Hyppää pääsisältöön

Taitava saa hevosen tekemään mitä tahansa

Miika Åfeltin työkavereita ovat hevoset
Miika Åfeltin työkavereita ovat hevoset Kuva: Päivi Leino, Yle miika åfelt

-Ihminen saattaa kohdata oman sisäisen pahuutensakin lähtiessään koulimaan nuorta hevosta. Hevonen saattaa koetella ihmistä aika tavalla. Se on kuitenkin hyvin arka pakoeläin ja siksi sen luottamuksen voittaminen vaatii itsehillintää, kertoo Miika Åfelt.

Miika Åfelt tekee töitä tuhatkiloisten ardennerien kanssa. Ardennerit ovat nimenomaan työhevosia. Miika Åfelt ahertaa niiden kanssa metsätöissä puistoalueilla ympäri Suomea, kyntää peltoa kotitilallaan Ikaalisissa, kuljettaa markkinaväkeä kesäisin erilaisissa tapahtumissa - ja kaiken aikaa oppii lisää hevosten kanssa toimimisesta.

-Ihminen joutuu taistelemaan oman sisäisen maailmansa kanssa ja sen kanssa, miten hevonen kykenee ottamaan asioita vastaan. Ensin luottamus saavutetaan pienissä asioissa ja vähitellen suuremmissa, sanoo Åfelt.

Kun luottamus on täydessä mitassaan, hevonen on valmis antamaan vaikka henkensä ihmisen puolesta.

Hevonen palvelee ihmistä täyden päivän pelkästään sisäisen palvelunhalunsa vuoksi, kunhan se ensin löytyy

-Jos verrataan hevosta muihin vetoeläimiin, kuten norsuun, härkään tai vaikkapa koiraan, niin niille työn pitää olla leikkiä. Hevonen palvelee ihmistä täyden päivän pelkästään sisäisen palvelunhalunsa vuoksi, kunhan se ensin löytyy.

Miika Åfeltin ohjenuorana on amerikkalaisen hevoskuiskaaja Monty Robertsin ajatus. Sen mukaan hyvä hevosmies saa hevosen taipumaan tahtoonsa. Mutta erinomainen hevosmies saa hevosen haluamaan sitä.

-Siinä on lähes sadan prosentin ero. Että hevonen viihtyy minun seurassani niin paljon, että se odottaa, milloin kaveri tulee hakemaan sen töihin. Siinä on tavoitetta minullekin koko loppuelämäksi.

Kuuntele, miten Miika Åfelt sai kengitystä vastustaneen työhevosensa Tarsanin muuttamaan tapansa:

Kuuntele, miten Miika Åfelt sai hurjan Limppu-hevosen talttumaan:

Miika Åfeltin vanhemmat ovat akateemisia ja veli sanoo olevansa insinöörinä siisteissä sisätöissä. Miika sen sijaan päätyi ulkotöihin. – Tärkeintä on löytää omat saappaansa tässä elämässä, niin voi olla kokonaisempi ihmisenä.

Miika Åfeltin hevostouhut alkoivat 13-vuotiaana ratsutallilta. Ensimmäisen oman hevosensa, suomenhevosen nimeltä Jallukka, hän osti 17-vuotiaana salaa vanhemmiltaan myymällä moottoripyöränsä. Hevosen ruuat ja tallipaikan hän maksoi tekemällä tilan työt, hevosella tietenkin, sillä hän halusi oppia katoamassa olevia hevostyötaitoja.

Miika Åfeltilla on kaikkiaan kuusi työhevosta: kolme täysikasvuista ardenneria ja kolme maailman suurimmaksi sanotun hevosrodun perscheronin nuorta oria.

Hevosmies Miika Åfeltin kotitilalla Ikaalisissa poiketaan Kylillä-sarjassa:

Millaisia maaseudun osaajia sinä tiedät?

Erilaisia osaajia etsitään Radio Suomen Kylillä-sarjaan jälleen ensi kesäksi. Ilmianna kiinnnostava kylä, oivallinen henkilö tai innostava puuha! Lähetä vinkkisi sarjan tekijän sähköpostiin paivi.leino (at) yle.fi.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotuksia

Kommentit
  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta sunnuntaisin klo 17.10 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Piispa Teemu Laajasalo: Itsestään ei kannata luulla liikaa, mutta ei liian vähääkään

    Piispaa Teemu Laajasaloa kiinnostavat teologia ja ihmiset.

    Kuusi kuukautta Helsingin hiippakunnan piispan virkaa hoitanut Teemu Laajasalo löysi aikoinaan eettisten kysymysten ja uskonnonopettajan innostamana tien teologian pariin ja kirkon töihin. Nokkelana älyniekkana ja huumorin rakastajana hän aikoinaan päätyi myös koko kansan tuntemaksi vitsiniekaksi televisiosarja YleLeaksiin. Vaativien tehtävien ja viimeaikaisten julkisuuspaineiden keskellä piispa Teemu Laajasalo rentoutuu parhaiten perheen parissa.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

    Kersti Juva suomentaja

    Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

  • Musiikkiteatteritaiteilija Reetta Ristimäki haluaa raikastaa oopperaa kokonaisvaltaisesti

    Musiikkiteatteritaiteilija luo oman työpaikkansa.

    Musiikkiteatteritaiteen monitoiminainen, oopperalaulaja, laulupedagogi Reetta Ristimäki on koko elämänsä ajan luonut omat työpaikkansa. Ooppera Skaala, Musiikkiteatteri Kapsäkki ja nyt parhaillaan Suomalainen kamariooppera ovat työllistäneet häntä. Tulevina vuosina hän haluaa erityisesti keskittyä ohjaajan työhön.

  • Ami Aspelundin elämä estradilla

    Ami Aspelund on Suomen kansainvälisimpiä artisteja

    Pitkän linjan artisti Ami Aspelund valloitti yleisönsä jo 1970-luvulla, kun Apinamies rävähti radioon. Huumoria, rohkeutta, herkkyyttä ja isoa osaamista on Amin ura ollut täynnä lukemattomien levytysten, lava-, ravintolashow- ja TV-produktioiden sekä musikaalien myötä. Ami Aspelund edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1983 Kari Kuusamon kappaleella Fantasiaa. Suuret esiintymiset täyttivät monikielisen, taidokkaasti laulavan, estradeilla suvereenisti liikkuvan ja tanssivan Amin elämän. –Parhaimmillani olen ehdottomasti live-artistina, minulle on tärkeää saada yleisön reaktio heti mukaan, sanoo Ami. Paluu uran alun vuosikymmenelle, 1970-luvulle on tapahtumassa nyt rock-musiikin kautta, jota Ami pääsee räjäyttämään vahvan viihdyttäjän kovalla kokemuksella.

  • Muusikko Heikki Laitinen uskoo, että laulu ja tanssi ovat ihmisessä ja niiden täytyy antaa tulla esiin

    Jokaisen sisällä on loputtomasti musiikkia.

    Laulu on Heikki Laitisen mukaan ihmisen olennaisin ilmaisumuoto. Elämänsä varrella hän on työskennellyt niin musiikin tutkijana, lehtorina, säveltäjänä, muusikkona kuin performanssitaiteilijana. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston professorina 2000-luvulla toiminut Laitinen jatkaa nyt matkaansa musiikin maailmassa yhä vahvemmin taiteilijana.

  • Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

    Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

    Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

  • Avaruusromua: Unta se ei ollut!

    Kuolemanrajakokemus on kokemus elämän ja kuoleman rajalta.

    Kuolemanrajakokemus on sananmukaisesti kokemus elämän ja kuoleman rajalta. Se on voimakas ja elämyksellinen kokemus. Ainakin sellaisena sen ovat kuvailleet lukuisat kuolemaa lähellä käyneet ihmiset. Kuolemanrajakokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja niitä on pyritty selittämään monenlaisilla lääketieteellisillä teorioilla. ”Mikään teorioista ei ole kuitenkaan pystynyt selittämään kuolemanrajakokemusten syntyä”, kirjoittaa Miia Kontro kirjassaan Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Toimittajana Jukka Mikkola.