Hyppää pääsisältöön

Retrotrendi nosti perinteikkään tapettitehtaan suosioon

Kun lamavuodet nujersivat, kotimaiset tapetinvalmistajat joko katosivat tai myivät toimintansa ulkomaille. Pihlgren ja Ritolan vuonna 1930 perustettu tapettitehdas kuitenkin jatkoi tapettien painamista Toijalassa.

”Tapettitehtaan tarina” esittelee sinnikkään perheyrityksen, joka sai uuden aaltonsa 2000-luvun alussa. Retroilun aikakaudella muodin mielipidevaikuttajat päättivätkin, että tämä sympaattinen tapettitehdas luo Suomen trendikkäimmät seinän somistukset. Tapettia ostetaan yli kymmenkertainen määrä lama-aikoihin verrattuna.

Tehtaassa on työskennellyt enimmillään 80 käsiparia, mutta nykyään sitä pyörittävät vain perustajan Matti Ritolan lapset lapsineen.

Pihlgren ja Ritolan tapetit syntyvät yli 150 vuotta vanhalla menetelmällä, ja tehtaassa olevalla 50-lukulaisella rotaatiopainokoneella, joka on Suomessa ainoa. Euroopassa samaisia painokoneita on käytössä enää muutama. Varastossaan heillä on edelleen tallessa kaikki alkuperäiset tapettikuvioiden telat, jotka ovat kerääntyneet tehtaan perustamisesta lähtien.

Yritys erikoistui painamaan pieniä eriä menneiden aikakausien tyyleistä, kun nostalgia-sisustaminen ponkaisi suosioon. Suurikuvioisia tai väritykseltään voimakkaita tapetteja on nähty mainoksissa, sisustuslehtien sivuilla, trendiväen kuppiloissa, teetettynä peruskorjatussa Sinebrychoffin museossa Helsingissä sekä elokuvien ja näytelmien lavasteissa. Esimerkiksi Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvan (2002) lavasteissa käytetyt tapetit tilattiin Pihlgren ja Ritolan tehtaalta.

1950-luvulla elettiin tapettiteollisuuden kulta-aikoja. Noihin aikoihin tapettiyritykset hankkivat malleja isoilta yrityksiltä Keski-Euroopasta. Eri firmojen mallistot saattoivatkin olla hyvin samankaltaisia. 50-luvulla alalla ryhdyttiin kuitenkin järjestämään suunnittelukilpailuja kotimaisille taiteilijoille.

Pihlgren ja Ritola järjesti myös omansa ja mukaan kutsuttiin suomalaisia suunnittelijoita kuten Tapio Wirkkala, Rut Bryk, Ilmari Tapiovaara, Birger Kaipiainen ja Lisa Johansson-Pape.

Muun muassa vuoden 1958 kutsukilpailuun Birger Kaipiainen piirsi legendaarisen "Kiurujen yön", jossa mustalla pohjalla on ultramariininsinisiä orvokkeja ja lintuja. Sittemmin nämä samaiset kuviot ovat muodostuneet Kapiaisen tavaramerkiksi, ja ne ovat toistuneet muun muassa Arabian astioissa ja uniikkilautasissa.

Teksti: Emmi Karhiaho

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmenteja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi. Vuonna 2018 Jukka Jalonen palasi valmentamaan Leijonia.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto