Hyppää pääsisältöön

Vihatut levyt – rakkaita inhokkeja

Radiomafian juontaja Ari ”Anssi” Peltonen käänsi 1990-luvun alussa musiikilliset puistatuksen kohteensa antoisaksi ohjelma-ideaksi. Vihatut levyt houkutteli kuulijoita heidän eniten ällöämillään kappaleilla. Aiheeseen palattiin puhelintoivekonsertin muodossa kaksi vuosikymmentä myöhemmin.

Tietolaatikko

Vihatut levyt -ohjelmista julkaistaan ohessa yleisön ehdotuksesta vain juonto-osuudet. Kokonaisten ohjelmien julkaiseminen Elävässä arkistossa ei ole toistaiseksi mahdollista tekijänoikeussopimuksiin liittyvien musiikkirajoitusten tähden. Lähetys vuodelta 1992 on ainoa Ylen radioarkistossa oleva tallenne Ari Peltosen alkuperäisestä sarjasta. Peltonen jatkoi "vihattujen levyjen" parissa myöhemmin Radio Helsingissä.

Yleisö sai kirjeitse ja puhelimitse esittää toiveitaan musiikista, jota sen teki vähiten mieli kuunnella. Niin Anssi kuin kuulijat haukkuivat esityksiä ja esittäjiä intohimoisesti kaihtamatta henkilökohtaisia solvauksiakaan.

Inhokkilevyn toivomiseen liittyvä paradoksi sai eräänkin kirjoittajan lisäämään ehdotukseensa pyynnön: ”Soita se mahdollisimman hiljaa tai puhu päälle.” Jälkimmäinen toive tapasi toteutua kysymättäkin: inspiroivimmat sävelteokset saivat Anssin viheltämään, hoilaamaan tai karjumaan mukana niitä kommentoiden.

Kaikista hirveimmät

Joulukuussa 1992 radioidussa lähetyksessä Peltonen teki yhteenvedon ”kaikista hirveimmistä” kappaleista, joita sarjassa oli kuluneen vuoden aikana kuultu. Lista oli koottu saapuneiden yleisötoiveiden perusteella, mutta viime kädessä sijoituksista päätti juontaja itse.

Ohjelman alussa kuullaan ensin luettelo artisteista, jotka ovat jääneet kärkikymmenikön ulkopuolelle, mutta kuuluivat silti ehdottomasti saman genren parhaimmistoon. Nimet kuuluivat lähinnä kotimaisen iskelmän piiriin. Moni hahmo oli mukana koko tuotannollaan.

Vihattujen levyjen Top 10 -lista oli kokonaisuudessaan seuraavanlainen: 10) Pirkko Mannola: Maailman paras levy, 9) Matti Nykänen: Vain mäkimies voi tietää, 8) Helka Hynninen: Tyttären valssi, 7) Fredi: Katso luontoa ja huomaa, 6) Brita ja Eikka: Saavissa on reikä, 5) Sepi Kumpulainen: Mä oon mahtava mies, 4) Vilho Vartiainen: Tanssikaveri, 3) Kim Lönnholm: Minä olen muistanut, 2) VR Sekakuoroliitto ry:n kuoro: Menolippu, 1) Janos Valmunen: Bussipysäkillä.

Ruuhkaa epätoiveista

Vuonna 2012 "vihattujen levyjen" idean elvyttivät toimittajat Tero Liete ja Kai Ulmanen, jotka kuitenkin lähestyivät aihetta ironisemmalla ja leppeämmällä otteella.

Lietteen ja Ulmasen juontama puhelintoivekonsertti muistuttaa moneen otteeseen sovittelevasti, että jonkun musiikillinen inhokki voi monelle muulle olla todella rakas. Toiveikkaasti arveltiin jopa uuden kuuntelukokemuksen saattavan muuttaa piintynyttäkin vastenmielisyyttä.

Luotaantyöntäviä kappaleita haluttiin ehdottaa ja kuulla niin innokkaasti, että ohjelman puhelinlinjoille syntyi suoranaista ruuhkaa. Vihattujen levyjen toivomista ja soittamista aivan selvästi rakastettiin.

Ohjelmassa kuultiin seuraavat kappaleet: Antero Raimo ja Ovet: Mustikanpoiminta, Yö: Satukirjan sankari, Arja Havakka: Lokki, Stiina: Automaattirakas, Jukka Virtanen: Hanna ja Niilo, Arja Saijonmaa: Ystävän laulu, Finlanders: Oikeesti, Kake Singers: Mäntsälä mielessäin, Modern Talking: Cheri Cheri Lady, Martti Servo: Nippa nappa niukin naukin, Eero Aven: Vanhat villasukat, Sepi Kumpulainen: Railakas ilta Venetsiassa, Il Divo: Amazing Grace, Lauri Tähkä: Pauhaava sydän, Hanna Ekola: Villihevosia. Monet artisteista ja kappaleista olivat vanhoja tuttuja jo Anssin ajoilta parinkymmenen vuoden takaa.

Oheisista ohjelmista on poistettu äänilevymusiikki tekijänoikeussopimusten johdosta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto