Hyppää pääsisältöön

Juha Hurme: Suunnannäyttäjä

Juha Hurme
Juha Hurme Kuva: Yle/Jyrki Valkama juha hurme

”De mest förefallande interjectioner i finskan äro följande: ai! aijai! o! oi! oijoi! ui! uijui! ah! ahah! (annat än ah ah) ah-hah! oh! ohoh! ohhoh! no! noh! nonoh! seh! hää? (frågande inerjection) ho hoh! hohhoh! hui! hei! hyi! kah! jaa! jaaja! joska eller jospa! voi! voivoi! häh! och ähäh! hvarmed hämndekänsla uttryckes.”

Mitä tämä oli?

Se oli ote ensimmäisen suomenkielisen kirjailijan Jaakko Juteinin ansiokkaasta teoksesta Försök till utredande af finska språkets grammatik vuodelta 1818, jossa hän selvittää näkemyksellisesti merkillisen kielemme rakenteita ja lainalaisuuksia toisen kotimaisen kielemme avulla.

Juteini oli paljon muutakin kuin ensimmäinen kirjailijamme ja, kuten huomasimme, kielitieteilijä. Hän oli myös kansanperinteen kerääjä, valistaja, herättäjä, filosofi, opettaja, huvittaja ja kapinoija. Vähintään kaikkea tätä. Kirjailijana Juteini hallitsi koko paletin; hän kirjoitti näytelmiä, suorasanaisia kertomuksia ja runoja, hän keräsi ja keksi sananlaskuja ja huumorijuttuja, hän kirjoitti artikkeleita sekä kielitieteellisiä ja filosofisia tutkielmia, hän kirjoitti aapisen ja sen liitteeksi oppaan aapisen käyttäjille eli opettajille, hän suomensi saksalaista valistuskirjallisuutta.

Aika poika! Aleksis Kivi tykkäsi Juteinin kamasta ja oppi häntä puoli vuosisataa varhaisemmalta sana- ja ajatustaiturilta ja kielimieleltä yhden jos toisenkin tempun ja roppakaupalla oikeaa, väärentämätöntä humanistista asennetta ja taistelumieltä.

Vapaa-ajattelu on totuuden tutkimista ihmiskunnan hyväksi. Jalomielisyys ja ajatuksen voima ovat sen tunnukset.

Jaakko Juteini kokosi ydinajatuksiaan tutkielmaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen eli Muistiinpanoja vaihtelevien aiheiden pohdinnoista, joka julkaistiin viipurilaisesta Anders Cedervallerin kirjapainosta vuonna 1827. Juteini kirjoitti teoksen ruotsiksi löytääkseen tärkeille aatoksilleen laajemman ja sivistyneemmän lukijakunnan.

Näin hän kirjoitti:

Ajatusten maailma on suuri ja rajaton kuin avaruus luonnossa. Vapaa-ajattelu on totuuden tutkimista ihmiskunnan hyväksi. Jalomielisyys ja ajatuksen voima ovat sen tunnukset. Kaikki maailman uskonnot ovat yhtä totta. Järjellä on samanlaiset ilmenemismuodot maailman joka kolkassa, vaikka tavat ja asteet vaihtelevat. Hairahdukset ovat heikkoutta, eivät pahaa tahtoa. Siksi meidän ei pidä tuomita rikkonutta, vaan antaa anteeksi ja sääliä.

Kristityt etsivät lohdutusta vasta tuonelasta, mutta me tarvitsemme lohdutusta elämässäkin. Ei ihminen luonnostansa ole ihmistä ylempi, vaan heidän alkunsa ja loppunsa on yksi; ja heidän onnensa yhteinen maan päällä. Sinä vapaa ihminen, joka katsot ihmisarvon niin alhaiseksi, että ylistät orjuuden etuja: ryhdy itse orjaksi! Kaikki maa pitäisi olla työväen hallussa, joka sitä itse viljelee. Ei se peltoa tarvitse, joka ei itse kyntää osaa. Rikkauden arvo on sillä tuotettu yleinen hyöty; muuta arvoa rikkaudella ei ole.

Niin kauan kuin pysyt kylmänä, säälimättä eläimiä ja ihmisiä, niin kauan uskontosi on Jumalan pilkkaamista.

Ajatus, että vain ihmiset voivat jatkaa elämää iankaikkisuudessa, on yksipuolinen ja muistuttaa kulunutta väittämää, että vain aatelisten kuuluu omistaa maita. Myös koiran uikutus on valitus Jumalalle. Niin kauan kuin pysyt kylmänä, säälimättä eläimiä ja ihmisiä, niin kauan uskontosi on Jumalan pilkkaamista. Iankaikkinen elämä, jos sellaista on, kuuluu myös eläimille. Myös tuhoeläimet ansaitsevat säälimme – ja itse paholaista pitää kohdella oikeudenmukaisesti.

Tähän tapaan kirjoitti Jaakko Juteini – sankari, suunnannäyttäjä, runoilija ja filosofi – pääteoksessaan. Nimetön ilmianto vei hänet ja teoksensa käräjille. Viipurin kämnerioikeus tuomitsi rajattomassa typeryydessään ja ahdasmielisyydessään (kyllä, ahtauskin voi olla rajatonta!) teoksen poltettavaksi, koska se sisälsi oikean uskontunnustuksen ja puhtaan evankelisen opin vastaisia mielipiteitä.

Rovio tuikattiin tuleen Viipurin torilla 8. tammikuuta 1829. Pistäkää päivämäärä mieleen. Se on kotimaisen vapaan sanan ja ajatuksen surun päivä, jonka kirvelevän ja katkuisen muiston tulee yhä sisuunnuttaa meitä vapauden ja tiedon rakastajia uusiin kamppailuihin luisuotsaisuutta vastaan.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri