Helsingin yliopistollisen sairaalan BioMag-laboratoriossa etsitään aivojen magneettisen stimuloinnin monia mahdollisuuksia. Aivosairauksien hoidossa on tärkeää tietää toiminnallisten alueiden yksilölliset paikat, jotta hoito voidaan kohdentaa entistä tarkemmin oikeaan paikkaan.
– Tässä BioMagissa käytettävissä olevassa laitteistossa on mahdollista kohdentaa tämä stimulaatio erityisen tarkasti ja toistettavasti. Aiemmin näitä hoitoja on tehty kallon ulkopuolisten maamerkkien perusteella, mutta nykyisin me pystymme katsomaan suoraan aivoihin ja paikantamaan sieltä tämä haluttu kohdealue. Tämä on tietysti erityisen tärkeää aivohalvauspotilaalle, koska usein aivokuori on vaurioitunut aivohalvauksen seurauksena, selvittää neurologian erikoislääkäri Jyrki Mäkelä HUS:n BioMag-laboratoriosta.
BioMagin kehitystyö lähti liikkeelle liikeaivokuoren paikannuksesta, joka on Mäkelän mukaan hieman yksinkertaisempaa kuin puhepaikannus. Liikealueiden paikannuksessa aivokuorelle kohdistetaan nopeasti vaihtuva magneettikenttä potilaan kolmiulotteisen aivokuvan perusteella. Magneettikenttä synnyttää aivokuorelle sähkökentän, jonka synnyttämiä vaikutuksia arvioidaan.
Apua myös kipuihin
Aivohalvauksiin liittyy usein kipuja. Myös niihin voidaan vaikuttaa aivoihin annettavilla magneetti-impulsseilla.
– Me olemme antaneet TMS-hoitoja (Transkraniaalinen magneettistimulaatiohoito) kokeellisessa mielessä kahdelle aivohalvauspotilasryhmälle. Toisessa potilasryhmässä on nuoria aivohalvauksen sairastaneita ihmisiä, joilla on halvauksen jäljiltä jäänyt paitsi liikevajausta, myös hankala krooninen kipu, johon lääkkeet eivät erityisen hyvin auta. Näitä potilaita me stimuloimme antamalla nopeita pulssisarjoja aivohalvauspuolelle, sen liikeaivokuorelle. Toinen hoitomuoto mitä olemme käyttäneet, on harvajaksoinen pulssistimulaatio terveeseen aivopuoliskoon. Tämän stimulaation katsotaan estävän terveen aivopuoliskon liikatoimintaa ja mahdollistavan sairastuneen aivopuoliskon toiminnan. Tätä on käytetty potilailla, joilla on aivohalvauksen seurauksena puhehäiriöitä, kertoo erikoislääkäri Mäkelä.
Tavallisesti aivojen terve puoli pyrkii korvaamaan vaurioituneen aivon osan työt. Aivojen magneettisessa stimulaatiossa, neuromodulaatiossa, pyritään siis estämään terveen puolen taistelu toimimattoman alueen puolesta, jotta rikkoutunut aivopuolisko elpyisi. Suomalainen yritys on jo päässyt Yhdysvaltojen markkinoille kehittämällään laitteistolla.
Myyntijohtaja Henri Hannula Nexstim Oy:stä selvittää, että aivohalvauspotilaille annetaan hoitoa stimuloimalla aivoja kerran sekunnissa:
– Sillä stimuloidaan noin 20 minuuttia tervettä aivopuolta ja sen jälkeen potilas lähtee toimintaterapiakuntoutukseen.
Laite selvittää itse tarvittavan impulssin voimakkuuden ja kohdistuspisteen. Aivoista on syötetty aiemmin tarkka kolmiulotteinen monikerroskuva koneelle. Kone pysyy tarkasti kohteessa kiinnittymällä ennalta valittuihin pisteisiin potilaan päässä. Pään pieni liikuttelu terapian aikana ei siis haittaa sitä.
USA:ssa hyviä tuloksia
Aivosähköterapian yhdistäminen fysikaaliseen hoitoon tuotti USA:ssa tehdyssä tutkimuksessa erinomaisia tuloksia. Yli 80 prosenttia testatuista parani selvästi, noin kolme kertaa paremmin kuin vertailuryhmä.
– Yhdysvaltojen markkinat ovat mielenkiintoinen, iso markkina-alue, jossa tällä hetkellä on 790 000 potilasta vuosittain, jotka saavat aivohalvauksen ja niistä noin 270 - 290 000 potilasta on sellaisia, jotka pystyivät hyötymään meidän terapiamuodostamme, kertoo toimitusjohtaja Janne Huhtala Nexstim Oy:stä.
Aivokasvaimien hoidossa käytettäviin diagnostiikkalaitteisiin Nexstimillä on jo luvat, mutta alan liikevaihto on pientä. Terapiakäyttö monikymmenkertaistaisi yhtiön kasvumahdollisuudet.
Tähän mennessä yhtiötä on rahoitettu 34 miljoonalla eurolla. Tuotekehitys maksaa 6 - 8 miljoonaa euroa vuodessa. Liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa. Osake-enemmistö yhtiöstä on ruotsalaisella pääomasijoitusyhtiöllä Healthcapilla ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastolla (Sitra).
Toistaiseksi on tutkittu pääasiassa aivokuorta, mutta tulevaisuudessa voidaan tunkeutua yhä syvemmälle aivoihin ilman veistä tai haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä voi mullistaa esimerkiksi Parkinsonin taudin hoidon. Mäkelä korostaa, ettei neuromodulaatiohoidosta, johon TMS kuuluu, ole havaittu vakavia sivuvaikutuksia, kuten esimerkiksi epilepsiaa.
– Tämä on varsin hyvin siedetty hoito, hän korostaa.
Asiantuntijat:
JYRKI MÄKELÄ, Neurologian erikoislääkäri, BioMag-laboratorio, HUS
HENRI HANNULA, Euroopan myyntijohtaja Nexstim Oy
JANNE HUHTALA, toimitusjohtaja, Nexstim Oy
Toimittaja: LASSE TUORILA
Lisää ohjelmasta
