Hyppää pääsisältöön

Akuutissa keskiviikkona: Kroonisesti masentunut kansa?

Kourassa pillereitä.
Onko masennuksesta tullut krooninen sairaus, johon yhä useampi suomalainen syö lääkkeitä? Kourassa pillereitä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutti

Masennus oli aiemmin eräänlainen episodisairaus. Siihen sairastuttiin ja siitä parannuttiin. Nyt masennuksesta on tulossa krooninen sairaus, johon jo seitsemän prosenttia suomalaisista käyttää lääkitystä. Masentuneiden määrä on yli seitsenkertaistunut parissakymmenessä vuodessa, mutta parantuneita on entistä vähemmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään psykologisten syiden takia entistä useammin.

Psyykenlääkkeillä on tärkeä rooli vakavissa masennuksissa, mutta lievemmissä tapauksissa lääkitään ihmisiä, jotka ovat lähtökohtaisesti melko terveitä. Amerikkalainen tiedetoimittaja Robert Whitaker on tutkinut aihetta paljon ja nostanut kirjassaan esiin psyykenlääkkeiden ongelmat. Whitakerilla on myös tarjota ongelmaan ratkaisu, joka löytyy yllättävän läheltä.

Silmät puhuvat

Kuvassa Marja Korhonen ja kirjaintaulu
Marja Korhonen kommunikoi silmillään läpinäkyvää kirjainlevyä hyödyntäen. Kuvassa Marja Korhonen ja kirjaintaulu Kuva: Yle, Mira Pelo marja korhonen
Millaista on perheenäidin elämä neliraajahalvauksen ja puhekyvyn menettämisen jälkeen? Marja Korhosen elämä muuttui 42-vuotiaana. Aivorunkotukoksen ja hoitovirheen seurauksena oli niin sanottu locked in -syndrooma, joka tarkoittaa kehoonsa suljettua. Marja ei kuitenkaan koe millään tapaa olevansa kehonsa vanki. Pikemminkin päinvastoin. Kommunikointi sujuu avustajien välityksellä silmänliikkeitä ja läpinäkyvää kirjainlevyä hyödyntäen. Akuutti vierailee sinnikkään ja kiireisen naisen luona Saarijärvellä. Konserteissa käyvä ja kuntosalilla treenaava nainen julkaisee pian myös kirjan, jonka hän on kirjoittanut otsahiiren avulla.

Eteisvärinäpotilaille uutta toivoa

Eteisvärinäleikkaus
Uusi leikkaustekniikka antaa toivoa eteisvärinäpotilaille. Eteisvärinäleikkaus Kuva: Yle, Akuutti eteisvärinä
Erilaiset rytmihäiriöt kiusaavat tuhansia suomalaisia. Vaikeiden eteisvärinätapausten hoitoon on nyt kehitetty uudenlainen, tähystystekniikkaan perustuva leikkausmenetelmä. Rintalastan avauksen sijaan operointi tehdään potilaan kylkiin tehtyjen pienten viiltojen kautta. Leikkauksen aikana pystytään reaaliajassa seuraamaan miten sähköärsykkeiden kulku halutuilla alueilla estyy, ja eteisvärinä vaihtuu normaaliin, niin sanottuun sinusrytmiin. Menetelmästä voi löytyä apu vaikeisiin eteisvärinätapauksiin, joihin lääkkeet tai toistuvat katetriablaatiohoidot eivät tehoa. Uudessa leikkauksessa tehdään samalla myös eteiskorvakkeen sulku, mikä pienentää aivojen veritulppariskin minimiin.

Liikaa suolaa!

Teelusikallinen suolaa.
Aikuisen päivittäinen suola-annos. Teelusikallinen suolaa. Kuva: Yle, Tero Kyllönen suola
Suolalla on elintärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä. Sitä tarvitaan muun muassa lihasten toimintaan ja ruoansulatukseen. Vaaralliseksi suola muuttuu, jos sitä saa liikaa. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitettiin juuri ja suolan käytön vähentämisen todettiin olevan tärkein verenpainetta ehkäisevä tekijä. Suositusten mukaan aikuisten ei pitäisi syödä yli viittä grammaa suolaa vuorokaudessa. Käytännössä se tarkoittaa teelusikallista suolaa. Suurimman osan suolasta nautimme kuitenkin piilosuolana. Entä mitä eroa on erilaisilla suolalaaduilla? Onko vaikkapa kristallisuola terveellisempää kuin tavallinen pöytäsuola?

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitävät käsien anatomisia malleja.
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitävät käsien anatomisia malleja. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Suolaa astioissa
Suolaa astioissa Kuva: Yle, Akuutti suola
Kourassa pillereitä.
Kourassa pillereitä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutti
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry