Hyppää pääsisältöön

Masentavatko masennuslääkkeet?

Kourassa pillereitä.
Kourassa pillereitä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutti

Robert Whitaker, amerikkalainen tiedetoimittaja ja Pulitzer -palkintoehdokas, kiinnostui psyykenlääkkeiden ongelmista huomattuaan, että 20 prosenttia USA:n väestöstä käyttää näitä lääkkeitä – ja samaan aikaan yhä useampi menettää työkykynsä mielenterveysongelmien takia. Whitaker halusi selvittää, mitä lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään ja mikä niiden kokonaisvaikutus on.

Robert Whitaker sanoo tieteellisen kirjallisuuden osoittavan valitettavan selvästi, että vaikka jotkut hyötyvät selvästi masennuslääkkeistä, niiden myötä todennäköisyys masennuksen kroonistumiseen kasvaa. Jokaiselle ei käy niin, kyse on riskistä ja todennäköisyyksistä, Whitaker painottaa.

– Masennuslääkkeet toimivat usein paremmin lyhyellä tähtäimellä: ihmiset paranevat, mutta kun seurataan tilannetta aikavälillä vuodesta viiteen vuoteen, tilanne on toinen. Masennus uusiutuu. Vaikuttaa siltä, että potilaat sairastuvat masennukseen kroonisesti, Whitaker linjaa.

Tiedetoimittaja Robert Whitaker
Tiedetoimittaja Robert Whitaker Kuva: Yle, Akuutti robert whitaker

Suomessakin vilkas masennuslääkekeskustelu

Masennuslääkkeistä tehdyt pitkäaikaistutkimukset ovat herättäneet psykologit miettimään lääkityksen merkitystä uudelleen myös Suomessa.

Neuropsykologian erikoispsykologi Mira Karrasch nostaa esiin Irving Kirschin meta-analyysin vuodelta 2008.

– Kirsch sai Amerikan lääkevirastolta kaikki kliiniset kokeet eli hän analysoi myös sellaiset kokeet, joiden tuloksia ei ollut koskaan julkaistu. Niiden perusteella masennuslääkkeillä ei ollut kliinisesti merkittävää tehoa lievään ja keskivaikeaan masennukseen.

Dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi Mira Karrasch
Dosentti, neuropsykologian erikoispsykologi Mira Karrasch Kuva: Yle, Akuutti mira karrasch

Aikaisemmin masennus oli myös enemmän ”episodisairaus” – siihen sairastuttiin ja siitä parannuttiin. Lääketieteessä erotettiin myös ilman erityistä syytä syntynyt masennus sekä tietyistä syistä johtuva luonnollinen alakulo tai masentuminen: läheisen kuoleman, ihmissuhdevaikeuksien tai työn menetyksen aiheuttama suru. Nyt samoja lääkkeitä tarjotaan mihin tahansa masennukseen. Lääkkeet ovat nopea ratkaisu, mutta voisiko apua löytyä myös muista selviytymismenetelmistä?

Kerran sairastettu masennus palaa herkästi

– Nykyään masennus on paljon yleisempää. Se toistuu usein. Ihmiset, jotka masentuvat, tuntuvat pysyvän kroonisesti masentuneessa tilassa lähes koko ajan. Masennuksen, depression suunta on siis muuttunut modernilla aikakaudella kun käytetään masennuslääkkeitä. Tästä herää kysymys; mistä tämä johtuu? Miten masennuksesta on tullut niin erilainen sairaus kuin se oli ennen? Olisiko lääkkeillä osuutta asiaan, Whitaker kysyy.

Mielenterveyslääkkeiden käyttö kasvaa, mutta paraneminen vähenee ja masennus kroonistuu. Mira Karrasch on huolissaan siitä, että nyt lääkitään yhä terveempiä ihmisiä. Kelan tilastojen mukaan suomalaisista seitsemän prosenttia käyttää masennuslääkkeitä. Luku on yli seitsenkertaistunut 20 vuodessa. Samaan aikaan nähdään, että työkyvyttömyyseläkkeelle mielialatekijöitten tai muitten psykiatristen ongelmien takia jäävien määrä koko ajan kasvaa samassa tahdissa. Sama ilmiö nähdään hyvin monessa länsimaassa. Selityksiä voi olla muitakin, mutta olisiko myös lääkkeillä oma roolinsa.

Onko lääkkeillä rooli sairastumiskierteessä?

Masennuslääkkeillä yritetään hoitaa aivojen kemiallista epätasapainoa, serotoniinivajetta. Mutta Whitakerin mukaan todellinen tutkimusperusta puuttuu. Kyse on enemmän urbaanista legendasta kuin todellisista biologisista perusteista:

Ironisesti lääke ajaa aivot toimimaan itse asiassa päinvastoin kuin on tarkoitus.

– Tutkijat ovat päätyneet tällaiseen selitykseen: antidepressanttien on tarkoitus kohottaa serotoniiniaktiivisuutta aivoissa. Mutta mitä todellisuudessa tapahtuu: aivot reagoivatkin vähentämällä omaa serotoniiniaktiivisuuttaan. Ironisesti lääke ajaa aivot toimimaan itse asiassa päinvastoin kuin on tarkoitus.

– Olennaista on, että lukuisat tiedemiehet ovat tutkimuskirjallisuuden mukaan päätymässä lopputulokseen, että syy masennuksen kroonistumiseen voisi johtua tästä mekanismista. Aivot yrittävät mukautua lääkkeen luomaan tilaan ja päädytään vastakkaiseen suuntaan, mitä alun perin toivottiin.

Keskustelu velloo, potilaat ymmällään

Whitaker ei sano, ettei lääkkeitä tulisi käyttää. On ihmisiä, joiden oloa ne helpottavat. Lääkkeitä tulisi kuitenkin käyttää rajoitetummin ja tietoisempana niiden pitkäaikaisvaikutuksista.

– Jos katsotaan lääkärien näkökulmasta, uskon, että heidän pitäisi käydä läpi kaikki tutkimuskirjallisuus mukaan lukien pitkäaikaisvaikutukset ja sitten yhdistää tämä tieto lääkkeiden käyttötapoihin. Olen todella sitä mieltä, että pitäisi miettiä protokollat, miten lääkkeitä voi käyttää valikoivasti ja tarkoituksenmukaisesti niin, että on tietoinen siitä, mitä voi tapahtua pitkällä aikavälillä.

Mitä potilaan pitäisi ajatella tästä masennuslääkkeisiin kohdistuvasta keskustelusta? Mitä tehdä omien lääkkeiden kanssa?

Mira Karrasch korostaa, ettei jo aloitettua mielialalääkitystä saa missään nimessä yhtäkkiä lopettaa.

– Täytyy ehdottomasti keskustella lääkärin kanssa. Jos on sellainen olo, että haluaa kokeilla olla ilman lääkitystä, niin ei omin nokkineen, eikä missään nimessä nopeasti vaan sitten lääkärin kanssa yhdessä miettiä ja vähitellen lähteä laskemaan niitä annoksia.

Kiinnostavaa on, että koko psykiatrian kentällä paras esimerkki ratkaisuista löytyy Suomen Lapista, Torniosta.

– Aivan varmasti psyykenlääkkeillä on tärkeä rooli akuuteissa tilanteissa, vakavissa oirekuvissa, mutta kyse on enemmän siitä, että lääkkeitä käyttää yhä suurempi ja suurempi väestönosa, joilla on aina vain lievempiä oirekuvia.

Onko Keroputaan malli ratkaisu ongelmaan?

Sama kehitys nähdään ympäri maailmaa: mielialalääkkeiden käyttö ja mielialasyistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyvät. Todellinen ratkaisu on kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan.

– Mitä voimme tehdä ja mitä voimme tehdä paremmin? Kiinnostavaa on, että koko psykiatrian kentällä paras esimerkki ratkaisuista löytyy Suomen Lapista, Torniosta. Vuodesta 1992 alkaen siellä on hoidettu psykoosiin viittaavia oireita saaneita potilaita niin, että psyykenlääkkeitä on käytetty hyvin valikoivalla tavalla. Vastadiagnosoitujen potilaiden psyykenlääkityksen aloittamista on jopa pyritty välttämään ja tutkittu löytyisikö muita vaihtoehtoja hoitovaihtoehtoja tai keinoja estää oireiden paheneminen, Robert Whitaker sanoo.

– Mitä havaittiin, niin Keroputaan mallin niin kutsutussa open dialog therapy avoimen dialogin mallissa oli, että 80 prosenttia potilaista on viiden vuoden kuluttua töissä tai opiskelemassa. Nämä ovat parhaita tuloksia koko maailmassa, Whitaker tähdentää.

Keroputaan sairaalan mallissa potilas otetaan hoitoon jo ensimmäisistä oireista ja tärkein apu on avoin keskustelu, potilaan kohtaaminen. Lääkkeitä käytetään hyvin rajallisesti ja mahdollisimman lyhyen aikaa.

– Hoitomalli saa nyt huomiota Suomen ulkopuolella Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Yhdysvalloissa on projekteja, joilla katsotaan voidaanko hoitomuodolla Pohjois-Suomessa saadut tulokset toistaa myös muualla. Jostakin syystä tätä Länsi-Lapissa saatua menestystarinaa ei oteta malliksi muualla Suomessa, Whitaker sanoo.

Asiantuntijat:
MIRA KARRASCH, neuropsykologian erikoispsykologi, dosentti, Åbo Akademi
ROBERT WHITAKER, tiedetoimittaja

Toimittaja: SINI SILVÀN

Lue lisää Keroputaan hoitomallista

Katso Akuutissa 13.2.2013 esitetty juttu Keroputaan hoitomallista

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Dengue-kuume kaatoi Tuulikin Thaimaassa: "Muistan ajatelleeni, ettei haittaisi, vaikka kuolisin tähän."

    Kerro meille kokemuksesi lomalla sairastumisesta.

    Muistatko sen ulkomaanmatkan, kun sairastuit vatsatautiin tai joku muu tauti laittoi lomasuunnitelmat uusiksi? Epäilemättä muistat. Akuutti kerää kesän ajan teidän tarinoitanne reissussa iskeneistä taudeista, oli sitten kyse Ruotsin risteilyn pilanneesta noroviruksesta tai jostain vakavammasta matkalla iskeneestä taudista. Julkaisemme kokemuksianne Akuutin verkkosivuilla kesän jälkeen. Tuulikki Viitaniemi sairastui vuonna 2002 Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Hänen tarinansa voit lukea jo nyt.