Suomalaiset nauttivat suolaa jopa 10 grammaa päivässä, kun ravitsemussuositukset neuvovat käyttämään sitä vain 5 grammaa vuorokaudessa. Suolan käytön tavoitteisiin päästään vähentämällä elintarvikkeiden sisältämän ja ruuan valmistuksessa sekä ulkona että kotona käytetyn suolan määrää lähes puoleen.
Suolankäyttö on haastavaa, sillä tarvitsemme sen sisältämää natriumia mm. nestetasapainon ylläpitämiseen sekä hermoston ja lihasten toimintaan. Natriumia saa kuitenkin monista ruoka-aineista ilman, että suolaa täytyy erikseen lisätä purkista. Onkin arvioitu, että riittävä määrä natriumia suolaksi laskettuna olisi vain 1,5 grammaa päivässä.
Munuaiset ovat koetuksella, jos ne saavat ylen määrin natriumia suolan muodossa. Jotta elimistö selviäisi natriumkuormituksesta, nostaa se verenpaineen tasoa. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin: sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.
Runsas ravinnosta tulevan natriumkloridin määrä hilaa siis verenpainetta ylöspäin, mikä rasittaa sydäntä ja verisuonia. Kun verenpaine on jo kohonnut, ei useimmiten yksittäisillä toimenpiteillä päästä optimitasolle. Silti suolankäytön vähentäminen auttaa.
– Lääkehoidon vaikutus tulee huomattavan paljon tehokkaammin esille silloin, kun suolan käyttö on pientä. Jos pystymme vähentämään suolan käyttöä aivan varhaislapsuudesta alkaen, olisi mahdollista ettei koko ilmiötä eli kohonnutta verenpainetta juuri esiintyisi, huomauttaa sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori Antti Jula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Runsas suolan käyttö lisää myös kalsiumin eritystä virtsaan ja voi sitä kautta altistaa osteoporoosille.
Kuinka paljon suolaa on paljon?
Suomalaiset miehet saavat keskimäärin 9,5-10 grammaa ja naiset 7,5-8 grammaa suolaa vuorokaudessa.
– Tavoitteenahan on, että pääsisimme alle 5 grammaan päivässä ja ehkä pitemmän aikavälin tavoite on tulla siitäkin vielä alaspäin, arvioi Jula.
Lasten kohdalla päivittäisen suolamäärän yläraja on 3 grammaa eikä alle 1-vuotiaan ruokaan tule lisätä lainkaan suolaa, suolapitoisia elintarvikkeita tai mausteita.
Viisi grammaa suolaa on vain teelusikallinen eikä sekään mikään kukkurallinen. Jo viidestä sillipalasta saa sen täyteen.
80 prosenttia suolasta saadaan kodin ulkopuolelta, elintarvikkeissa ja ulkona syömisen kautta. Suuri osa nautitaan piilosuolana leivissä ja leivän kyytipojissa: juustoissa ja leikkeleissä, valmisruuissa ja maustekastikkeissa.
Onko suolalaaduilla merkitystä terveydelle?
Kaupan suolahyllyt notkuvat jos jonkinlaista purnukkaa ja pussukkaa. On ruokasuolaa jodilla ja ilman, on merisuolaa, vuorisuolaa, mineraalisuolaa, aromisuolaa, yrttisuolaa ja sormisuolaa.
Antti Jula auttaa arvioimaan eri suolalaatujen terveysvaikutuksia. Aloitetaan tavallisesta jodipitoisesta ruokasuolasta.
Ruokasuola
– Ruokasuolassa on 95-96 prosenttia natriumkloridia eli tavallista ruokasuolaa, jonkin verran kalium-ja magnesiumsuoloja joukossa ja kalsiumia hyvin pieniä määriä. Jodi on hyvä ainesosa joka kilpirauhasen terveyden kannalta on tarpeellinen, muistuttaa Jula.
Valtaosa jodisuolasta on kotona käytettyä suolaa, sillä elintarviketeollisuus käyttää sitä nykyisin hyvin vähän.
Merisuola
Merisuola on ominaisuuksiltaan ruokasuolan kaltaista.
– Merisuolassa on natriumkloridia yhtä paljon. Jonkin verran myös kalium-, kalsium- ja magnesiumsuoloja, mutta niin häviäviä määriä ettei niillä ole käytännön terveysvaikutuksia, Antti Jula jatkaa.
Vuorisuola – ruususuola, intiaanisuola, kristallisuola
Vuorisuola on yleisnimitys suolalle, jota louhitaan kallioperästä. Se tunnetaan myös ruususuolana, intiaanisuolana tai kristallisuolana. Myös siinä on noin 95 prosenttia natriumkloridia.
Mineraalien määrä vaihtelee jonkin verran eri valmistajien tuotteissa. Kuitenkin esimerkiksi ruususuolassa on merkityksetön määrä rautaa. Sitä on 0.045 mg 5 grammassa ruususuolaa, kun suositustaso miehillä sekä naisilla vaihdevuosien jälkeen on 9 mg ja ennen vaihdevuosia 15 mg päivässä.
Vastaavasti vuorisuolassa on kaliumia 5 grammassa 32 mg, kun tavoite miehillä on yli 3500 mg ja naisilla yli 3100 mg päivässä.
– Vuorisuolassa on pikkuisen enemmän kalsiumia kuin muissa suoloissa, jonkin verran magnesiumia ja hyvin pieniä määriä kaliumia. Esimerkiksi yhdessä lasillisessa maitoa on kalsiumia jo kymmenkertaisesti verrattuna siihen, että muuttaisi sen kaiken suolansaantinsa pelkästään ruususuolaksi. Eli käytännössä sillä ei ole mitään terveysvaikutusta, arvioi Jula.
Yrttisuola
– Yrttisuoloissa on vaihteleva määrä suolaa. Aika isossa osassa niitäkin on yli 90% ruokasuolaa ja sitten pieniä määriä erilaisia yrttejä. Eli käytännöllisesti katsoen yrteillä vähän kuorrutettua suolaa.
Mineraalisuola
Viimeisenä vertailussamme mineraalisuola, joka tunnetaan paremmin mm. Pan- ja Seltin-suolana. Mineraalisuolassa natriumia on noin puolet vähemmän kuin muissa suoloissa.
– Mineraalisuoloissa osa natriumkloridista on korvattu joko kaliumkloridilla tai kaliumkloridilla ja magnesiumkloridilla. Nämä tietenkin ovat terveyden kannalta parempia vaihtoehtoja natriumkloridiin verrattuna, Jula toteaa.
Suomalaisten kaliumin saanti on keskimäärin varsin runsasta, eikä 5 gramman suolankäytön tasolla saatava kalium- tai magnesiumlisä ole niissäkään kovin merkittävä.
Sen sijaan se, mikä vaikuttaa on mineraalisuolan sisältämän natriumin alhaisempi määrä.
– Mineraalisuola on paras vaihtoehto, mutta olennaista siinäkin on se, että natriumin saanti olisi mahdollisimman vähäistä, summaa Antti Jula ja muistuttaa että yrtit ovat mainio tapa maustaa ruokaa.
Asiantuntija: ANTTI JULA, sisätautien erikoislääkäri, tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kuinka paljon meetvurstileivässä on suolaa? Katso vastaus täältä.
Syö hyvää: Sairautta liiasta suolasta
Syö hyvää: Salakavala piilosuola
Sydänliitto: Suola
Sydänliitto: Sopiva suolan määrä
Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus
Lisää ohjelmasta
