Hyppää pääsisältöön

Kaunis & rankka elokuva nuorten rajusta pakomatkasta

Lokakuussa ensi-iltansa saava elokuvaohjaaja J-P Valkeapään (s. 1977) He ovat paenneet on moderni satu syrjäytyneistä nuorista, jotka pakenevat aikuisten synkkää, raakaa ja väkivaltaista maailmaa. Elokuvan rohkea dramaturgia syntyi Grimmin satujen innoittamana. Lopputulos yhdistää kiehtovasti roadmovieta, nuorisoelokuvaa ja taideleffaa. Kauhuelokuvaa unohtamatta.

J-P Valkeapää nousi rytinällä leffaväen tietoisuuteen esikoiselokuvallaan Muukalainen (2008). Elokuva kertoi tarinan puhumattomasta pojasta. Päähenkilö, äitinsä kanssa kaksin maalla asuva poika, ei lausunut 100 minuuttisen elokuvan aikana ensimmäistäkään repliikkiä! Rohkea veto kantoi hedelmää: synkkää maailmaa pakahduttavan kauniin kuvin esittelevä esikoiselokuva noteerattiin maailmalla laajasti ja elokuva palkittiin mm. Göteborgin elokuvafestivaaleilla parhaana pohjoismaisena elokuvana.

J-P Valkeapää ohjaamansa He ovat paenneet -elokuvan kuvauspaikalla Helsingin Kallvikissä.
J-P Valkeapää ohjaamansa He ovat paenneet -elokuvan kuvauspaikalla Helsingin Kallvikissä. Kuva: Olli Laine / Yle kallvik
Monissa medioissa nuorta ohjaajalupausta verrattiin legendaariseen neuvosto-ohjaaja Andrei Tarkovskiin.

Lastenkodin karu kuvaus on todenmukainen

17.10.2014 ensi-iltansa saava Valkeapään toinen pitkä elokuva He ovat paenneet poikkeaa tyyliltään edeltäjästään. Varsinkin tarinan alkuosa muistuttaa nuorisoelokuvaa.

juuri tuollaista siellä lastenkodissa oli
Joni (Teppo Manner) saapuu lastenkotiin suorittamaan siviilipalvelustaan. Änkyttävä ja epävarma parikymppinen poika joutuu asukkaiden hampaisiin. Asuntolan kovin gimma, Raisa (Roosa Söderholm), puolestaan huomaa mahdollisuuden käyttää Jonin epävarmuutta hyödyksi omien suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Pari päätyy huikealle pakomatkalle, karkuun ympäröivää aikuisten maailmaa. Maailmaa, joka painostaa ja käskee, mutta ei kuuntele eikä anna mitään.


Valkeapää kertoo olleensa erityisen otettu erään koeyleisön jäsenen sanoista: "juuri tuollaista siellä lastenkodissa oli", kirjoitti muuan lastenkodissa varttunut nuori palautelappuunsa. Kokemusta lastenkodeista löytyi tekijätiimistä, sillä Valkeapään lisäksi toisena käsikirjoittajana toiminut Pilvi Peltola oli työskennellyt aiemmin lastenkodissa.

Ikkunoissa oli todellakin kalterit. Tai pleksit, etteivät asukkaat söisi lasia
Lisäksi he haastattelivat käsikirjoitusta varten sekä lastenkotien asukkaita että työntekijöitä. "Se maailma oli karu. Ikkunoissa oli todellakin kalterit. Tai pleksit, etteivät asukkaat söisi lasia!" ohjaaja Valkeapää kertoo.

Pääosissa lahjakkaat nuoret amatöörit

Sidney Lumet: 90 % ohjaamisesta perustuu oikeaan näyttelijävalintaan

J-P Valkeapään casting on onnistunut: pääosissa nähtävät nuoret amatöörinäyttelijät suoriutuvat rooleistaan upeasti. Lastenkodinjohtajaa esittävä Petteri Pennilä on roolissaan uskottava ja aito. Valkeapää siteeraa näyttelijänohjaamistaidoistaan tunnettua legendaa: "Sidney Lumet on sanonut, että 90 % ohjaamisesta perustuu oikeaan näyttelijävalintaan. Kun löytää oikeat henkilöt oikeisiin rooleihin, ei tarvitse vääntää rautalangasta.”
Raisa (Roosa Söderholm) ja Joni (Teppo Manner) elokuvassa He ovat paenneet.
Raisa (Roosa Söderholm) ja Joni (Teppo Manner) elokuvassa He ovat paenneet. Kuva: Helsinki-filmi jp valkeapää

Jonia esittävä Teppo Manner on ammatiltaan putkimies. Entuudestaan hänellä oli kokemusta näyttelemisestä yhden elokuvan verran; Manner nähtiin vuonna 2010 valmistuneessa, mm. Cannesin elokuvafestivaaleilla sekä Tampereen lyhytelokuvafestivaaleilla palkitussa Taulukauppiaissa (2010, ohjaus Juho Kuosmanen). Valkeapää kertookin bonganneensa Mannerin Jonin rooliin nimenomaan Taulukauppiaista. Raisan roolissa nähdään ensimmäistä vuottaan Teatterikorkeakoulussa opiskeleva Roosa Söderholm. Ennen elokuvaa hän oli kerännyt näyttelijänkokemusta nuorisoteatterista.

Raisan roolissa Söderholm pääsee revittelemään tunteitaan räiskyvästi, tunneskaalan ääripäästä toiseen. Mannerin esittämä vähäpuheinen ja änkyttävä Joni ilmaisee itseään hienovaraisten eleiden ja katseiden kautta. Parin dynamiikka toimii elokuvassa mainiosti.

Raisa (Roosa Söderholm) ja Joni (Teppo Manner) elokuvassa He ovat paenneet.
Raisa (Roosa Söderholm) ja Joni (Teppo Manner) elokuvassa He ovat paenneet. Kuva: Helsinki-filmi jp valkeapää

Grimmin sadut innoittivat käsikirjoitusvaiheessa

J-P Valkeapää kertoo saaneensa sytykkeen elokuvan dramaturgisiin ratkaisuihin lukiessaan lapsilleen Grimmin satuja: ”tunnistin saduista tyypillisen tilanteen, jossa nuotion ympärillä kerrottu tarina ajatuu umpikujaan. Palauttaakseen kuulijoiden kiinnostuksen kertoja tekee sitten täyden 180 asteen käännöksen! Halusin kokeilla tätä samaa rakennetta myös elokuvassani.”

he ovat paenneet ei ole realistinen elokuva, se on optimistinen elokuva

Roadmovieta, nuorisoelokuvaa ja ns. taide-elokuvaa yhdistävä elokuva sisältää myös katsojaa ravistelevia kauhuelokuvan aineksia. Tarinan kehittyessä elokuvan tyylikin muuttuu; alun konventionaalinen kerronta kehittyy unenomaiseksi fantasiaksi, jossa ihana päiväuni voi vaihtua silmänräpäyksessä totaaliseksi painajaiseksi.

Ohjaaja J-P Valkeapää toteaa: "He ovat paenneet ei ole realistinen elokuva, se on optimistinen elokuva”.

Katso elokuvan virallinen traileri.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Elokuvat

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri