Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kenen junaliput kallistuivat?

Vanha matkalippu, VR junalippu.
VR:n matkalippu vuodelta 1981. Meno-paluulippu Seinäjoelta Helsinkiin maksoi 104 markkaa. Artikkelin vanhat junaliput: Suomen Rautatiemuseo. Vanha matkalippu, VR junalippu. Kuva: YLE junalippu

VR uudisti kaukoliikenteen hinnoittelua reilu vuosi sitten: hiljaisemmissa junavuoroissa lipun saa edullisemmin kuin suosituimmissa, myös erilaiset ale-kampanjat ovat yleistyneet. Kuka voitti ja kuka hävisi? Miten pärjäsi työmatkalainen tai opiskelija? Kuningaskuluttaja kysyi teiltä.

Kysyimme Kuningaskuluttajan Facebook-ryhmän kautta, ovatko junaliput halventuneet vai kallistuneet VR:n uudistuksen seurauksena. Saimme 118 vastausta eri puolilta Suomea. Kysely tehtiin Google-lomakkeella, joten vastaajat eivät nähneet toistensa vastauksia. Tässä on poimintoja vastauksista.

Pyysimme vastaajia kertomaan, mikä matkustajatyyppi vastaa häntä parhaiten: satunnaismatkailija, joka voi valita matkustusajankohdan melko vapaasti, säännöllisesti junaa käyttävä opiskelija vai työmatkailija, joka käyttää kaukoliikenteen junaa useita kertoja viikossa.

Sirpa Satunnaismatkailija voi säästää

Useimmat matkustavat junalla satunnaisesti. Kyselyn vastaajista 58 tyypitteli itsensä satunnaismatkaajaksi ja kertoi pystyvänsä valitsemaan matkustusajankohdan melko vapaasti.

Satunnaismatkustajat hyötyivät uudistuksesta eniten. Kolmannes satunnaismatkustajista kertoi saavansa liput halvemmalla kuin ennen VR:n uudistusta. Lähes puolet (27 vastaajaa) kuitenkin kertoi maksavansa lipuista aiempaa enemmän.

VR:n hinnoittelu-uudistus

    • VR uudisti kaukoliikenteen junamatkojen hinnoittelua kesällä 2013.
    • Uudistuksen idea oli, että hiljaisemmissa IC- ja Pendolino-junavuoroissa lipun saa edullisemmin kuin suosituimmissa.
    • Yhtiö on lanseerannut myös edullisemmat ennakkoliput ja ryhtynyt tekemään tarjouskampanjoita.
    • Opiskelija-alennus vaihtelee nykyään lähdön mukaan.
    • Vakiomatkustajien kausi- ja sarjalippujen hinnoitteluperusteita ei muutettu.
    • Hinnoittelu-uudistus koskee kaukoliikennettä, ei esimerkiksi Helsingin seudun lähiliikennettä.

Moni vastaajista kärkkyy ale-lippuja turhaan. Turusta Kouvolaan matkustava kertoo näin:

"En onnistu koskaan saamaan alennuksia. Jos saisin esim. halvan (5–10 euroa) lipun välille Turku-Helsinki, joutuisin odottamaan jatkoyhteyttä tunteja."

"Matkustan lännen ja idän väliä, eikä tarjousliput koskaan koske niitä."

"VR mainostaa taas kerran 10 euron lauantailippuja, mutta eipä noita ole yhteenkään lauantain junaan Oulu-Helsinki-välille!"

"Lahdesta Helsinkiin tai yleensä minnekään lähteviä ale-vuoroja on kovin vähän. Matkahuollon kautta saa yleensä halvempia lippuja. VR:n sivut ovat uudistuksen jälkeen olleet valtavan vaikeat käyttää."

Uudistukseen tyytyväisiä satunnaismatkaajia kuitenkin on.

"Minulle junaliput ovat halventuneet muutamia euroja." (Mikkeli-Helsinki)

"Melko usein Joensuu-Helsinki-välisen junamatkan lipun hinta yhteen suuntaan on 20 euron tuntumassa, ennen hinnoittelu-uudistusta yhdensuuntainen lippu maksoi normaalisti noin 60 euroa."

"Voin usein ajoittaa matkat halpojen lippujen mukaan. Usein se kuitenkin tarkoittaa erikoisia matka-aikoja ja perille pääsyä erittäin myöhään tai hyvin aikaisin."

Ale-lippujen yhdistely sallittua

Kaksi vastaajaa on keksinyt, että ale-lippuja yhdistelemällä voi päästä haluttuun määränpäähän halvemmalla.

Lahdesta Saloon matkustava vastaaja yritti etsiä ale-lippuja välille turhaan. "Lopulta keksin ostaa ensin lipun Helsinki-Turku, jonka sain tarjoushintaan, ja erikseen lipun Lahti-Helsinki. Tämä tuli selvästi halvemmaksi kuin ostamalla lippu suoraan haluamalleni matkalle."

Tampereelta Seinäjoelle halajava kertoo näin: "Normaalin lipun hinta on liian kallis, mutta hyvät tarjoukset laskevat (toisinaan) hinnan siedettävälle tasolle. Sopivasti valitsemalla esimerkiksi Vaasaan menevän junan saa halvalla lippuja."

Esimerkkitapauksissa on siis tyhjä penkki Seinäjoen ja Vaasan välillä, sekä Salon ja Turun välillä.

Vanha junalippu vuodelta 1975.
Junalippu vuodelta 1975. Vanha junalippu vuodelta 1975. Kuva: YLE junalippu

Olga Opiskelija on onneton

Kyselyyn vastasi 37 opiskelijaa. Heistä 32 kertoi maksavansa junalipuista enemmän kuin ennen VR:n uudistusta. VR on itse tiedottanut, että opiskelijat ovat hyötyneet hintauudistuksesta. Vain 2 opiskelijavastaajaa kertoi maksavansa nyt tarjousten ansiosta vähemmän junalipuistaan.

"Matkustan pääasiallisesti Kokkolan ja Tampereen väliä. Yleensä viikonlopuksi vanhempien luokse. Ennen opiskelijan IC-lippu oli noin 24 euroa ja Pendo vajaan 30 euroa. Nyt torstain-perjantain ja sunnuntain liput ovat lähes kaikki lähes 32 euroa."

"Opiskelijana saatan maksaa jopa 15 euroa enemmän lipusta kuin aikaisemmin, jos kyseessä on "ruuhkajuna"." (Kemi-Kerava)

"Maksan nykyään noin 10 euroa enemmän." (Tampere-Kajaani)

"Opiskelijalle Tampere-Helsinki ja Tampere-Jyväskylä väli maksaa usein jopa 10 euroa aiempaa enemmän. Edullisemmin pääsisi todella aikaisin aamusta tai todella myöhään illasta. Harvoin vain pystyy matkustamaan niihin aikoihin, kun pitäisi kuitenkin elää normaalia elämää eikä matkustaa nukkumista rajoittamalla."

"Olen opiskelija, ja lippuni ovat kallistuneet, mikä on johtanut siihen että etsin hanakammin muita matkustusvaihtoehtoja. Tänään yritin ostaa 10 euron lauantailähtöä, mutta ensimmäisen kuukauden aikana niitä ei ollut ainoatakaan jäljellä." (Jyväskylä-Turku)

"Vaikka opiskelijahintainen lippu on tavallaan palveluntuottajan kädenojennus meille opiskelijoille, niin valtionyhtiö VR:ltä tämä oli kummallinen päätös: se ohjaa opiskelijoita vähemmän ekologisiin kulkutapoihin, kuten bussiin ja henkilöautoon." (Savonlinna-Parikkala)

Junalippu vuodelta 1993.
Junalippu vuodelta 1993. Menopaluu Hyvinkää-Lahti maksoi 70 markkaa. Junalippu vuodelta 1993. Kuva: YLE junalippu

Teppo Työmatkalainen tasapainoilee

Osa suomalaisista tekee työmatkansa VR:n kaukoliikenteen junissa. Tavoitimme kyselyllä 13 "pendelöijää".

Kymmenen kolmestatoista työmatkalaisesta kertoo maksavansa kuukausi- tai sarjalipuistaan enemmän (6) tai saman verran (4) kuin ennen VR:n uudistusta. VR on kuitenkin tehnyt tarjouksia myös vakioasiakkailleen.

"Matkustan Tampere-Helsinki-välillä useita kertoja viikossa. Lippu-uudistus oli kaksijakoinen. Viime vuonna maksoin junalipuista enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna vähemmän kuin koskaan, sillä satuin saamaan vuosilipun kampanjahintaan."

"Matkustan neljä kertaa viikossa väliä Tampere-Helsinki-Tampere. Olen kulkenut väliä vuodesta 2008. Aloittaessani matkustamisen VR myi vain 30 päivän lippuja, nyt uudistuksen jälkeen päivien määrän saa päättää itse ja se on todella hyvä etu. Olen käyttänyt VR:n tarjouksia. Viimeksi huhtikuussa ostin loppuvuoden kausilipun tarjoushintaan. Säästin siinä melkein 1000 euroa. Joten tarjoukset todellakin kannattavat."

"Ennen VR:llä oli tarjous vakituisesti työmatkoja matkustaville. Joka 12. kuukausilippu oli ilmainen. Nyt en saa mitään alennuksia työmatkaliikenteeseen vaikka olen Veturilainen."

"Matkustan Turku-Helsinki-välillä kerran tai pari viikossa. Lippujen hinnat eivät ole muuttuneet miksikään, mutta matkustankin kiireisimpinä aikoina eli aamulla ja iltapäivällä. Muistaakseni kerran tullessani iltamyöhällä olen saanut edullisemman tarjouslipun kympillä."

Junalippu vuodelta 2004.
Kymmenen vuotta vanha junalippu. Tampereelta Hyvinkäälle matka maksoi 18,60 euroa. Kaikki artikkelin junaliput: Suomen Rautatiemuseo. Junalippu vuodelta 2004. Kuva: YLE junalippu

Raiteilta siirrytään busseihin

Peräti 21 vastaajaa (118 vastaajasta) kertoo matkustavansa aiempaa enemmän bussilla, vaikka asiaa ei lomakkeessa suoraan edes kysytty. Etenkin opiskelijat kertovat vaihtaneensa junan linja-autoon. Kehitys näkyy myös VR:n ja esimerkiksi Onnibussin ilmoittamissa matkustajamäärissä. Siirtymää on tapahtunut etenkin tämän vuoden aikana. Tästä tarkemmin TV1:n Kuningaskuluttajassa 30. lokakuuta.

"Paljon halvempia ja parempia vaihtoehtoja välillä Helsinki-Tampere on useita. Kuka haluaa enää matkustaa junalla?"

"Saan menolipun Helsingistä Turkuun Expressbussilla 5 eurolla. Tähän ei VR:llä ole ollut vastaavanlaisia tarjouksia sopiviin lähtöaikoihin."

"Alelippuja ei ole ikinä saatavilla minulle sopiville ajankohdille. Olen siirtynyt Onnibussin asiakkaaksi."

"Joskus olen saanut VR:n ale-lippuja, mutta en aina. Ennakkoon Matkahuollosta ostettu bussilippu (Helsinki-Lappeenranta, 5 euroa) on edullisempi ja mielestäni paremmin saatavilla."

Osa jättää matkan kokonaan tekemättä.

"Muuttuva hinnoittelu on vähentänyt kiinnostustani junamatkailuun, koska hinta on arpapeliä. Junamatkojeni määrä onkin laskenut."

"Lippuhinta-arvonta on tehnyt sen, että nyt huomattavasti vähemmän tulee tehtyä pikalähtöjä mihinkään."

Opiskelijalipun hinta nousi kymmenessä vuodessa jopa 70%

Miten arvioida, ovatko junalippujen hinnat nousseet vähän vai paljon? Vertailuluvuksi voi ottaa elinkustannusindeksin, joka kertoo kuinka paljon kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin.

Junalippujen hintataulukko vuodelta 2004.
VR:n IC- ja Pendolino-junien hintataulukko vuodelta 2004. Voit verrata lipun hinnan nousua elinkustannusindeksin nousuun. Keskiarvoinen nousu olisi 21 prosenttia. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Aikataulukirja on VRLeaks-blogin arkistosta. Junalippujen hintataulukko vuodelta 2004. Kuva: YLE juna

Otetaan esimerkiksi Tampere–Helsinki-väli: kymmenen vuotta sitten opiskelijalippu maksoi IC-junassa 12,20 euroa. Lokakuussa 2014 hinta on useissa lähdöissä 21 euroa, monissa kuitenkin 13-14 euroa. Jos lipusta maksaa 21 euroa, on hinta 72 prosenttia enemmän kuin vuonna 2004. Kymmenessä vuodessa kuluttajahinnat keskimäärin ovat nousseet 21 prosenttia. Jos Tampere–Helsinki-lipusta maksaa 13,40 on hinta noussut vain 10 prosenttia.

Kymmenessä vuodessa muut kuluttajahinnat ovat nousseet keskimäärin 21 prosenttia.

Kymmenen vuotta sitten aikuisen matka Tampereelta Helsinkiin maksoi IC-junassa kiinteästi 24,40 euroa. Jos aikuisen perushintainen lippu maksaa nyt välille Tampere–Helsinki 38,10 euroa, on hinta noussut 56 prosenttia eli reilusti enemmän kuin muut kuluttajahinnat.

(Elinkustannusindeksi: 1579 elokuussa 2004 ja 1909 elokuussa 2014)

Jätä alle kommentti, miten VR:n hinnoittelu-uudistus onnistui? Mikä olisi parempi hintamalli?

Päivitetty 14.10.2014 kuvatekstiä: aikataulukirja on saatu VRLeaks-sivuston arkistosta.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.