Taloyhtiöiden olisi yhdistettävä ja ketjutettava putkiremonttinsa mitä kiireemmin. Mitä enemmän niputettuja asuntoja, sitä halvemmat hinnat ja paremmat tekijät. Näin lupaa Putkiremontti-sarjan asiantuntija Juha Salmi kirjoituksessaan.
Nyt on tarjolla hyviä ja huonoja uutisia niille taloyhtiöille, joilla on putkiremontti vielä edessä.
Aloitetaan huonoista. Osaavista suunnittelijoista ja projektinjohtajista sekä fiksuista korjausrakentajista on kova pula. Siis jo nyt, vaikka putkiremonttibuumi ei ole vielä kunnolla alkanutkaan.
Tuhannet taloyhtiöt lähiöissä odottavat kohtalon hetkeä, jotkut liian pitkään. Päät pensaassa.
Ne kokevat maallikkojohtoiset taloyhtiöt liian vaikeiksi asiakkaiksi, joiden kanssa ei haluta taistella. Kohteet ovat levällään ja jokainen hanke olisi ainutkertainen suuri seikkailu. Ei kiitos.
Kun kysyntä ylittää tarjonnan, hinnat väistämättä nousevat. Krooninen osaajapula tappaa nopeasti korjausmenetelmien kehittämisestä saatavan tuottavuushyödyn.
Varsinkaan asunto-osakeyhtiöiden putkiremontit eivät juurikaan kiinnosta niitä yrityksiä, joilla olisi niihin riittävät resurssit. Ne kokevat maallikkojohtoiset taloyhtiöt liian vaikeiksi asiakkaiksi, joiden kanssa ei haluta taistella. Kohteet ovat levällään ja jokainen hanke olisi ainutkertainen suuri seikkailu. Ei kiitos.
Hyvä uutinen on se, että taloyhtiöt voisivat tiiviimmällä yhteistyöllä saada putkiremonttinsa selvästi nykyistä halvemmalla. Samalla ne voivat varmistaa sen, että hankkeessa on parhaat mahdolliset tekijät. Esimerkiksi viiden taloyhtiön kimpassa tarvitaan yksi pätevä projektinjohtaja ja suunnittelutiimi, kun erillään toteutetuissa hankkeissa niitä tarvitaan viisinkertainen määrä.
Ratkaisua kutsutaan ryhmäkorjaukseksi. Siitä on kertynyt hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea: esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Porvoossa, Porissa, Tampereella.
Kustannussäästöt ovat olleet 10-15 prosenttia verrattuna yksittäin toteutettuihin putkiremontteihin. Säästöjä on tullut esimerkiksi suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksissa, työmaiden käynnistämisessä sekä sarjatuotannon eduista korjausrakentamisessa.
Kun hankkeet ovat riittävän suuria, urakoitsijoiden kiinnostus lisääntyy. Niiden riskit pienevät, yleiskulut vähenevät ja henkilöstö oppii työn aikana. Kaikki tämä näkyy urakoiden hinnoittelussa.
Riideltävää riittää omassa taloyhtiössä, miksi lähtisi hakemaan vaikeuksia vielä vierestäkin?
Ryhmäkorjauksessa voidaan panostaa normaalia enemmän myös asukasviestintään, kunkin asukkaan omien korjaustoiveiden hallittuun toteuttamiseen ja muuhun asiakaspalveluun.
Ryhmäkorjauksen edut ovat niin kiistattomat, että luulisi niiden olevan valtavirtaa putkiremonttimarkkinoilla. Valitettavasti eivät ole. Taloyhtiöt haluavat yhä yrittää yksin. Naapuriyhtiöt epäilyttävät, vaikka ne olisivat korjaustarpeidensa kanssa ihan samassa tilanteessa. Riideltävää riittää omassa taloyhtiössä, miksi lähtisi hakemaan vaikeuksia vielä vierestäkin?
On totta, että taloyhtiöiden ei kannata rynnätä ryhmäkorjauksiin suinpäin. Yhteistoimintaa olisi hyvä harjoitella ”rauhan” aikana eikä vasta sitten, kun kolmanneksi maailmansodaksikin luonnehdittu putkiremontti kolkuttaa ovella.
Yhteisistä talkoista, piha- ja korttelijuhlista tai jätehuoltoratkaisuista on hyvä aloittaa. Siitä voi sitten edetä pienempien yhteishankintojen kautta isompiin hankkeisiin.
Tärkeintä on, että kaikki yhteistyöhön liittyvien päätösten pelisäännöt on hyväksytty jokaisessa taloyhtiössä ja että niiden kaikkien osakkaat tietävät koko ajan, missä mennään.
Juha Salmi
Lisätietoja ryhmäkorjauksesta on tarjolla esimerkiksi Kiinteistöliiton sivulla.
LUE myös Juha Salmen aiemmat kirjoitukset:
- Pelottava putkiremontti tulee puskista
- Remontti on iso sijoitus
- Onko kykyä kuunnella niitä jotka kaiken maksavat?
- Evakkoreki olisi kehitettävä kevyemmäksi
