Hyppää pääsisältöön

Suomen villit koiraeläimet

Susi, kettu ja supikoira ovat kaikki Suomessa tavattavia villejä koiraeläimiä. Mutta miltä nuo kaikki kuulostavat? Juha Laaksosen toimittamista ja Asko Hauta-ahon tuottamista Viikon luontoäänistä löytyy myös näiden nelijalkaisten ääninäytteet.

Susi eli harmaasusi on suurikokoisin koiraeläinlaji. Vielä 1800-luvulla sudet asuttivat lähes koko Suomea. Niitä tavattiin Ahvenanmaallakin ja talvisaikaan susia saattoi liikkua Helsingin liepeillä. Suomessa susi on ollut historiansa aikana inhottu, vainottu ja vihattu eläin. Laajamittaiset susijahdit johtivat siihen, että 1900-luvun alussa petoeläin oli lähestulkoon eliminoitu koko maasta. Kanta on myöhemmin vahvistunut, mutta mielipiteet susi jakaa vielä 2000-luvullakin. Laumaeläimenä viihtyvä susi viestii ulvomalla, murisemalla ja haukahtelemalla.

Kettu eli punakettu on kaikkiruokainen ja sopeutuvaisuutensa ansiosta se on 2000-luvulla maailman levinnein petoeläin. Ketut ovat historiansa aikana siirtyneet vaivihkaa maaseudulta taajama-alueille, joista aina suurtenkin kaupunkien keskustoihin. Näiden villeinä syntyneiden "city-kettujen" on huomattu myös kesyyntyvän ihmisten vaikutusympäristössä. Kettu ääntelehtii haukahtelemalla, jossa on kuultavissa piirteitä ulvonnasta.

Supikoira on levinnyt Suomeen Venäjältä. Alkujaan se on lähtöisin Aasiasta. Supikoiran moniruokaisuus ja luontainen vaellusvietti ovat edesauttaneet sen menestystä. Supikoira käyttää ravintonaan myös kasviksia ja se lisääntyy nopeasti. Vaikka supikoira on arvokas turkiseläin, pidetään villejä supikoiria usein ensisijaisesti tuholaisina. Supikoiran ääntelyssä on kuultavissa koiramaisten piirteiden lisäksi myös varsin mäyrämäistä röhkintää ja tuhinaa.

Myös Suomessa hyvin uhanalainen naali kuuluu koiraeläimien heimoon. Suomessa tunturialueilla, puurajan yläpuolella elävän naalin ääntä ei ole kuitenkaan tallennettu Viikon luontoääni -sarjaan.

Teksti: Ville Matilainen, Juha Laaksosen juontojen pohjalta

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto