Sonja Fogelholm
Yle
Kolmen meren rannalla lepäävä Turkki näyttää monet kasvonsa viisiosaisessa Markku Värtön ohjaamassa Lähdin Turkkiin -sarjassa. Matka kulkee muun muassa kulttuurien sulatusuunista Istanbulista Pamukkalen ja Kappadokian luonnonihmeisiin sekä itäisen Turkin teeseuduille Rizeen. Ohjelman keskiössä ovat erityisesti maan historia, kulttuuri, käsityöt ja ruoka.
Tutustuminen Turkkiin alkaa Istanbulista. Oppaina matkalla toimivat Suomeen Turkista muuttanut Melis Ari sekä Suomesta Istanbuliin kotiutunut Ayla Albayrak. Albayrak pääsee seuraamaan, kuinka paikallinen kahvi valmistetaan hiilloksella osmanityyliin, sekä miten ohueksi turkkilainen mestari saa baklava-taikinan. Selviää myös, että turkkilaiset elokuvat ja tv-sarjat menevät kuin kuumille kiville arabimaissa. Näyttelijä Ilker Aksum kertoo suositusta sarjasta Meidän käly.
Matka jatkuu Istanbulista Iznikiin, joka on aikoinaan ollut pääkaupunki neljälle eri imperiumille: Roomalle, Bysantille sekä seldžukkien ja osmanien valtakunnalle. Se on myös Istanbulin kuuluisan Sulttaani Ahmedin moskeijan kaakeleiden kotipaikka – juuri näiden kaakeleiden takia moskeijaa alettiin kutsua Siniseksi moskeijaksi. Ari johdattaa vielä turkkilaisen hamamin mekkaan Bursaan sekä Pamukkalen kuuluisille kalkkikiviterasseille.
Kolmas osa on Kappadokian juhlaa. Unescon maailmanperintölistaltakin löytyvä Kappadokia on kuuluisa teräväkärkisistä laavakivimuodostelmista, joita turkkilaiset kutsuvat haltijoiden savupiipuiksi. Albayrak vierailee alueella niin tavallisten ihmisten kotona kuin loisteliaassa museohotellissa. Kappadokian käsityökeskuksessa Avanoksessa seurataan heettiläisen ruukun valmistusta.
Itäisen Mustameren Turkkiin tutustutaan neljännessä jaksossa. Trabzonissa vaalitaan Neitsyt Marian muistoa vuoristoon rakennetussa Sümelan luostarissa. Turkkilaisten kansanjuoma tee kasvaa Rizen seudulla, jossa sijaitsee myös teemarkkinoita hallitseva valtiollinen tehdas. Rizen ylängöillä Ayderissa Ari osallistuu ramadanin juhla-ateriaan, joka nautitaan perinteisesti auringonlaskun jälkeen.
Viimeisessä jaksossa palataan takaisin Egeanmeren rannalle Istanbuliin. Katse luodaan vuosiin 330–1453, jolloin Istanbul tunnettiin vielä Konstantinopolina. Albayrak käy Hagia Sofiassa, joka muutettiin kirkosta moskeijaksi osmanien valtaan astumisen (1453) jälkeen, sekä Sinisessä moskeijassa, joka rakennettiin osmanien valtakunnan aikana. Jaksossa kurkistetaan myös turkkilaisten poikien siirtymäriittiin pojasta mieheksi eli ympärileikkausjuhlaan.
Teksti: Sonja Fogelholm
