Pikavippimetkut 2.0: käsikirjoitus

Sampsa Kataja:
"Ei meillä sallita, sallita huumekauppaakaan. Ei kaikki kannattava bisnes voi olla laillista bisnestä."

MOT- tunnus

Puolitoista vuotta sitten eduskunta sääti pikavipeille korkokaton rajoittamaan jopa tuhansiin prosentteihin kohonneita korkoja. Uuden lain piti puhdistaa ala. Toisin kävi.

Sinikka:
"Se on ku villi viidakko, eli vaikka on uudistus, korkokatto tehty, mutta tilalle on tullu paljon isompia, helpompia, lainapääomaltaan suurempia luottoja, ja paljon niihin sisältyy niinku piilokuluja mitkä ei välity lainanottajalle, nimenomaan nää aivan kohtuuttomat takauskulut."

Pikavipit tulivat markkinoille 2000-luvun puolivälissä. Ne olivat korkeintaan muutaman sadan euron suuruisia, ja maksuaikaa oli parista viikosta muutamaan kuukauteen. Lainojen kulut syntyivät toimitus- palvelu- tai tekstiviestimaksuista.
Tässä ohjelmassa kaksi velallista kertoo, millaisia uusia koukeroita pikavippiyritykset ovat keksineet.

PIKAVIPPIMETKUT 2.0

Sinikka on keski-ikäinen, työssä käyvä perheenäiti. Hän on ottanut useita pikalainoja ja tehnyt useita virheitä.

MOT:
"Miksi sinä haluat esiintyä tässä ohjelmassa tunnistamattomana?

Sinikka:
"Se on se suunnaton häpeä. Että ei osaa hoitaa raha-asioitaan tai ei ole riittävän isoja tuloja."
"No se oli semmost selviämistä niinku palkkapäivästä seuraavan palkkapäivään, et kun laskut oli maksettu niin ei välttämättä jäänyt ruokarahaa, niin sit lainas satasen. Tai kaks sataa niinku pariks viikoks tai sit kuukaudeks.
No se oli helppo, se oli nopea, vaivaton, vähän liianki helppo ottaa. Mutta ikinä en ottanu niin että olisin ajatellut että en maksais sitä takasin."

Vuonna 2012 pikalainoja myönnettiin lähes 400 miljoonalla eurolla, 1,5 miljoonaa kappaletta. Viime vuonna lainojen yhteissumma oli 320 miljoonaa.

Pikalainayhtiöt markkinoivat vippejä nopeana tapana hoitaa tilapäistä rahanpuutetta. Kuluttajat ovat hakeneet pikavipeistä pelastusta myös ylivelkaantumiseen, jolloin velkaantumiskierre on syventynyt. Siksi kansanedustaja Sampsa Kataja teki lakialoitteen pikaluottojen kieltämisestä.

Sampsa Kataja, kansanedustaja:
"Kun tää koko bisnes perustuu oikeastaan siihen, että ihmisten heikkoa asemaa, satunnaista kriisiä tai pidempää kriisiä käytetään hyväksi ja toisaalta ihmisen joskus heikkoa ymmärryskykyä omasta taloudellisesta tilanteesta käytetään hyväksi, niin kyllä meidän pitää yhteiskunnassa, myös markkinataloudessa suitsia tiettyjä reittejä, jotka, jotka kuitenkin pahentaa näitä ihmisten inhimillisiä ongelmia."

Täyskieltoa ei tullut, mutta kesäkuussa 2013 voimaan tulleen lain mukaan alle 2 000 euron luottojen todellinen vuosikorko saa olla enintään 50,5 prosenttia. Laki toimii vain osittain.

Sampsa Kataja:
"Ongelmat on jääny edelleen sinne isompien luottojen puolelle. Annetaan se, se minimi 2 000 lainan tai 2 000 euron laina ja sen jälkeen korot laukkaa entiseen malliin."

Grafiikka:
Sinikan 1. virhe

Sinikka otti 2000 euron luoton heti korkokaton voimaantulon jälkeen.

Sinikka:
"Yritys etusivullaan markkinoi 9% korkoa ja sitten jälkeenpäin kävi ilmi, että kyse oli kuukausikorosta eli tässä on toistasataa prosenttia tää korko kaiken kaikkiaan."

MOT;
"Täällä on sopimukset ja tällaset olemassa."

Sinikka:
"Pystyn heti tarkistamaan minkä mä olen maksanut, ja jos tulee 5 euron ylimääräinen kulu,"

Aluksi 2000 euron luoton päälle tuli korkoja ja kuluja yli 1000 euroa.

Grafiikka:
Pääoma 2000 €
Kulut:
nostoprovisioita 300€
luotonhoitomaksuja 10 €
huomautusmaksuja 10 €
sopimuskorkoa 3,5 kuukaudelta 827 €
yhteensä 3147,11 €

Koska lainan kuukausierä oli suurempi kuin Sinikka oli ymmärtänyt, hänelle tuli maksuvaikeusia.

Grafiikka:
Luotto siirtyy perintään:
Sopimuskorko 581,99€
perintäkulut 25 €
Yhteensä: 3754,11 €

Korkolaissa säädetään 7,5 prosentin viivästyskorosta. Jos velan alkuperäinen korko on ollut tätä suurempi, lain mukaan tätä alkuperäistä korkoa pitää maksaa 180 päivän ajan. Sinikka maksoi 108 prosentin viivästyskorkoa.

MOT:
"Maksoitko tämän kokonaan?"

Sinikka:
"Kyllä maksoin eli 2000 euron lainasta 3754 euroa. Aika pahalta se tuntui, kun jotenkin oli tuudittautunut siihen, että se korko oli kohtuullinen, 9 prosenttia."

Luotonantajien määrä on pudonnut uuden lain voimaantulon jälkeen 80:stä noin 50:een. Näistä kolmisenkymmentä myöntää niin sanottuja pikaluottoja.

Luotonantajia valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Se tarkasti viime talvena yritysten mainontaa kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa.

Marko Peltonen, ylitarkastaja:
"Siellä havaittiin tällaisia ehkä pieneksi luokiteltavia virheitä siinä markkinoinnissa, eli ei välttämättä esimerkiksi nimelliskorkoa kerrottu. Tai sitten ne luoton tiedot, mitkä piti ilmoittaa oli hajautettu eri sivuille siellä netissä, että oli vaikeaa muodostaa sitä kokonaisuutta niistä."

Vain muutama yritys myöntää enää pieniä, parinsadan euron suuruisia luottoja. Yksi näistä Ferratum Finland Oy, joka mainostaa uusille asiakkaille 50-300 euron kulutonta ja korotonta lainaa.

Markus Huhdanpää, maajohtaja:
"Se on tuote, millä me halutaan päästää asiakkaat tutustumaan meidän toimintaan ja sen jälkeen sitten asiakkaat voi tehdä päätöksen meidän palvelujen tota käyttämisestä jatkossa tai käyttämättä jättämisestä."

Suurin osa yrityksistä markkinoi 2000 euron joustoluottoa, josta voi nostaa rahaa pienissä erissä. Näitä lainoja korkokatto ei koske. Luottojen todelliset vuosikorot saattavat olla yli 100 prosenttia, suurimmillaan yli 800 prosenttia. Ferratumin sivuilla lainan todelliseksi vuosikoroksi kerrotaan 219%.

MOT:
"Miksi teillä ei ole sellaista tuotetta, joka olisi sen korkokattolainsäädännön piirissä, elikkä se todellinen vuosikorko jäisi sinne noin 50 % hujakoille?"

Markus Huhdanpää:
"Siis kyllähän meidän tuotteet kaikki on ihan lainmukaisia."

MOT:
"Yrityksillä on nyt runsaasti sellaisia tuotteita, joissa toimitaan aivan lain mukaan, mutta käytännössä myönnettävät summat ovat esimerkiksi juuri 2 000 euroa tai sen yli, jolloin se korkohinnoittelu on vapaa. Miksi tässä on näin käynyt?"

Markus Huhdanpää:
"Ei se varmasti rahan tarve ole mihinkään kuluttajilta hävinnyt. Kuluttajat tarvitsee edelleen kuitenkin rahaa nopeasti välillä."

MOT:
"Miksi siellä ei ole sitten sellaista tuotetta, että voisi ottaa vaan sen 300 ja maksaa siitä noin 50 % sitä korkoa?"

Markus Huhdanpää:
"Tällä hetkellä tuotevalikoima on tämmöinen. Me ei olla nähty järkeväksi tarjota tän kaltaista tuotetta."

MOT:
"Onko se kannattavuuskysymys?"

Markus Huhdanpää:
"Totta kai se on kannattavuuskysymys."

Grafiikka:
Sinikan 2. virhe

Osa vippifirmoista on hakenut tuottoja asiakkailta perittävillä uusilla kustannuksilla kuten takauksilla.

Sinikka:
"Tässäkin 600 euron lainassa luulin et se takauskulu on 42 euroo, mitä pidin kohtuullisena, mut se olikin todellisuudessa 210 euroa."

Korkojen päälle tulleet 30 prosentin suuruiset takauskulut sotkivat Sinikan talouden. Pikalaina meni perintään.

Sinikka:
"Ennen kun edes neljännen takasinmaksuerän takausmaksukulu oli edes erääntynyt, niin se oli laitettu perintätoimistolle ja perintätoimisto laitto sen käräjäoikeuteen, ja aiheutti tällä sitten vielä ihan huikeat lisäkulut tälle saatavalle."

Sinikka on yrittänyt neuvotella maksusuunnitelman tekemisestä ja siitä, että asia vedettäisiin pois käräjäoikeudesta.

Sinikka:
"Takauskulun pääomaa on enää jäljellä 90 euroo ja sit siin on moninkertaset perintäkulut ja oikeudenkäyntikulut."

600 euron laina on puolessa vuodessa tullut maksamaan Sinikalle takauskuluineen, korkoineen sekä perintä- ja oikeudenkäyntikuluineen lähes 1200 euroa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut useita vastaavia yhteydenottoja. Pikavippiyhtiöt ovat antaneet mahdollisuuden ottaa luotolle henkilötakaaja, mutta käytännössä valtaosa on valinnut luotonantajan maksullisen takauksen. Yhtiöt eivät ole laskeneet takauskulua todelliseen vuosikorkoon. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vienyt asian markkinaoikeuteen.

Juha Jokinen, lakimies:
"Se on todellinen kustannus sitten niissä tilanteissa, joissa ihminen tällaisen maksullisen takauksen sitten ottaa. Se on välttämätöntä sen luoton saamisen kannalta, jos ei halua sitten jotain omaa henkilötakaajaa tai pysty semmoista tuomaan, koska se on aika epätyypillinen, tällainen omien vakuuksien käyttäminen, tällaisissa nopeissa pikaluotoissa."

Markkinaoikeus antoi kesäkuussa pienlainayhtiö Vipster Oy:lle väliaikaisen kiellon. Markkinaoikeus on kieltänyt Vipsteriä tarjoamasta toistaiseksi kuluttajille vakuudellisia luottoja niin, että todellinen vuosikorko ylittää 50,5 prosenttia. Markkinaoikeuden mukaan maksullisen takauksen kustannukset tulee laskea luoton todelliseen vuosikorkoon. Vipsterin tavoin on toiminut myös muutama muu pikavippifirma.

Pikaluotot ovat olleet omistajilleen hyvä bisnes. Vuonna 2012 parhaimmat yritykset tekivät yli 10 miljoonan euron liikevaihdon. Joukossa oli useita yrityksiä, joiden liikevoittoprosentti oli yli 40, parhaimmillaan lähes 70.

MOT:
"Vuosina 2010-2012 Ferratum teki lähes 40 % tulosta. Olivatko nämä pikalainat aikaisemmin tällainen rahasampo?"

Markus Huhdanpää:
"No sä olet ne tulokset jostain löytänyt. Mä en ole ite silloin ollut tosiaan yhtiössä. Semmoiset tulokset on silloin tehty."

Osa pikalainayhtiöistä on lopettanut toimintansa korkokaton voimaantulon jälkeen. Aikaisemmin sadan euron vippi palautui yritykselle noin kuukaudessa. Nyt lainat ovat suurempia ja maksuajat pidempiä. Myös luottriski on suurempi.
Ferratumin liikevoitto putosi 36 prosentista 8 prosenttiin vuodesta 2012 vuoteen 2013.

Pikalainayhtiöillä on tiiviit yhteydet perintäyrityksiin. MOT:n selvityksen mukaan kymmenen pikalainayrityksen omistajat tai johtajat pyörittävät myös perintätoimistoa. Osalla on myös takaustoimintaa.

Sinikka:
"Olin yhteydessä sitten Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Ja tässä on kaiken kaikkiaan käynyt ilmi että luotonantaja, luotolle takauskulun myöntäjä, ja perintätoimisto ovat kaikki saman omistajan omistuksessa."

Grafiikka:
Janin virhe

Jani on keski-ikäinen, yksin asuva mies. Hän on ottanut useita pikalainoja.

Jani:
"Mulla toinen vanhemmista kuoli ja sit mä jouduin pikkusen satsaamaan hautajaiskuluihin kuten hautakiveen ja tämmöseen ja sitte tuli sorruttua niihin valitettavasti."
"Sitten ihan tämmöst tavallista elämää eli laskuja, sähkölaskuja ja muuta kaikkea, et mihinkää tämmöseen ravintolailta illallisiin ja juomisiin ja syömisiin ei, ei niitä otettu."

Vuonna 2012 hän otti neljä pikalainaa neljältä eri yritykseltä.

Jani:
"Sitten mä rupesin ihmettelee mun puhelinlaskujen suuruutta ja se oliki semmonen yritys sitte, joka laitto ite sinne puhelinlaskuihin pikkusen ekstraa, elikkä he itse siirtelivät omatoimisesti näitä eräpäiviä, jos oli pari - kolme päivääkin myöhässä. Ja jos puhelinlasku normaalisti puhepaketin kanssa on neljäkymppii, ni yhtäkkii se oliki lähes neljäsataa. Ni se oliki sit taas uus ongelma."

Yrityksillä oli sopimusehto, jonka mukaan niillä oli luoton takaisinmaksun viivästyessä oikeus siirtää eräpäivää oma-aloitteisesti ja veloittaa siitä 20 euroa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto piti sopimusehtoa perintälain vastaisena.

Jani:
"Kun mä otin heidän asiakaspalveluun yhteyttä, heillähän ei oo puhelinasiakaspalvelua vaan ainoastaan telefax ja sit sähköposti, mä en ikinä löytäny niitten nettisivuilta näitä ehtoja."

Yritysryppään pikalainoja peri samaan konserniin kuuluva Arply Oy, joka myöhemmin toimi nimellä GP Perintätoimisto Oy. Epäilyt markkinointirikoksesta ja luontonantajanrikoksesta ovat edelleen syyttäjän harkinnassa. Jani saa edelleen perintäkirjeitä GP Perintätoimistolta. Hän ei suostu maksamaan lainoja, sillä hänen mielestään yhtiön puhelinlaskuissa perimät kulut ovat olleet asiattomia.

Jani:
"Viranomasen ohjeet esimerkiks velkaneuvonnasta oli se, et anna mennä ulosottoon, et tai, tai kun ne on menossa ulosottoon niin haastemies ku soittaa ni riitauta se. Ja mä ilmotin heille, että antakaa mennä eteenpäin, mä tuun riitauttamaan tän. Eivät oo antaneet."

Aluehallintovirasto valvoo myös perintätointa.

Marko Peltonen:
"Tää kyseinen tapaus tuli meidän tietoon viime keväänä ja siitähän käynnistettiin tällainen valvontamenettely, että pyydettiin selvitystä tältä perintätoimistolta, että harjoittaako he tällaista luvanvaraista toimintaa. Sieltä sitten saatiin selvitys, että kyse oli juuri tällaisesta konsernisuhteesta, eli perittiin samaan konserniin kuuluvan yrityksen saatavia, jolloin se ei vaadi perintälupaa, jolloin se asia ei kuulu siltä osin AVI:n valvontavaltaan."

GP Perintätoimisto on yrittänyt karhuta saataviaan käräjäoikeuden kautta. Muutama tapaus on edennyt hovioikeuteen. Turun hovioikeus päätti helmikuussa, että laittoman pikalainayrityksen vippiä ei tarvitse maksaa takaisin. Yritysryppäällä ei ollut Suomessa luotonantolupaa. GP Perintätoimisto on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Käräjäoikeuksiin viedään vuosittain noin 300 000 velkomusasiaa. Oikeusministeriön selvityksen mukaan pikaluottojen osuus velkomustuomioista on käräjäoikeudesta riippuen 25-75 prosenttia. Velkojen periminen käräjäoikeuksien kautta lisää velallisen kustannuksia. Tämä näkyy Takuu-Säätiössä. Se auttaa taloudellisesssa ahdingossa olevia mm. takaamalla järjestelylainoja.

Juha A. Patzar, toiminnanjohtaja:
"Aika suurella osalla meidän asiakkaita niin niin kysymys ei oo pelkästään tämmösest niin sanotusta aktiivisesta velkaantumisesta, jossa sä otat uutta velkaa hankkiaksesi sillä jotakin. Vaan sitt on se passiivinen velkaantuminen, joka aiheutuu siitä, että sulla ei ole varaa maksaa joitakin laskuja ja sillon ne muuttuvat velaksi. Ja sitten siirtyvät perintään."

Sinikka:
"No joka päivä sitä miettii että miten taas aina selviää. Tavote on kuitenkin maksut maksaa ja näin oon toiminukki mutta sitten nää kaataa ja sekottaa koko elämän nää ylimääräset kustannukset."

Suomalaisten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet vuodesta 2009 lähtien. Kesäkuun lopulla maksuhäiriöisiä oli lähes 370-tuhatta. Suomen asiakastiedon arvion mukaan heitä on nyt suhteellisesti enemmän kuin 90-luvun laman aikana.

Juha A. Pantzar:
"Ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa, niin sillonhan oli todellinen piikki niissä kulutus- pikavipeissä, kun niitä otettiin todella niin kun kiireellä, niitä myös markkinoitiin todella aggressiivisesti silloin, ett niin kun tyyliin, että vielä ehdit. Niin niitä otettiin myös silloin ja nyt korjataan sitä sitä satoa, mikä sieltä tuli."
"Kun aikaisemmin oli se tilanne, että siinä velkaluettelossa saattaa olla sata velkaa,, niin ollaan ehkä palaamassa siihen tilanteeseen, mikä oli joskus 2000-luvun alkupuolella, että ett se normaali tilanne oli 10-15 velkaa, jotka oli sitten isompia euromääräisesti."

Pikalainojen lisäksi markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut vertaislainoja välittäviä yrityksiä. Vertaislainalla tarkoitetaan sitä, että yksityiset, sijoitustuottoja etsivät henkilöt lainaavat rahaa toisille yksityisille henkilöille. Yritys toimii markkinapaikkana rahanlainaukselle.

Grafiikka:
Sinikan 3. virhe

Sinikka lainasi virolaiselta vertaislainayritykseltä 10 000 euroa.

Sinikka:
"Ajattelin et ois selkeempi hoitaa yhtä semmosta isompaa lainaa kun sitten monta pientä joista aina per kuukausi tulee viiden euron laskutuslisä tai joku."

MOT:
"Piditkö sinä uskottavana sitä että 10.000 euroa löytyy yksityisiltä sijottajilta muutamassa päivässä?"

Sinikka:
"En jotenki ajatellut edes niitä yksityiskohtia, koska se.... oli internetissä vaan tehty todella helpoks se lainan haku."

10 000 euron lainan korko oli 26 prosenttia ja kuukausilyhennyksen piti olla kolmisensataa euroa.

Sinikka:
"Se ensimmäinen erä ei ollut 300 euroa vaan se oli 550 euroa, mikä jo heti sekotti sen budjetin. Ja olen sinne yritykseen ollut tosi aktiivisesti yhteydessä, mutta heiltä tosiaan se puhelin ei vastaa kun puhelinvastaaja, ja sit sähköpostitse suomen kieli on puutteellista."

Ensimmäiset kuukausierät menivät perintään. Sinikka teki perintäyrityksen kanssa maksusuunnitelman. Kuukautta myöhemmin vertaislainayritys irtisanoi koko 10 000 euron luoton.

Juha Jokinen:
"No en tietysti tosta osaa sanoa, kun en tunne tapausta enempää, mutta jos se on noin, että siinä on joku sopimus tehty takaisinmaksuajasta, että on joku tällainen maksusuunnitelma tehty, niin kyllähän sen pitäisi sitoa, jos sitä on noudatettu, että jos siellä sitten sanotaan luotto irti kokonaisuudessaan ja pistetään perintään niin kyllä se vähän omituiselta kuulostaa."

Sinikka:
"Tässä asiassa mua ei oo oikeen kukaan osannu neuvoa, että tän kanssa oon ihan avuton, et ei tiedä miten toimia."

Vertaislainoja välittävät yritykset saavat toimia Suomessa vapaasti.

Marko Peltonen:
"Sitä ei ole vaan missään lainsäädännössä säännelty. Sinänsä kuluttajansuojalain säädökset, mitkä koskee kaikkia elinkeinonharjoittajia, toki koskevat näitä yrityksiä, mutta se ei ole mitenkään luvanvaraista se toiminta tällä hetkellä. Sama tilannehan oli pikaluottoalalla vielä nelisen vuotta sitten."

Kilpailu- ja kuluttajavirasto otti viime viikolla kantaa vertaislainayhtiöiden asemaan. Sen mukaan vertaislainayhtiöt ovat luotonantajia ja niiden on noudatettava korkokattoa. Ne ovat myöntäneet alle 2000 euron luottoja, joiden todelliset vuosikorot ovat olleet 200, jopa yli 700 prosenttia. Käräjäoikeuksissa on tänä vuonna ollut vireillä satoja vertaislainayritys Trustbuddyä koskevia juttuja. Ainakin Päijät-Hämeen ja Oulun käräjäoikeudet tulkitsevat vertaislainat kulutusluotoiksi. Ne ovat hylänneet yrityksen vaatimia korkosaatavia, jos ne ylittävät 50,5 prosentin korkokaton. Vertaislainayritys Trustbuddy on valittanut kymmenistä tuomioista hovioikeuteen.

Puutteita on nykysäätelyssäkin. PIkalainayritykset ilmoittautuvat itse luotonantajarekisteriin. Harmaan talouden selvitysyksikkö kartoitti keväällä 2013 pikalainayritysten taloutta. Selvityksestä ilmeni, että lähes kolmasosalla oli verovelkaa.

MOT:
"Miten tällaiset yritykset olivat ylipäätään päässeet luotonantajarekisteriin?"

Marko Peltonen:
"Sitä asiaa ei tarvitse selvittää siinä rekisteröinnissä. Eli se ei ole este päästä rekisteriin, että on verovelkaa."

Sinikan on vienyt pikalainakierteeseen se, että hän ei ole saanut luottoa muualta.

Sinikka:
"No tällä hetkellä ei oo varmaan vaihtoehtoja kuin nää kalliskorkoset pikavipit tai tämmöset luotot koska sitten kuitenkin pankkilainojen osaltahan pitää olla sitten aina takuita ja vakuuksia ja sit jos ihmisel ei tämmösiä, niinku minulla ei oo tämmösiä sinne antaa, niin pankkiin on ihan turha mennä."

Juha A. Pantzar:
"Meidän pitäs ehkä miettii sitä, että niin kun miks ne parhailla ehdoilla varustetut luottotuotteet on niiden käytössä, joilla on eniten maksuvaraa ja ne kaikeista hankalimmilla ehdoilla varustetut luottotuotteet on niitten käytössä, joill on vähiten rahaa. Ne maksaa eniten, joill on vähiten rahaa."

Takuu-Säätiön keskivertoasiakas on 30-50-vuotias keski- tai pienituloinen henkilö. Alle 25-vuotiaiden velkaantuneiden joukko on kasvamassa.

Juha A. Pantzar:
"Heidän rinnalleen on kyllä niin kun entistä vahvemmin nousemassa myöskin niin kun tämmönen ikääntyneitten velkaantuneiden joukko. Sellanen joukko, jossa ollaan niin kun jääty eläkkeelle, mutt ei oo osattu sopeutta menoja siihen, että tulot on pienentyneet."

Kilpailu- ja kuluttajavirastossa käsitellään parhaillaan neljää pikalainayrityksiin liittyvää ongelmavyyhtiä.
Myös käräjä- ja hovioikeuksiin tulee jatkuvasti pikalainayhtiöitä ja perintäyrityksiä koskevia tapauksia. Perintäyritykset on vaatineet velallisilta pikavipeistä 90 - 118 prosentin suuruisia viivästyskorkoja. Päijät-Hämeen käräjäoikeuden mukaan ne ovat kohtuuttomia. Oikeus on leikannut vellallisilta perittävän koron määrää.

Itä-Suomen hovioikeus linjasi kesäkuussa, että 2000 euron lainasta vaadittu 108 prosentin korko sekä samansuuruiset viivästyskorot ovat kohtuutomia ja selvästi lain tarkoituksen vastaisia.

Sampsa Kataja, kansanedustaja (kok):
"No mielestäni nyt alkaa olla kerääntynyt tai eduskunta on saanut riittävästi evidenssiä siitä, että nää säännökset, jotka tehtiin, rajoitukset, ei oo riittänyt tän ongelman korjaamiseksi. Silloin pallo on eduskunnalla, oikeusministeriöllä rajoittaa edelleen näitä, näitä pikalainoja. Olkoon sitten yli 2 000 euron lainoja, mutta kyllä se kohtuullinen korko voidaan määritellä niihinkin."

MOT:
"Onko viranomaisella mitään keinoa kysyä näiden luotonantajien uusien innovaatioiden kintereillä?"

Juha Jokinen:
"No pitää yrittää kuitenkin, että ainahan siellä niin kuin vähän jäljessä ollaan, kun joku toiminta alkaa, niin vähän jälkijättöisesti niihin pystyy reagoimaan."

MOT:
Oletko sinä ollut tyhmä kun olet ottanut tällaisia lainoja?

Sinikka:
"Olen ollut köyhä, en tyhmä mutta kukaan ei varmaan ota kun ihan välttämättömässä tilanteessa. Mutta se että ne kulut mitä siihen tulee niin ne on ihan täysin kohtuuttomia."

MOT: Pikavippimetkut 2.0
TV1 maanantaina 13.10. klo 20
Ohjelma katsottavissa Yle Areenassa

Pikavippikorot edelleen jopa 800 prosenttia

Vippifirmoilla kytkyjä perintäyhtiöihin

Vertaislainoille pikavippien kohtalo

MOT kokoaa katsojien kokemuksia

Onko sinulla kokemuksia pikalainayrityksiin tai perintäyrityksiin liittyvistä ongelmista?

Voit osallistua MOT:n sivuilla keskusteluun tai kirjoittaa havainnoistasi suoraan ohjelman toimittajalle, joka on Tiina Lundell (Ylen sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@yle.fi).