Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kaupunki muuttuu nopeammin kuin arvaatkaan

Futudesign Oy:n (Auvo Lindroos, Aleksi Niemeläinen, Teemu Seppänen) visio Oulun uudeksi rautatieasemaksi.
Futudesign Oy:n (Auvo Lindroos, Aleksi Niemeläinen, Teemu Seppänen) visio Oulun uudeksi rautatieasemaksi. Futudesign Oy:n (Auvo Lindroos, Aleksi Niemeläinen, Teemu Seppänen) visio Oulun uudeksi rautatieasemaksi. Kuva: Futudesign Oy (Auvo Lindroos, Aleksi Niemeläinen, Teemu Seppänen) kaupunkisuunnittelu

Usein ajatellaan, että kaupunkien rakenteet ovat pysyviä ja että niiden pitää kestää satoja vuosia. Totuus on kuitenkin toinen. Suomessa vanhoja, ennen vuotta 1921 tehtyjä rakennuksia on vain 5 prosenttia rakennuskannasta. Peräti kolmasosa meitä
ympäröivistä rakennuksista on noussut parin viime vuosikymmenen aikana. Ja vauhti kiihtyy. - Nyt tarvitaankin nopean rakentamisen kokeilualueita, kirjoittaa arkkitehti Auvo Lindroos Uusi kaupunki -kollektiivista.

Uusi 2000-luvun kaupunki on tiivis, nopeasti muuttuva, helposti muokattava, yhteisöllinen, hauska ja ekologinen.

Aikakaudella, jolloin yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja kaupunkilaisten määrä kasvaa kovaa vauhtia, täytyy myös kaupunkisuunnittelua ajatella uudesta näkökulmasta. Aikaisemmmin on suunniteltu hitaasti muuttuvaa, pysyvää kaupunkia, tänään suunnitellaan jatkuvassa muutoksessa olevaa kaupunkia.

Uusi 2000-luvun kaupunki on tiivis, nopeasti muuttuva, helposti muokattava, yhteisöllinen, hauska ja ekologinen. Amerikkalaisen arkkitehtuurikriitikko Michael Sorkinin mukaan kaupunkisuunnittelu on kuitenkin nostalgian ja itsestäänselvyyksien vangitsemaa ja kykenemätön kohtaamaan kaupunkien ja kaupunkilaisten toiminnalliset ja sosiaaliset tavoitteet. Yksinkertainen, kompakti, kerroksellinen, matala ja hitaasti muuttuva esiteollinen länsimainen kaupunki on historiaa.

Verkatehdas TampereellaNäkymä Tampereen Verkatehtaalle
Tampere ennen ja nyt Kuva: Yle, Yle / Taika Tulonen

2000-luvun kaupunki muuttuu nopeasti

Koskaan aikaisemmin ihminen ei ole ollut yhtä vapaa järjestämään elämäänsä omien halujensa ja tarpeidensa mukaan. Ihmiset liikkuvat enemmän ja jakavat erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia keskenään. Henkilökohtainen suhde kaupunkiin muodostuu hajanaisista ja päällekkäisistä kokemuksista, joista muodostuu uusia tapahtumia ja tilallisia tarpeita.

Kaupunki koostuu nopeasti muuttuvista rakenteista, kuten tapahtumista, kaupankäynnistä, palveluista ja liikenteestä, sekä pitkäikäisistä pysyvistä rakenteista, kuten infrastruktuurista, hallinnosta ja luonnosta.

Hitaat rakenteet edustavat jatkuvuutta, mutta samalla myös pysähtyneisyyttä. Nopeasti muuttuvat rakenteet ovat vaikeasti suunniteltavia ja hallittavia, mutta tuottavat usein innovaatioita. Ne vaativat joustavia, yleisiä tilaratkaisuja, hitaat rakenteet voidaan toteuttaa uniikeilla, tiettyyn käyttöön suunnitelluilla ratkaisuilla. Kaupunkisuunnittelun uudet ideat syntyvät usein pakon edessä - monimutkaisia laajoja maankäytön kysymyksiä on ratkaistava ja toteutettava nopeasti.

Vanha lähetyskeskus PasilassaHelsinki, Ilmala ja Länsi-Pasila. Yleisradio, Pasilan Radio- ja tv-keskus, linkkitorni ja Studiotalo. Ilmakuva.
Vanha ja uusi Pasila Kuva: yle, Yle / SkyFoto Group.
Ihmisten ja yritysten liikkuvuuden lisääntyessä muutoksen nopeus kasvaa ja kaupungeista tulee vaikeammin hallittavia ja suunniteltavia. Kaupunki tarvitsee laboratorion kaltaisia, helposti muokattavia alueita.

Jatkuvan muutoksen laboratorio

Monesti ajatellaan, että kaupunkien rakenteet ovat pysyviä ja että niiden pitää kestää talouden suhdannevaihteluista riippumatta satojen vuosien ajan. Todellisuus on kuitenkin toista. Suomessa vanhoja, ennen vuotta 1921 rakennettuja rakennuksia on Tilastokeskuksen mukaan noin 77 000 eli vain viisi prosenttia rakennuskannasta. Noin 30 prosenttia rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1990 jälkeen.

Uuden rakennuskannan suuri osuus ei perustu pelkästään väestön kasvuun vaan myös alueiden uusiutumiseen. Suhdanteiden ja tarpeiden mukaan on haluttu muuttaa tuotantolaitokset asunnoiksi, asunnot toimistoiksi, toimitilat tehokkaammiksi toimitiloiksi ja toimitilat taas asunnoiksi. Nyt muutosten sykli kulkee nopeammin. Kasvukeskuksissa tarvitaan uusia asuntoja, toimitiloja, palveluita ja vapaa-ajan mahdollisuuksia, kutistuvissa kaupungeissa puolestaan mietitään miten tyhjenevät kiinteistöt saadaan uuteen käyttöön ja kaupungin vanhan kasvustrategian mukaan kaavoitetut uudet alueet muokattua houkutteleviksi tulevaisuuden tarpeille.

Tätä varten tarvitaan uudet asetukset kaupunkisuunnitteluun, jossa prosessit vievät vuosia. Kaupunkien kehittämiseen tarvitaan pörssiyhtiön kaltaista ripeää päätöksentekoa, muuten mahdollisuudet menevät ohitse!

Ehdotan, että kaupunkisuunnitteluun kehitetään aivan uusi tuote: Nopean rakennemuutoksen korttelialue. Kokonaisen alueen voi jo etukäteen suunnitella eräänlaiseksi kaupunkilaboratorioksi, jossa muutoksien tekeminen sekä tilan muokkaaminen on helppoa ja nopeaa, ja byrokratia olematonta. Alueella saa rakentaa ja purkaa taloja rajoituksetta, kunhan se on turvallista eikä lopputulos pilaa ympäristöä. Päivitetyt asetukset vaativat meiltä suunnittelijoilta uskallusta antaa itsellemme luvan ajatella toisin ja tehdä jotain ennennäkemätöntä.

Teksti: Auvo Lindroos, arkkitehti, Safa

Shanghai
Shanghai muuttuu nopeasti Shanghai Kuva: Yle / Jouni Tulonen shanghai

Reutersin kuvaaja Carlos Barria on taltioinut Shanghain voimakkaan muutoksen 26 vuoden aikana.

Kommentit
  • Avaruusromua: Kohti uusia seikkailuja!

    Aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta.

    Darmstadt on pieni kaupunki eteläisessä Saksassa, Hessenin osavaltiossa, lähellä Frankfurt am Mainia. Kaupunki kärsi pahoin toisen maailmansodan aikaisista pommituksista, mutta jo niinkin pian kuin kesällä 1946 kaupunkiin kokoonnuttiin kuuntelemaan outoa puhetta ja uutta musiikkia. Berliiniläinen äänitaiteilija ja säveltäjä Hanno Leichtmann on päässyt penkomaan Darmstadtin kesäkurssien ääniarkistoa ja sen mukana kantautuu korviimme aitoja ääniä uuden musiikin kunniakkaasta historiasta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Miksi robotti ei voi ymmärtää taidetta?

    Tahto, pyrkimys ja motivaatio erottavat ihmisen koneesta.

    Tekoäly, vaikka kuinka kyvykäs ja oppivainen, on kuitenkin pelkkä ohjelmistoalgoritmi. Neuroverkon algoritmit osaavat tunnistaa informaatiota, luokitella ja järjestää sitä. Niiden on mahdotonta ymmärtää merkityksiä inhimillisellä tavalla. Koska ihmisaivojen toimintaa ei vielä täysin ymmärretä, on selvää ettei sitä voi täysin jäljitelläkään.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri