Hyppää pääsisältöön

Eteisvärinän leikkaushoito kehittyy

Eteisvärinäleikkaus
Eteisvärinäleikkaus Kuva: Yle, Akuutti eteisvärinä

Pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, eteisvärinä, on yhä yleisempi vaiva. Iän ohella eteisvärinälle altistavat kohonnut verenpaine, sydänsairaudet, diabetes ja liikapaino. Eteisvärinä on aina terveysriski, mutta yhä tehokkaampaa hoitoakin on tarjolla.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydän- ja keuhkokeskuksessa tehtiin touko- ja syyskuussa 2014 Suomen ensimmäiset niin sanottua mini-maze -tekniikkaa ja välineistöä soveltavat torakoskooppiset (rintaonteloa tähystävät) eteisvärinäleikkaukset. Hollannissa vuonna 2011 kehitettyä tekniikkaa esittelemässä ja mukana leikkauksissa oli hollantilainen sydänkirurgi Bart van Putte. Yhteensä kuuden potilaan leikkaukset sujuivat hyvin.

Tähystystekniikalla toteutettuja eteisvärinäleikkauksia on Suomessa tehty aiemminkin, mutta nyt tehdyissä leikkauksissa käytetty laitteisto ja leikkaustekniikka poikkeavat aikaisemmista.

Uusimmallakin tähystystekniikkaan perustuvalla leikkaustavalla toivotaan voitavan auttaa niitä eteisvärinäpotilaita, joille perinteiset ja ensisijaiset hoitomuodot eivät ole tuottaneet tulosta. Jo aiemminkin eteisvärinää on voitu hoitaa kirurgisesti, lähinnä potilaan muun avosydänkirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Tähystysleikkaustekniikoiden kehitys kaiken kaikkiaan mahdollistaa eteisvärinän hoidon ilman, että leikkaukseen liittyy muita avosydänkirurgisia toimenpiteitä.

Potilaiden valikointi

Lievän eteisvärinän hoidoksi riittää useissa tapauksissa estolääkitys. Verenpaineen hoito ja verenohennuslääkkeet tuovat monesti avun, etenkin jos potilas muutenkin huolehtii yleiskunnostaan ja elämäntavoistaan. Seurantaa kuitenkin tarvitaan, sillä hoitamaton eteisvärinä altistaa muun muassa aivohalvaukselle.
Joskus eteisvärinän oireet ovat sen verran lieviä, että rytmiä ei edes yritetä kääntää niin sanottuun normaalirytmiin. Jos sydän muuten voi hyvin, poikkeamaan ei puututa. Puhutaan ihmisen ”toiseksi parhaasta rytmistä”. Mutta usein on sydämen ja rytmin tila syytä tarkistuttaa.

Hannu Parikka
Hannu Parikka Kuva: Yle, Akuutti hannu parikka

– Yksinkertaisilla lääkärintutkimuksilla, verikokeilla ja sydämen ultraäänitutkimuksilla varmistetaan sydämen kunto. Näin selvitetään myös rytmihäiriölääkkeiden soveltuvuus, kardiologian klinikan erikoislääkäri Hannu Parikka Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.

– Mikäli lääkehoidot eivät ole tuottaneet tulosta, pyritään eteisvärinä rauhoittamaan katetriablaatiohoidoilla, joissa sydämen sisäpuolelta sähkövirralla käsitellään eteisvärinää aiheuttavia kohtia. Vasta jos nämäkään eivät tehoa, ryhdytään miettimään vielä järeämpiä keinoja, erikoislääkäri Hannu Parikka selventää.

Hannu Parikka muistuttaa myös, että kirurgisiin toimiin ei ryhdytä vain sen perusteella, että eteisvärinä on todettu.

– Pitää katsoa, onko eteisvärinä tautina siinä vaiheessa, että sitä voidaan ja kannattaa hoitaa. Samoin eteisvärinästä pitää olla potilaan elämälle huomattavaa haittaa, ennen kuin vaikka tätä uutta leikkaustyyppiä ryhdytään harkitsemaan, erikoislääkäri Hannu Parikka muistuttaa.

Leikkauksen kulku

Avosydänkirurgiseen leikkaukseen verrattuna potilaan sydäntä ei pysäytetä, keuhkokone sen sijaan on käytössä.

– Rintakehään tehdään kolme reikää, ensin oikealle puolelle, sitten vasemmalle. Keuhkolaskimot eristetään, valmistellaan työskentely- ja polttolinjat. Erityisen hienoa tässä nykyisessä tekniikassa on, että sähköärsytyksen etenemistä voidaan mitata koko operaation ajan. Nähdään, onko sähköärsykkeen eteneminen todella estynyt halutuilla alueilla, osastonylilääkäri Antti Vento Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydän- ja keuhkokeskuksesta kertoo.

Antti Vento
Antti Vento Kuva: Yle, Akuutti antti vento

Torakoskooppisia keuhkolaskimoiden eristystoimenpiteitä on tehty aiemminkin. Nyt menetelmä on saatu niin tarkaksi, että sähköärsyke kyetään estämään kaikilta samoilta linjoilta kuin avosydänkirurgisen leikkauksenkin yhteydessä. Avosydänkirurgiassa riskit ovat aina suuremmat ja potilaan toipuminen hitaampaa.

Mini-maze eteisvärinäleikkauksen olennainen osa ovat juuri leikkauksen aikana tehtävät mittaukset, jolloin leikkauksen eteneminen ja onnistuminen on reaaliaikaisesti selvillä. Leikkausta voidaan jatkaa, mikäli mittaustulokset niin näyttävät.

– Potilaille tehdään samalla myös eteiskorvakkeen sulku, koska tiedetään, että vasempaan eteiskorvakkeeseen voi kertyä hyytymää eteisvärinän aikana. Korvakkeen sulkeminen pienentää aivojen veritulppariskin minimiin, osastonylilääkäri Antti Vento kertoo.

Avosydänkirurgian yhteydessä tehtävän eteisvärinäleikkauksen standardi ja nykykäsityksen mukaan paras menetelmä on niin sanottu Cox-Maze IV -tekniikka. Uusin tähystystekniikka laitteistoineen mahdollistaa nyt samojen ablaatiolinjojen teon kuin perinteisen avosydänkirurgian yhteydessä.

Elämänlaatua ja kustannustehokkuutta

Potilaille pyritään löytämään paras mahdollinen eteisvärinän hoitotapa. Koska vaikeissa tapauksissa ei lääkehoito riitä, toivotaan uusien leikkausmenetelmien antavan apua yhtä useammalle. Mitä menetelmää kulloinkin käytetään, on harkittava potilaskohtaisesti.

– Yhä useammat vaikeasta eteisvärinästä kärsivät tietävät jo, että näitä uusia hoitomuotoja on tarjolla. He osaavat hakeutua tutkimuksiin ja osaavat kysyä mahdollisuuksistaan leikkaushoitoon, osastonylilääkäri Antti Vento arvio.

– Uuden tekniikan sisäänajossa on aina oma opettelunsa ja kustannuksensa, mutta verrattuna esimerkiksi katetriablaatioihin, tämän menetelmän kustannukset ovat lopulta suurin piirtein samat, osastonylilääkäri Antti Vento painottaa.

Asiantuntijat:
ANTTI VENTO, osastonylilääkäri, sydän- ja keuhkokeskus, HYKS
HANNU PARIKKA, erikoislääkäri, kardiologian klinikka, HYKS
JANNE JOKINEN, sydänkirurgi, sydän- ja keuhkokeskus, HYKS

Lisää ohjelmasta

Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitävät käsien anatomisia malleja.
Risto Laitila ja Mikko Penttilä pitävät käsien anatomisia malleja. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä
Suolaa astioissa
Suolaa astioissa Kuva: Yle, Akuutti suola
Kourassa pillereitä.
Kourassa pillereitä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutti
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry
Kommentit