Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapää ja näytelmäliikemies Aleksis Kivi

Aleksis kivi.
Aleksis kivi. Kuva: Todennäköisesti Albert Edelfelt aleksis kivi

Kippis vaan, on aika juhlia sitä, että Aleksis Kiven syntymästä tulee kuluneeksi 180 vuotta. Se merkitsee sitä, että Nummisuutarit-näytelmän julkaisusta tulee kuluneeksi 150 vuotta, koska Kivi oli tuolloin 30-vuotias.

Nummisuutarit on Kiven tunnetuin näytelmä ja yhäkin esitetyin suomenkielinen puhenäytelmä. Sitä ennen Kivi oli julkaissut Kalevala-aiheisen Kullervo-näytelmän ja näiden jälkeen vielä yhdeksän näytelmää. Näiden yhdentoista julkaistun lisäksi vielä tiedetään neljä Kiven kirjoittamaa näytelmää, joiden käsikirjoitukset ovat kuitenkin kadonneet.

”Maailma muuttuu, Eskoseni” on Nummisuutareista tuttu lentävä lause, mutta muista näytelmistä ei kieleemme hirveästi ole jäänyt muistumia, tuumivat Kiven teosten kriittisiä editioita toimittavat Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko. Kokko pohtii asiaa näin:

”Suurin osa käyttöön jääneistä Kiven fraaseista on Seitsemästä veljeksestä ja Nummisuutareista, koska ne kuuluivat pitkään koulujen pakolliseen lukemistoon. Sen sijaan näytelmien tai elokuvien esittäminen tai näkeminen ei ole juuri Kivi-fraasistoa lisännyt, eipä tosin varsinaisia elokuviakaan ei ole muista kuin veljeksistä, Nummisuutareista ja Kihlauksesta.”

Mutta kuitenkin: viisitoista näytelmää ja yksi romaani, Seitsemän veljestä. Kivi oli siis ensisijaisesti näytelmäkirjailija. Mitä Kivi piti näytelmiensä esityksistä? Jos Nummisuutarit on esitetyin näytelmämme, saiko Kivi sen esityksistä rahaa alituisiin velkoihinsa? Nyt saa Suomalaisen kirjallisuuden seuran SKS:n Aleksis Kivi -editioiden toimituspäällikkö Sakari Katajamäki kertoa, millainen näytelmäliikemies Aleksis Kivi oli.

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri