Hyppää pääsisältöön

Muuttuuko kieli 500 vuodessa?

Mustavalkoinen kuva sanakirjasta.
Mustavalkoinen kuva sanakirjasta. Kuva: Greeblie sanakirja

Kielen muuttumisesta on puhuttu paljon viime aikoina. Yleensä keskustelun sävy on huolestunut: suomen kieli on monen mielestä menossa rappiolle. Vierasperäiset lainasanat, puhekieliset ilmaukset ja kaikenlaiset laiskuudet kieliopin ja oikeakielisyyden suhteen ovat monen mielestä nykyajan ilmiöitä, jotka enteilevät kielemme kuolemaa.

Keskustelijat ovat siinä oikeassa, että kieli on muutostilassa. Muuttuminen on oikeastaan kielen luonnollinen olotila, ei edes kuolleena pidetty kieli latina pysy saman vuodesta toiseen, kun sen harrastajat keksivät kieleen koko ajan uusia sanoja modernin maailman ilmiöiden mukana.

Se, onko muutos rappeutumista vai kehittymistä, on taas makukysymys, jonka tuomarina voimme kukin meistä toimia. Joitain asioita ei kannata murehtia, toisista asioista taas kannattaa pitää kiinni.

Vilkaistaanpa hetken verran suomen kielen historiaan. Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa laaditaan Vanhan kirjasuomen sanakirjaa. Sanakirjaa päätoimittaa Pirkko Kuutti, jonka kanssa viisi muuta toimittajaa painii suomen kielen varhaisimpien kirjoitettujen sanojen kanssa Koneen säätiön tuella.

Onko suomen kieli muuttunut 500 vuodessa yhtään? Lausutaanko suomen kielen kirjaimet samalla tavalla kuin 500 vuotta sitten? Millaisia olivat vanhat sanat? Saako sanaa persu käyttää? Kysytään sanakirjan päätoimittajalta Pirkko Kuutilta.

Kotus: Vanhan kirjasuomen sanakirja

Aristoteleen kantapää keskiviikkoisin Yle Radio 1:ssä 17.20. Uusinta lauantaina 8.35.

Kommentit
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri