Masennus oli aiemmin eräänlainen episodisairaus. Siihen sairastuttiin ja siitä parannuttiin. Nyt masennuksesta on tulossa krooninen sairaus, johon jo seitsemän prosenttia suomalaisista käyttää lääkitystä. Masentuneiden määrä on yli seitsenkertaistunut parissakymmenessä vuodessa, mutta parantuneita on entistä vähemmän ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään psykologisten syiden takia entistä useammin.
Psyykenlääkkeillä on tärkeä rooli vakavissa masennuksissa, mutta lievemmissä tapauksissa lääkitään ihmisiä, jotka ovat lähtökohtaisesti melko terveitä. Amerikkalainen tiedetoimittaja Robert Whitaker on tutkinut aihetta paljon ja nostanut kirjassaan esiin psyykenlääkkeiden ongelmat. Whitakerilla on myös tarjota ongelmaan ratkaisu, joka löytyy yllättävän läheltä.
Silmät puhuvat
Marja Korhonen kommunikoi silmillään läpinäkyvää kirjainlevyä hyödyntäen.Kuvassa Marja Korhonen ja kirjaintauluKuva: Yle, Mira Pelomarja korhonen
Millaista on perheenäidin elämä neliraajahalvauksen ja puhekyvyn menettämisen jälkeen? Marja Korhosen elämä muuttui 42-vuotiaana. Aivorunkotukoksen ja hoitovirheen seurauksena oli niin sanottu locked in -syndrooma, joka tarkoittaa kehoonsa suljettua. Marja ei kuitenkaan koe millään tapaa olevansa kehonsa vanki. Pikemminkin päinvastoin. Kommunikointi sujuu avustajien välityksellä silmänliikkeitä ja läpinäkyvää kirjainlevyä hyödyntäen. Akuutti vierailee sinnikkään ja kiireisen naisen luona Saarijärvellä. Konserteissa käyvä ja kuntosalilla treenaava nainen julkaisee pian myös kirjan, jonka hän on kirjoittanut otsahiiren avulla.
Eteisvärinäpotilaille uutta toivoa
Uusi leikkaustekniikka antaa toivoa eteisvärinäpotilaille.EteisvärinäleikkausKuva: Yle, Akuuttieteisvärinä
Erilaiset rytmihäiriöt kiusaavat tuhansia suomalaisia. Vaikeiden eteisvärinätapausten hoitoon on nyt kehitetty uudenlainen, tähystystekniikkaan perustuva leikkausmenetelmä. Rintalastan avauksen sijaan operointi tehdään potilaan kylkiin tehtyjen pienten viiltojen kautta. Leikkauksen aikana pystytään reaaliajassa seuraamaan miten sähköärsykkeiden kulku halutuilla alueilla estyy, ja eteisvärinä vaihtuu normaaliin, niin sanottuun sinusrytmiin. Menetelmästä voi löytyä apu vaikeisiin eteisvärinätapauksiin, joihin lääkkeet tai toistuvat katetriablaatiohoidot eivät tehoa. Uudessa leikkauksessa tehdään samalla myös eteiskorvakkeen sulku, mikä pienentää aivojen veritulppariskin minimiin.
Suolalla on elintärkeitä tehtäviä ihmisen elimistössä. Sitä tarvitaan muun muassa lihasten toimintaan ja ruoansulatukseen. Vaaralliseksi suola muuttuu, jos sitä saa liikaa. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus päivitettiin juuri ja suolan käytön vähentämisen todettiin olevan tärkein verenpainetta ehkäisevä tekijä. Suositusten mukaan aikuisten ei pitäisi syödä yli viittä grammaa suolaa vuorokaudessa. Käytännössä se tarkoittaa teelusikallista suolaa. Suurimman osan suolasta nautimme kuitenkin piilosuolana. Entä mitä eroa on erilaisilla suolalaaduilla? Onko vaikkapa kristallisuola terveellisempää kuin tavallinen pöytäsuola?
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitävät käsien anatomisia malleja.Kuva: Yle, Tero Kyllönenakuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Kohdussa vietetty aika voi jättää vauvan kehoon jännityksiä.
Kohdussa vietetty aika voi jättää vauvan kehoon jännityksiä, jotka oireilevat esimerkiksi uniongelmina tai vatsavaivoina. Osteopatia auttoi Adessa-vauvaa ja koko perhettä.
Henri Alén on sairastanut paniikkihäiriötä 15 vuotta. Vaikeinta on ollut kohtausten pelko ja ymmärrys siitä, että paniikki voi iskeä myös innostavassa ja mukavassa tilanteessa.
Kohtaus itsessään tuntuu kammottavalta. Siinä keho valmistautuu puolustautumaan vihollista vastaan, vaikka todellista uhkaa ei ole.
Kuka voi saada lahjoittajan siittiöitä tai munasoluja?
Kodin remontointi ja eläminen vai unelma yhteisestä lapsesta? Näitä asioita Minttu ja Jenni Turunlahti joutuivat puntaroimaan, kun takana oli jo useita yrityksiä yksityisellä lapsettomuusklinikalla. Sitten lahjasukusoluhoitoja alettiin antaa myös julkisella puolella.
Arkisesta puhelinsoitosta terveyskeskukseen alkoi tunteikas tie kohti lahjaksi saatua vanhemmuutta.
Kun ihmisiltä kysytään, minkä viidestä aistista he mieluiten menettäisivät, useimmiten vastaus tulee helposti: hajuaistin. Moni ei ajattele, mihin kaikkeen hajuaistia tarvitaan.
Raparperi on nyt parhaimmillaan! Raparperisatoa on onneksi saatavilla pitkin kesää, mutta ensimmäisissä raparperiherkuissa on aina tietty erityisyytensä ja alkavan kesän tuntu. Lue pieni raparperi-info ja nappaa talteen gluteenittoman raparperipaistoksen ohje.
Testosteroni on paljon muutakin kuin "himohormoni".
Miehen testosteronivaje diagnosoidaan herkästi väärin masennukseksi tai uupumukseksi, sillä oireet muistuttavat toisiaan: mieli on musta, unettomuus vaivaa ja voimat ovat vähissä niin salilla kuin sängyssäkin.
Salon Kiskossa asuvan Jukka Lietzenin kuumeilu ja kuiva yskä jatkuivat kuukausia. Lopulta diagnoosiksi saatiin aorttaläpän tulehdus. Alkuperäinen syy kuukausien sairaalahoitoon ja lopulta sydänleikkaukseen löytyi kuitenkin yllättäen tulehtuneesta hampaasta.
Hilla Kopakkala, 32, sairastui masennukseen jo teini-ikäisenä. Nyt hän haluaa kertoa kokemuksistaan avoimesti ja toivoo, että muutkin uskaltaisivat puhua.
Lapsuudessaan traumatisoitunut Raul Medina alkoi oirehtia parikymppisenä. Masennusta syvensi kotimaan ilmapiiri homoja kohtaan. Kun lääkäri ehdotti masennukseen sähköhoitoa, Raulilla oli takana kymmeniä vuosia masennusta ja useita itsemurhayrityksiä.
I veckans Efter Nio berättar Jonne Juntura hur det är möjligt att han inte kunde uppfatta gränsen mellan sin egen depression och vanlig sorg – trots att han är läkare.
Länge har man trott att antidepressiva läkemedel motverkar depression genom att höja hjärnans serotoninnivåer. Nu ökar finländska forskningsrön förståelsen för hur depressionsmediciner egentligen fungerar.
Tillväxten oroar psykiater: Medicin ej primära behandlingen.
Försäljningen av psykofarmaka, alltså läkemedel för psyket, har ökat med nio procent i år. Enligt föreningen Psykisk hälsa Finland kan man tro att det beror på coronakrisen, men det finns inte bevis för det, rapporterar Yle Uutiset.
I och med dataintrånget i Vastaamo, där tiotusentals personers terapijournaler har läckt, har flera personer gått ut i media och berättat om sin psykiska ohälsa. Anna Lumme, som har varit väldigt öppen om sin psykiska ohälsa, anser ändå att det fortfarande finns ett stigma kring psykisk ohälsa.
Tero Kyllönen
Yle
