Hyppää pääsisältöön

Patrick Modianolle Nobelin kirjallisuuspalkinto

Patrick Modiano, Nobel Prize in Literature 2014
Patrick Modiano sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2014 Patrick Modiano, Nobel Prize in Literature 2014 Kuva: EPA/ GALLIMARD PUBLISHING HOUSE patrick modiano

Ruotsin akatemia yllätti taas kerran. Tämän vuotinen valinta näyttää turvalliselta eikä akatemia päätöksellään sohaissut mitään ajankohtaisia ja arkoja polliittisia jännitteitä. Palkittu kirjailija Patrick Modiano kirjoittaa muistamisesta ja Pariisista. Joidenkin mielestä hän kirjoittaa samaa tarinaa uudestaan ja uudestaan. Modiano on kirjoittanut paljon mm. saksalaismiehityksestä Ranskassa. Hänen teostensa pohjalta on tehty myös elokuvia mm. Lacombe Lucien v. 1974.

Suomennetut teokset:
Les Boulevards de ceinture (suom. Kehäbulevardit, 1976)
Rue des boutiques obscures (suom. Hämärien puotien kuja, 1979)
Une Jeunesse (suom. Nuoruus, 1986)
Quartier Perdu (suom. Kadonnut kortteli, 1987)
Teokset on suomentanut Jorma Kapari.

Näitä olimme veikanneet - ja pieleen meni taas

Kirjallisuuden Nobelia on joka vuosi yhtä vaikea veikata. Kansainvälisten veikkaustoimistojen listoilta on usein löytynyt kymmenen ensimmäisen joukosta voittaja. Näihin emme kyllä kuitenkaan halua uskoa, koska valintaprosessi on niin salainen.

Valitsimme omat suosikkimme. Yritimme pohtia kuinka moni runoilija on saanut viime vuosina palkinnon ja mihin maanosiin Nobel on mennyt. Näyttäisi siltä, että vahvimmat mahdollisuudet olisivat tänä vuonna afrikkalaisella tai arabiankielisellä kirjailijalla.

Ngũgĩ wa Thiong'o (s.1938)

Kenialaiskirjailija on Kalifornian yliopiston kirjallisuustieteen professori ja seitsemän kansainvälisen yliopiston kunniatohtori. Vuodesta 1982 lähtien hän on asunut 22 vuotta maanpaossa Englannissa ja Yhdysvalloissa poliittisten mielipiteidensä vuoksi. Hän kirjoittaa kikujunkielellä, on toisinajattelija ja ollut mielipidevankina.

Ensimmäinen romaani, Weep Not, Child, v. 1964., kertoo kristityn ja ei-kristityn onnettomasta romanssista. Siihen liittyy myös Mau Mau –kapina.

Suomennetut teokset:
A Grain of Wheat, 1967, romaani, Nisun jyvä suom. Seppo Loponen, 1972.
Caitaani Mutharaba-ini, 1980, Devil on the Cross, Paholainen ristillä, suomentaja Mika Tiirinen, 1994.
Wizard of the crow, 2006, Variksen Velho, tekijän kikujusta englanniksi kääntämästä laitoksesta suomentanut Seppo Loponen.

Haruki Murakami (s. 1949)

Murakami on perehtynyt laajasti nuorena länsimaiseen kirjallisuuteen ja lukenut paljon mm. Kurt Vonnegutia. Muita vaikuttajia ovat mm. Franz Kafka, J. D. Salinger, Paul Auster ja Jorge Luis Borges.

Hän yhdistelee klänsimaisia vaikutteita omalaatuiseen japanilaiseen surrealismiin.

Suomennetut teokset:
Hitsuji o meguru bōken, 1982Suuri lammasseikkailu. Englannista suomentanut Leena Tamminen.
Supūtoniku no koibito, 1999, Sputnik – rakastettuni. Englannista suomentanut Ilkka Malinen.
Umibe no Kafuka, 2002, Kafka rannalla. Englannista suomentanut Juhani Lindholm.
Hashiru koto ni tsuite kataru toki ni boku no kataru koto, 2007, Mistä puhun kun puhun juoksemisesta. Englannista suomentanut Jyrki Kiiskinen.
Noruwei no mori, 1987, Norwegian Wood. suomentanut Aleksi Milonoff.
1Q84, 2009,: Osat 1 ja 2., suomentanut Aleksi Milonoff.
1Q84, 2010: Osa 3, suomentanut Aleksi Milonoff.
Shikisai o motanai Tazaki Tsukuru to, kare no junrei no toshi, 2013, Värittömän miehen vaellusvuodet. Japanista suomentanut Raisa Porrasmaa, 2014.

Adonis
Ali Ahmed Said (s.1930)

Syyrialainen runoilija, esseisti, joka on asunut 1960-luvulta lähtien Libanonissa ja Ranskassa. Hän on kirjoittanut arabian kielellä yli 20 teosta ja saanut v. 2011 merkittävän saksalaisen Goethe-palkinnon.

Adonista kuvataan sukupolvensa tärkeimmäksi arabirunoilijaksi. Hän on arvostellut arabimaailman väkivaltaisia hallintoja. Hänen palkintonsa voisi kytkeytyä sekä arabivallankumouksiin että Syyrian tämän hetkiseen tilanteeseen.

Adoniksen runoja on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, jonka mukaan Adonis suhtautuu kielteisesti fundamentalismiin, ei uskontoon sinänsä.

Suomennettu:
Al-A’mál ash-shi’riyya 1-3, Tomun taikuri, runoja, valikoinut ja suomentanut. Jaakko Hämeen-Anttila v. 2007.

Ko Un (s.1933)

Arvuutellahan voi nobelistiksi vielä vaikkapa Ko Unia. Un on eteläkorealainen runoilija ja novellisti ja häntä on veikattu voittajaksi jo pitkään. Ko Un on ihmisoikeuksien puolestapuhuja ja joutunut neljä kertaa vankilaan. Sittemmin hänestä tuli buddhalainen munkki. Unia pidetäänkin merkittävimpänä zen-runoilijana. Allan Ginsberg on luonnehtinut Ko Unin runoutta yhdistelmäksi intohimoista poliittista kantaaottavuutta ja buddhalaista viisautta.

Seppo Puttonen ja Nadja Nowak. Kuva:Yle
Nadja Nowak ja Seppo Puttonen Seppo Puttonen ja Nadja Nowak. Kuva:Yle Kuva: Yle seppo puttonen ja nadja nowak
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.