Maaliskuu: Talvisotakuvauksia ja talousvaikeuksia

Tuottaja Erkko Lyytinen Talvisota-kohtauksen kuvauksissa Kuva: Yle operaatio mannerheim

Julkaistu 14.10.2014 - 17:13. Päivitetty 25.11.2014 - 11:37

Elokuvatuotannon suunnittelu ja taustatutkimus jatkuvat Suomessa. Esiin nousee kiinnostavia teemoja: Miksi sota tuntuu tavallisten ihmisten tarinoissa ja asiantuntijahaastatteluissa edelleen niin merkittävältä osalta suomalaisuutta? Ja kuinka sotakohtaukset kuvataan Keniassa?

Elokuvan alkutekstijakson kuvaukset Degerössä herättävät median kiinnostuksen. Media keksii huhun, jonka mukaan tuotannon rahat ovat lopussa, mutta tuottaja Lyytinen kiistää väitteen. Kenialainen työryhmä sijoittaa sotakohtauksen myöhemmin keskelle elokuvaa kuvaamaan sitä, kuinka sota vaikuttaa ihmiseen ja tämän yksityiselämään.

Työryhmän ajatuksena on tässä vaiheessa edelleen tehdä elokuvasta jonkinlaista viitteellistä epookkia. Matkalle varustaudutaan ottamalla mukaan Yleisradion puvustoa. Koska suunnitelmissa on edelleen kuvata joitain sotakohtauksia Keniassa, selvitetään myös, kuinka helppoa on saada vietyä deaktivoituja aseita maailmalle. Osoittautuu, että se on miltei mahdotonta. Aseiden saaminen sen sijaan on Suomessa äärimmäisen helppoa.

Sotakohtaukset Keniassa jäävät lopulta kuvaamatta vaikeiden kuvausolosuhteiden ja väärin arvioidun kuvausaikataulun vuoksi. Se vaikuttaa myös lopullisen elokuvan pituuteen: pitkää elokuvaa ei saada aikaiseksi.

Talvisota-kohtauksen kuvaukset operaatio mannerheim

Lue lisää: Käsikirjoituksen runko syntyy

Lisää ohjelmasta

Operaatio Mannerheim

Tarinoita Mannerheimista

Operaatio Mannerheimin aikana kerättiin myös yleisön tarinoita ja muistoja Mannerheimista elokuvan käsikirjoituksen tueksi. Mannerheimin hautajaisissa Mannerheim on tärkeä, meitä suomalaisia yhdistävä henkilö. Hän elää edelleenkin monella tapaa ihmisten muistoissa. Urpu Hammar oli paikalla vuonna 1951 Mannerheimin hautajaisissa. Tilaisuus on jäänyt hänelle pysyvästi mieleen.

Mikä oli Operaatio Mannerheim?

Vuonna 2012 iltapäivälehdet kohisivat Ylen tuottamasta Mannerheim -elokuvasta Suomen Marsalkka, jonka pääosaa esitti kenialainen Telley Savalas Otieno. Musta Mannerheim herätti vahvoja tunteita puolesta ja vastaan.Julkisuudessa puitiin niin elokuvan työryhmän ihonväriä, Ylen tehtävää kuin muita Mannerheim-elokuvatuotantojakin. Mutta mistä koko kohussa oli oikeasti kyse?

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Talvisodan vihastuttama ja Neuvostoliiton voimakkaasti painostama Suomi oli kesällä 1941 valmis uuteen sotaan. Suomi ei ollut enää yksin, vaan sillä oli aseveli: Saksa. Suomalaiset lähtivät hyvityssotaan, jonka odotettiin päättyvän jo syksyksi. Toisin kävi, sota ei jäänyt yhteen kesään, vaan päättyi vasta syksyllä 1944. Katsele ja kuuntele, miten yhtenäinen kansa selätti jatkosodan kriisiajan 25.6.1941 – 19.9.1944.

Tyylittömäksi tyrmätty tuulipuku on taas supertrendikäs – tuulipukukansan unohdettu isä keksi hittituotteen, joka paljastaa Suomen parhaat puolet

Muotivaikuttaja vihasi tuulipukua, nyt hän rakastaa sitä.

Suomalainen tuulipuku syntyi 1970-luvulla, muuttui trendikkääksi 1980-luvulla ja joutui vähätellyksi seuraavilla vuosikymmenillä – kunnes nuoriso löysi sen 2000-luvulla. Jyväskyläläisen Mauri Jormakan kehittämä menestystuote teki suomalaisista tuulipukukansan, jonka tasapaksulle arkisuudelle nauretaan. Vitsi kuitenkin kadottaa olennaisen. Tuulipuku on nimittäin kuin suomalainen yhteiskunta parhaimmillaan: se ratkoo käytännön ongelmia.