Kenia valittiin Suomen Marsalkka -elokuvan kuvausmaaksi, sillä siellä sijaitsee yksi maailman suurimmista kehittyvistä elokuvateollisuuden keskittymistä. Yleisesti ottaen Kenian elokuvateollisuus on monipuolista ja kansainvälisesti korkeatasoista, ja elokuvia tuotetaan koko ajan enemmän. Lisäksi Nairobissa sijaitsee nopeisiin ja kevyisiin halpatuotantoihin erikoistunut Riverwoodin elokuvakeskittymä.
Afrikkalainen elokuvateollisuus alkoi kehittyä vasta maiden itsenäistyttyä 1950-luvun jälkeen. Ennen sitä Afrikkaa esitettiin valkokankaalla länsimaisin silmin – vailla kiinnostusta Afrikan omaa historiaa ja kulttuuria kohtaan. Nykyelokuvissa näkyy vahvasti perinteisen ja modernin Afrikan jännite, ja ne käsittelevät sosiaalisia ja poliittisia teemoja naisten asemasta kolonialismin vastaiseen taisteluun ja kaupungistumiseen.
Elokuvien kulttuurista roolia verrataan usein suulliseen perinteeseen: niin elokuvien kuin tarinoidenkin tarkoituksena on heijastaa ja ilmaista yhteisöllisiä kokemuksia. Lisäksi afrikkalaisille elokuville on tyypillistä niiden lyhyt kesto. Pitkätkin elokuvat ovat suunnilleen 40-minuuttisia.
Kenialaiset elokuvat ovat harvoin fiktiivisiä. Suurin osa kenialaisista elokuvista on luonteeltaan dokumentaarisia, kertoen ihmisten olosuhteista ja köyhyydestä Kenian suurimmissa kaupungeissa. Vaikka kenialaisen elokuvateollisuuden kehittymisen tiellä on jo pitkään ollut useita taloudellisia ja poliittisia ongelmakohtia, voidaan Keniaa pitää kasvavana elokuvamaana.
Riverwoodissa elokuvia tehdään paitsi tunteella myös kovalla vauhdilla: viikoittain elokuvia syntyy parhaimmillaan 20-30 kappaletta.
Kenian pääkaupungin Nairobin oma elokuvateollisuus alkoi rakentua toden teolla 1990-luvun lopulla, kun paikalliset stand up -koomikot ryhtyivät kuvaamaan esityksiään halvoilla käsikameroilla. Nopeasti tuotantomalli sai lempinimen Riverwood-kaupungissa sijaitsevan River Roadin mukaan, viittauksena myös kokeneemmille kollegoille Bombayssa ja Los Angelesissa. Elokuvantekijät saivat myös potkua Nigerian elokuvateollisuuden, eli Nollywoodin menestyksestä. Riverwoodissa elokuvia tehdään paitsi tunteella myös kovalla vauhdilla: viikoittain elokuvia syntyy parhaimmillaan 20-30 kappaletta. Näin laskettuna vuosittain syntyy jopa 1 000 elokuvaa. Nykyään eniten elokuvia tuotetaan Nigeriassa, jossa valmistetaan maailman kolmanneksi eniten elokuvia.
Kuka esittää Mannerheimia?
Helmikuun lopulla elokuvan ja realityn kuvausryhmä matkustaa Nairobiin ennakkotutkimusmatkalle. Perillä paljastuu karu totuus: koko Riverwood on hävinnyt jo jonkin aikaa sitten. Elokuvien surkea laatu, Nigerian Nollywood ja piratismi ovat tappaneet hetken kukoistaneen halpatuotantokulttuurin. Elokuva päätetään silti toteuttaa, ja työryhmä vierailee lukuisissa eri tuotantoyhtiöissä käymässä neuvotteluita elokuvan tuotannosta. Lopulta yhteistyökumppaniksi valikoituu tuotantoyhtiö Savane Productions ja tuottajaksi Krysteen Savane. Hän kokoaa paikallisen työryhmän.
Elokuvan ohjaajaksi valitaan Gilbert Lukalia. Kokenut Lukalia on tehnyt jo aiemmin yhteistyötä Krysteen Savanen kanssa. Kun esituotantovaihe on ohi, suomalaistiimi palaa kotiin ja elokuvatuotanto laitetaan käyntiin. Elokuvan budjetti on viisisataa dollaria, ja kuvauksiin päätetään käyttää viisi päivää toukokuussa.
Näyttelijät puolestaan löytyvät avoimen casting-tilaisuuden kautta. 500 ehdokkaan joukosta löytyy Telley Savalas Otieno esittämään Gustaf Mannerheimin vaativaa roolia. Naisrooleihin valitaan Jacky Vike, Ruth Maingi ja Beatrice Wangui.
Telley Savalas Otieno on piti roolia tähän astisen uransa mielenkiintoisimpana ja haastavimpana. Haastattelussa hän kertoi: "Viisisataa ihmistä tuli koekuvauksiin. Ette tunteneet minua, mutta silti uskoitte minuun. Tuntuu todella hienolta olla mukana tässä elokuvassa."
Myös Mannerheim tuntui olevan yksinäinen, vaikka saavuttikin elämänsä aikana paljon.
Roolia varten valmistautuessaan Savalas etsi yhtymäkohtia omaan elämäänsä. "Olen yksinäinen sielu. Jollain tavalla pidän yksinäisyydestä, vaikka työssäni olenkin paljon esillä. Pystyn helposti olemaan viikkoja yksin kotona puhumatta kenellekään. Myös Mannerheim tuntui olevan yksinäinen, vaikka saavuttikin elämänsä aikana paljon."
Ennen Mannerheim-rooliaan Savalas oli tehnyt muun muassa pienissä sivuosissa Simon Westin ohjaamassa Tomb raider -elokuvassa sekä alan todellisen mestarin, Bernardo Bertoluccin ohjauksessa. "Bertolucci opetti minulle paljon tärkeitä asiota näyttelemisestä. Hän korosti minimalistisuuden ja katsekontaktin merkitystä. Hänen neuvonsa ovat olleet todella arvokkaita".
Lue lisää: Talvisotakuvauksia ja talousvaikeuksia