Hyppää pääsisältöön

Suomen tärkein eläin sai vihdoin nimen

Kimmo Ohtonen ja Heikki Setälä tarkastelevat kunttamatoa koeputkessa.
Kimmo Ohtonen ja Heikki Setälä tarkastelevat matoa koeputkessa. Kimmo Ohtonen ja Heikki Setälä tarkastelevat kunttamatoa koeputkessa. Kuva: Yle/Markku Sipi kunttamato

Pieni mutta korvaamaton. Ilman sitä metsien kasvu heikkenisi ja Suomen kansantalous kärsisi. Cognettia sphagnetorum on oman suomenkielisen nimensä ansainnut. Nyt se on virallisesti kunttamato.

Kunttamato koeputkessa
Cognettia sphagnetorum on vajaan senttimetrin mittainen. Kunttamato koeputkessa Kuva: Yle kuvakaappaus kunttamato

Cognettia sphagnetorum on pieni, lähes läpinäkyvä metsämaassa mönkivä mato, joka kuuluu änkyrimatojen (Enchytraideae) heimoon. Laji on korvaamattoman arvokas - ilman sitä kasvien ja metsien kasvu heikkenisi huomattavasti.

Jo 15 vuoden ajan matojen elämää tutkinut professori Heikki Setälä onkin määritellyt lajin Suomen tärkeimmäksi eläimeksi.

- Madolla on poikkeuksellisen suuri rooli eloperäisen aineen hajotuksessa ja siihen sisältyneiden ravinteiden kierrätyksessä kasvien käyttöön, Setälä sanoo.

Pienellä madolla on valtavan suuri merkitys Suomen kansantaloudelle.

Vain harva on nähnyt tämän paljain silmin hankalasti erotettavan vajaan senttimetrin mittaisen madon. Arviolta ehkä parisensataa suomalaista.

Sen sijaan lajin häviäminen huomattaisiin varmasti. Pienellä madolla on valtavan suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Joka vuosi Suomi ansaitsee metsillään noin 20 miljardia euroa, puhumattakaan muista metsän tuomista arvoista.

Madon nimi kertoo sen elinympäristöstä

Ulos luontoon –sarja haastoi Setälän keksimään Cognettia sphagnetorum -lajille oman suomenkielisen nimen.

Setälä lähti ideoimaan madolle nimeä sen elinympäristön, ulkonäön ja ekologisen roolin huomioiden. Yhtenä vahvana nimivaihtoehtona oli valkomato. Muita vaihtoehtoja olivat metsä-änkyri, kangasmetsä-änkyri, hoikkaänkyri ja ahnasänkyri. Hienoimmalta kuulosti kuitenkin kunttamato.

- Kunttamato-nimessä on historiallisia heijastumia. Kuntta on vanha suomalainen sana, se tarkoittaa kuivan kangasmetsän pohjakerrosta, missä mato elelee. Kunttaa on muinoin nostettu myös talojen katoille eristeeksi, Setälä kertoo.

Kunttamadon elämä tuskin mullistuu kovinkaan paljon uuden nimen myötä, mutta Setälä toivoo, että uusi nimi tekisi matoa tunnetummaksi ja korostaisi maaperäeliöiden tärkeää roolia metsien kasvussa.

Ainakaan tällä hetkellä hän ei ole huolissaan kunttamadon tulevaisuudesta, sillä mato on aika sopeutuvainen eläin, joka kestää aukkohakkuut ja jonkinasteisen maanmuokkauksen. Kalkitusta sen sijaan se ei siedä. Myös liiallinen lannoitus on pahasta.

Ulos luontoon –sarjan lierojaksossa vietettiin kunttamadon nimiäisiä luonnon keskellä musiikin ja kuohuviinin merkeissä. Mato sai myös osansa maistiaisista.

Kunttamadon nimiäisissä kaadetaan loput kuohuviinit maahan.
Kuohuvaa kunttamadolle. Kunttamadon nimiäisissä kaadetaan loput kuohuviinit maahan. Kuva: Yle kuvakaappaus kunttamato

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.