Hyppää pääsisältöön

Tanhuvaara!

Rimpparemmi: Karja arktisessa paratiisissa
Rimpparemmin uutuusteos Karja arktisessa paratiisissa. Henri Haakana, Laura Kallas, Helmi Järvensivu, Valtteri Valo Rimpparemmi: Karja arktisessa paratiisissa Kuva: Iiro Rautiainen kansantanssi

Kansantanssi - uhka vai mahdollisuus? Perinteisiin kangistunutta vai uutta luovaa? Kaipaako tanhu päivitystä? Vai vain mielikuva siitä? Anna tanhulle pikkusormi ja se vie…

“Kaikkea voi kokeilla, muttei omaa siskoa tai kansantansseja”, tiedettiin kertoa nuoruuteni Vantaalla. Sananlasku painui syvälle sisikuntaani ja nousee sieltä edelleen tasaisin väliajoin herättämään henkiin kuolleita mielikuvia, joissa punapaulaiset neidot tanssihin käy tiukan geometrisessä muodostelmassa, tykkimyssyt ojossa ja punaposkin. Heitä tanssittavien miesten kansallispuvun napit kiiltävät ja saappaat ovat tiukeassa rasvassa, tula tuulan tuli tuli tei. Hieman tähän tyyliin:

Kansanmusiikin tämänhetkinen todellisuus näyttää kuitenkin enemmän tällaiselta:

Tanhupettereitä piisaa

Tyydyttävää on, että vuoden 2012 Putouksen sketsissä Ydinasetta ostamassa mainitut Rovaniemen Rimpparemmi, Nurmijärven Pörriäiset, Oulun Polokkarit ja Puumalan polskaajat ovat oikeita, edelleen toimivia kansantanssiryhmiä. Näiden lisäksi tanhua harrastetaan mm. Joensuun Motorassa, Jokioisten Tahdittomissa, Lappeenrannan Kirjavissa, Hollolan Hannoissa ja Heikeissä, Helsingin Petkeleessä - vain muutamia mainitakseni. Sananlaskua uhmannutta porukkaa Suomessa on siis paljon, kiitos aktiivisten nuorisoseurojen ja innokkaiden harrastajien.

SottiisiMovesin nuorimpia osallistujia
Sottiisi Movesin nuorimpia osallistujia. Tanssiva kulkue. SottiisiMovesin nuorimpia osallistujia Kuva: SottiisiMoves sottiisimoves

Vahvan yhteisöllisyyden lisäksi eräs syy suosioon on kansantanssin tavoitteellisuus, kertoo Jukka Heinämäki, kansantanssitapahtumien moniosaaja Suomen Nuorisoseurojen liitosta. Heinämäki kertoo, että oma tanhuporukka voi käydä kansantanssin luokitteluissa, joissa kohota sarjasta toiseen kuin missä tahansa pallopelien liigassa konsanaan! Kotimaisten tanssitapahtumien lisäksi tanhureissuja suuntautuu muihin Pohjoismaihin kun kansantanssia, -musiikkia ja -perinteitä edistävä Nordlek-tapahtuma järjestetään joka vuosi eri paikassa. Ensi kesänä sen tiimoilta suunnataan Tanskan Viborgiin. Lisäksi reissuja tehdään ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja. Anna tanhulle pikkusormi ja se vie…

Tapahtumien pyörteissä

SottiisiMoves Folklandialla
SottiisiMoves Folklandialla SottiisiMoves Folklandialla Kuva: Erkki Wrangén folklandia

Heinämäki järjestää niin kansainvälistä kansantanssitapahtumaa Pispalan Sottiisia, uutta kansantanssia esittelevää Tanssimaniaa kuin Folklandia-risteilyä, joka kokoaa kansanmusiikin ja -tanssin ystävät ja järjestäjät kelluvalle talvifestivaalille 20 tunniksi kolealle Itämerelle. Sisällä laivassa kannat kopisevat - jopa kattoon saakka - ja soitto soi taukoamatta.

Viime aikojen suurin tanhutapahtuma oli kesällä järjestetty SottiisiMoves, joka yhdisti Pispalan Sottiisin ja Nuori Kulttuuri -säätiön Moves -tapahtumat yhteen Tampereella - tuloksena tuhansittain tanssivia ihmisiä genrerajoja katsomatta! Tanssivia vierailijoita saapui muualta Euroopasta ja Aasiasta asti, ja tanssivaa kansaa oli seuraamassa liki 40 000 ihmistä. Tässä koreografiakilvan voittanutta liikesarjaa opetellaan ryhmässä - eikä liike lähde lantiosta, vaan lapasesta…

Nykykansantanssijat juhlatunnelmissa

Tsuumin improvisaatioprojekti TSIP
Tsuumin improvisaatioprojekti TSIP Tsuumin improvisaatioprojekti TSIP Kuva: Marko Mäkinen tsip

Vahvan harrastajakentän lisäksi Suomessa on vankka kokemus nykykansantanssista: Suomi on modernin kansantanssin edelläkävijä. Juhlavuosiaan tänä syksynä viettävät ammattitanssiryhmät Tanssiteatteri Tsuumi Helsingistä ja Tanssiteatteri Rimpparemmi Rovaniemeltä.

15-vuotias Tsuumii perustettiin vuonna 1998 Helsinkiin, sillä Suomen pääkaupungista puuttui kansantanssijuurista ammentava ammattitanssiryhmä. Tanssiteatterilla on takanaan viisikymmentä kokoillan teosta, joissa saumattomasti yhdistyy kansantanssi nykytanssiin ja teatteriin. Vuoden 2007 Suomen Eurovision-laulukilpailun väliaikaspektaakkeli oli Tsuumin käsialaa. Tsuumi tekee vuosittain 2-3 ensi-iltateosta. Lisäksi porukasta muodostuu hieman laajenevalla kokoonpanolla kollektiivi nimeltä TSIP (eli Tsuumin improvisaatioprojekti), joka tutkii tanssin ja musiikin rajoja improvisaation johdattaessa joukkoa suureen tuntemattomaan. Syys-lokakuun vaihteessa Tanssiteatteri Tsuumi juhli taivaltaan Bakkanaalit -festivaalin muodossa Helsingin Gloriassa neljän päivän ajan.

Pohjoista voimaa

Rimpparemmi: Karja Arktisessa Paratiisissa. Anni Pilhjärta, Helmi Järvensivu, Pia Lindfors
Rimpparemmin uutuusteos Karja Arktisessa Paratiisissa. Anni Pilhjärta, Helmi Järvensivu, Pia Lindfors. Rimpparemmi: Karja Arktisessa Paratiisissa. Anni Pilhjärta, Helmi Järvensivu, Pia Lindfors Kuva: Iiro Rautiainen pia lindfors

Rimpparemmi perustettiin vuonna 1974 Tervolassa ja siirtyi toiminnan kehittyessä Rovaniemelle 1986. Tanssiteatteri tekee vuosittain 2-4 kokoillan teosta ja työllistää täyspäiväisesti yhteensä kymmenen tanssijaa, muusikkoa, koreografia ja toimihenkilöä. Esiintymistoiminnan ohella se kouluttaa aktiivisesti uusia tanssitaiteen tekijöitä ja ymmärtäjiä. Suomen pohjoisin tanssiteatteri juhlii 40-vuotispäiviään 15. marraskuuta tärkeän yhteistyötahonsa, Rovaniemen teatterin, näyttämöllä teoksellaan Karja arktisessa paratiisissa, jonka ohjaa Rimpparemmin taiteellinen johtaja Matti Paloniemi. Rimpparemmin musiikin ja tanssin yhteistyön tuloksia voi katsastaa vaikka ryhmän Vimeo-tililtä.

Kansantanssin perilliset

Tanssi ja soitto kuuluvat yhteen, sitä ei paatunein rock-, jazz- tai perinnepoliisikaan voi kieltää kun niska alkaa nyökytellä musiikin mukaan tai jalka naputtaa tahtia. Kansantanssi on poikinut lukuisia yhtyeitä sitä säestämään ja toisinaan yhtyeistä tulee niin toimivia, että ne irrottautuvat tanhuista omaksi yksikökseen. Jostakin syystä näistä päräyttävimmille on tyypillistä jonkinasteinen tahtilajiripuli, joka saa kansan villiintymään, vaikka polska tai sottiisi hieman jengoiltaan nyrjähtävätkin.

Vai mitä sanotte tästä “suomalaisen urbaanin etnon” kahdeksanhenkisestä matkasaarnaajajoukosta Tsuumi Sound Systemistä? Tanssiteatteri Tsuumista siinnyt powerfolk-pumppu palasi juuri ensimmäiseltä Yhdysvaltain kiertueeltaan.

Nuorta voimaa edustaa Tradikaali, alkujaan Tahdittomien riveissä soittanut ryhmä, joiden omaa nimeä kantava ensilevy ilmestyi tänä kesänä.

Tanssiva muusikko, musisoiva tanssija

Puhti ja Pahan laulu.
Puhti ja Pahan laulu. Puhti ja Pahan laulu. Kuva: Hanna Koikkalainen kansanmusiikki

Kansantanssin ja -musiikin yhdistelmistä puhuessa ei sovi unohtaa Puhtia, tuota kahden naisen voimakaksikkoa, jossa Reetta-Kaisa Iles tanssii ja Anne-Mari Kivimäki soittaa haitaria. Kummatkin laulavat ja laittavat itsensä sataprosenttisesti likoon eri taiteenaloja yhdistävissä esityksissään. Vuodesta 2001 lähtien on Puhti naurattanut, järisyttänyt ja liikuttanut kansanmusiikin ja -tanssin kenttää. Viime kuukausina heidän “hieman spastisesta tanssistaan” tunnettu videonsa Daddy Cool on muodostunut pienoiseksi internet-hitiksi.

Kuvioista kauemmaksi

Esittävän kansantanssin lisäksi on edelleen estradivapaata, sosiaalista tanssia, josta iloitakseen ei tarvitse sonnustautua yhtenäiseen kostyymiin vaan kuunnella vain musiikin rytmiä ja antaa kehon viedä. Näitä palavasydämisiä tanssinrakastajia löytyy tanhuajien ohella kansanmusiikin opinahjoista. Itsekin opin tanssimaan kansantansseja vasta opiskellessani muusikoksi. Toisinaan mietin, millainen (super)ihminen olisinkaan, jos lapsesta asti opeteltu kiertulien tuoma koordinaatiokyky olisi minulle arkipäivää, jos polkan tanssiminen tuntuisi kevyeltä hyppelyltä tai polskapyörinnän eriaikaisen niiauksen tuoma vinha vauhti ilmentäisi luontaisesti tiimityöskentelyn erilaisia, mutta samanarvoisia rooleja?

Askelkuviot ja tanssiroolit ovatkin oikeastaan vasta kansantanssin myöhempää, kanonisoitua vaihetta ja etenkin naapurimaissamme Virossa ja Ruotsissa tehdään nyt syväluotaavaa tutkimusta siitä, millaista tanssi oli menneinä aikoina, ennen oikeaoppisten asentojen tuomaa muotovalion vaatimusta. Suomessa sen sijaan kansantanssin kanonisoidut kuviot on otettu käyttöön, niistä on ravisteltu pois ulkoisen muodon korostaminen ja näin ollen kehitelty suomalaiseksi zumbaksikin kutsuttu FolkJam!

Kansantanssi liikuttaa edelleen

Minusta kansantanssissa, kuvioituna tai ilman, on edelleen sama voima liikuttaa ihmistä. Se nousee jostain arkaaisesta tunteesta musiikin äärellä - tätä rytmiä täytyy tanssia, tätä melodiaa pitää ilmentää koko keholla. Kansantanssin muotokieli on syntynyt kontaktista omaan itseen ja toisiin ihmisiin - siksi liikkeet ovat mahdollisia jokaiselle. Osallistumiseen ei vaadita vuosien koulutusta - kuten ei kansanmusiikissakaan.

Tänä twerkkauksen aikakautena hambopyörinnän hienostunut eroottisuus ei ehkä ole suurimmassa huudossa… mutta sitä ehkä kannattaa kokeilla. Tai tätä sottiisista inspiroitunutta keveätä loikintaa, kun Sibelius-Academy Folk Big Band soittaa Konsta Jylhän ja Michael Jacksonin sulassa sovussa yhteen nivomaa D-mollisottiisia.

Kaiken maailman musiikkia-ohjelman aiheena 30.9. (Yle Radio 1 klo 19.03) Tanssi tanssi!

Kommentit
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua