Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Suunnannäyttäjä

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

”De mest förefallande interjectioner i finskan äro följande: ai! aijai! o! oi! oijoi! ui! uijui! ah! ahah! (annat än ah ah) ah-hah! oh! ohoh! ohhoh! no! noh! nonoh! seh! hää? (frågande inerjection) ho hoh! hohhoh! hui! hei! hyi! kah! jaa! jaaja! joska eller jospa! voi! voivoi! häh! och ähäh! hvarmed hämndekänsla uttryckes.”

Mitä tämä oli?

Se oli ote ensimmäisen suomenkielisen kirjailijan Jaakko Juteinin ansiokkaasta teoksesta Försök till utredande af finska språkets grammatik vuodelta 1818, jossa hän selvittää näkemyksellisesti merkillisen kielemme rakenteita ja lainalaisuuksia toisen kotimaisen kielemme avulla.

Juteini oli paljon muutakin kuin ensimmäinen kirjailijamme ja, kuten huomasimme, kielitieteilijä. Hän oli myös kansanperinteen kerääjä, valistaja, herättäjä, filosofi, opettaja, huvittaja ja kapinoija. Vähintään kaikkea tätä. Kirjailijana Juteini hallitsi koko paletin; hän kirjoitti näytelmiä, suorasanaisia kertomuksia ja runoja, hän keräsi ja keksi sananlaskuja ja huumorijuttuja, hän kirjoitti artikkeleita sekä kielitieteellisiä ja filosofisia tutkielmia, hän kirjoitti aapisen ja sen liitteeksi oppaan aapisen käyttäjille eli opettajille, hän suomensi saksalaista valistuskirjallisuutta.

Aika poika! Aleksis Kivi tykkäsi Juteinin kamasta ja oppi häntä puoli vuosisataa varhaisemmalta sana- ja ajatustaiturilta ja kielimieleltä yhden jos toisenkin tempun ja roppakaupalla oikeaa, väärentämätöntä humanistista asennetta ja taistelumieltä.

Vapaa-ajattelu on totuuden tutkimista ihmiskunnan hyväksi. Jalomielisyys ja ajatuksen voima ovat sen tunnukset.

Jaakko Juteini kokosi ydinajatuksiaan tutkielmaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen eli Muistiinpanoja vaihtelevien aiheiden pohdinnoista, joka julkaistiin viipurilaisesta Anders Cedervallerin kirjapainosta vuonna 1827. Juteini kirjoitti teoksen ruotsiksi löytääkseen tärkeille aatoksilleen laajemman ja sivistyneemmän lukijakunnan.

Näin hän kirjoitti:

Ajatusten maailma on suuri ja rajaton kuin avaruus luonnossa. Vapaa-ajattelu on totuuden tutkimista ihmiskunnan hyväksi. Jalomielisyys ja ajatuksen voima ovat sen tunnukset. Kaikki maailman uskonnot ovat yhtä totta. Järjellä on samanlaiset ilmenemismuodot maailman joka kolkassa, vaikka tavat ja asteet vaihtelevat. Hairahdukset ovat heikkoutta, eivät pahaa tahtoa. Siksi meidän ei pidä tuomita rikkonutta, vaan antaa anteeksi ja sääliä.

Kristityt etsivät lohdutusta vasta tuonelasta, mutta me tarvitsemme lohdutusta elämässäkin. Ei ihminen luonnostansa ole ihmistä ylempi, vaan heidän alkunsa ja loppunsa on yksi; ja heidän onnensa yhteinen maan päällä. Sinä vapaa ihminen, joka katsot ihmisarvon niin alhaiseksi, että ylistät orjuuden etuja: ryhdy itse orjaksi! Kaikki maa pitäisi olla työväen hallussa, joka sitä itse viljelee. Ei se peltoa tarvitse, joka ei itse kyntää osaa. Rikkauden arvo on sillä tuotettu yleinen hyöty; muuta arvoa rikkaudella ei ole.

Niin kauan kuin pysyt kylmänä, säälimättä eläimiä ja ihmisiä, niin kauan uskontosi on Jumalan pilkkaamista.

Ajatus, että vain ihmiset voivat jatkaa elämää iankaikkisuudessa, on yksipuolinen ja muistuttaa kulunutta väittämää, että vain aatelisten kuuluu omistaa maita. Myös koiran uikutus on valitus Jumalalle. Niin kauan kuin pysyt kylmänä, säälimättä eläimiä ja ihmisiä, niin kauan uskontosi on Jumalan pilkkaamista. Iankaikkinen elämä, jos sellaista on, kuuluu myös eläimille. Myös tuhoeläimet ansaitsevat säälimme – ja itse paholaista pitää kohdella oikeudenmukaisesti.

Tähän tapaan kirjoitti Jaakko Juteini – sankari, suunnannäyttäjä, runoilija ja filosofi – pääteoksessaan. Nimetön ilmianto vei hänet ja teoksensa käräjille. Viipurin kämnerioikeus tuomitsi rajattomassa typeryydessään ja ahdasmielisyydessään (kyllä, ahtauskin voi olla rajatonta!) teoksen poltettavaksi, koska se sisälsi oikean uskontunnustuksen ja puhtaan evankelisen opin vastaisia mielipiteitä.

Rovio tuikattiin tuleen Viipurin torilla 8. tammikuuta 1829. Pistäkää päivämäärä mieleen. Se on kotimaisen vapaan sanan ja ajatuksen surun päivä, jonka kirvelevän ja katkuisen muiston tulee yhä sisuunnuttaa meitä vapauden ja tiedon rakastajia uusiin kamppailuihin luisuotsaisuutta vastaan.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.