Toukokuu: Kuvaukset Keniassa

Kun kuvausryhmä saapuu Nairobiin, elokuvan esituotanto ja sarjan kuvaukset alkavat saman tien.

Elokuva kuvataan pääosin Rift Valleyn upeissa maisemissa. The Great Rift Valley on Itä-Afrikan hautavajoama, joka halkaisee Kenian pohjoisesta etelään. Se on osa laajempaa vajoamakokonaisuutta, joka levittäytyy Mosambikista Etiopian pohjoisosiin. Aluetta pidetään inhimillisen elämän lähteenä ja syntypaikkana: sieltä on löydetty ihmisen evoluution alkuun viittaavia fossiileita ja monet raamatulliset tulkinnat kytkevät alkuperäisen paratiisin juuri tälle Afrikan alueelle. Rift Valleya voidaan pitää myös legendojen ja myyttien tyyssijana, jossa kohtaavat ihmisyyden historian eri kerrokset. Paikka on toiminut miljöönä myös monissa Afrikkaan sijoittuvissa tarinoissa, mm. Meryl Streepin tähdittämässä Out of Africa -filmissä.

Kuvaukset eivät kuitenkaan suju täysin putkeen. Työryhmä kohtaa lukuisia vaikeuksia, joista tulee koko tv-sarja Operaatio Mannerheimin ydin: aikataulu on liian tiukka, työryhmä ei ole kovinkaan kokenut eikä edes pankkiin tai rahansiirtofirmaan voi luottaa. Samaan aikaan Keniassa on meneillään pahin ja pisin sadekausi 15 vuoteen ilmastonmuutoksesta johtuen, ja kuvaukset joudutaan keskeyttämään muutaman kerran sääolosuhteiden vuoksi. Paikallisen tuottajan kanssa tulee erimielisyyksiä sopimuksen teosta ja työntekijöiden palkanmaksusta.

Gilbert Lukalia ottaa ohjaajan paikan vain kaksitoista tuntia ennen kuvausten alkua ensimmäisen ohjaajan vaihtaessa toisiin töihin. Haasteista huolimatta kenialais-suomalainen tiimi antaa kaikkensa, ja elokuva saadaan valmiiksi. Epookkielokuva muuttuu tuotannon aikana ajattomaksi adaptaatioksi. Keskeiseksi osaksi elokuvan sisältöä kenialainen tiimi luo iltanuotion ympärillä tapahtuvan tarinankerrontahetken, josta tulee elokuvan kehyskertomus.

Afrikkalaisella tarinankerronnalla on pitkät perinteet. Tarinankertojat ovat toimineet viihdyttäjinä ja opettajina jo kauan ennen kirjoitustaidon kehittymistä. Tarinankertojat ovat koonneet kylän yhteen nuotioiden äärelle, jakaen sukupolvelta toiselle kulkeutuvaa suullista perimää. Koska tarinat ovat osa ulkoa opittua kulttuuria, ne ovat säilyneet vahvoina sukupolvienkin ylitse. Afrikkalaisella suullisella perinteellä on tärkeä tehtävä. Se on paljon enemmän kuin kerrottuja tarinoita, se on tapa hahmottaa elämää ja maailmaa. Tarinat toimivat ikään kuin siltoina, yhdistäen maita, kulttuureja, ihmisiä ja kokonaisia sukupolvia. Tarinoilla on myös tärkeä tehtävä kansallisen identiteetin ja kulttuuristen ominaispiirteiden säilyttäjänä.

Tarinankerrontaperinne näkyy myös afrikkalaisessa elokuvateollisuudessa. Afrikkalaista elokuvatekijöiden kerrontatapaa on usein verrattu suulliseen kerrontaperinteeseen, jossa kertoja on olennainen osatekijä tarinan välittymisessä. Tarinoista ammennetaan uutta. Perinteisiin kertomuksiin yhdistetään uusia teemoja nyky-yhteiskunnasta. Siinä missä kertomusten päämääränä on säilyttää ja palauttaa perinteisiä arvoja, elokuvatekijöiden tavoitteena on luoda uutta. Myös suomalainen tiimi ihastuu ajatukseen

"Ensisijaisena tarkoituksenamme oli adaptoida suomalainen kertomus kenialaiseen muotoon ja tuoda esiin uusia näkökulmia Mannerheimista. Kuva Mannerheimista on suomalaisille kuin kiveen veistetty. Päästäksemme eroon jämähtäneistä käsityksestämme ja luodaksemme uusia näkökulmia, tuntui luontevalta rakentaa elokuva kenialaisille tyypilliseen tarinankerrontamuotoon", kommentoi tuottaja Erkko Lyytinen kuvausten jälkeen.

Sanonta Life is like a mountain heijastaa hyvin tarinoiden tapaa suhtautua elämään."

"Ajatus rakentaa elokuva tarinankerrontahetken ympärille tulikin paikalliselta työryhmältä. Huomasimme, että Keniassa on yhä vahva tarinankerrontakulttuuri. Tarinankerronta on filosofinen, opettavainen lähestymistapa, jossa elämää tarkastellaan osana maailman kiertokulkua. Sanonta Life is like a mountain - there are ups and downs heijastaa hyvin tarinoiden tapaa suhtautua elämään."

Kolmen viikon päästä työryhmällä on kasassa Mannerheim-elokuvan raakaleikkaus, Finlandia ja kaksi taulua Mannerheimista. On aika palata takaisin Suomeen ja lähettää elokuva jälkitöihin Viroon. Vasta kesäkuussa työryhmällä on varmuus siitä, että Suomen Marsalkka-elokuva valmistuu.

Lue lisää: Kansa kohahtaa