Hyppää pääsisältöön

Koraania lukemalla palvotaan Jumalaa

Koraani on islamin pyhä kirja. Se on koottu profeetta Muhammadin Jumalalta saamista ilmestyksistä, joita hän sai vuodesta 610 alkaen. Koraaniksi nuo ilmestykset koottiin noin 40 vuotta myöhemmin.

Paitsi kirja, myös sen kieli on pyhä. Siksi Koraanin käännökset arabiasta eivät voi koskaan virallisesti olla käännöksiä vaan vain tulkintoja.

Se on Jumalan puhetta

Muhammadin saamat ilmestykset tulivat korvaamaan Raamatun vanhan testamentin Abrahamin kertomukset. Koraanin ajatuksena onkin, että myöhemmät ilmestykset ja ohjeet aina korvaavat aiemmat, kertoi professori Heikki Palva toimittaja Jorma Kallenaution kanssa tekemässään ohjelmassa Islamin lähteillä ja valtavirroilla vuodelta 1998.

Koraani on Jumalan puhetta, joka on arkkienkeli Gabrielin välittämänä tullut Muhammadille. Sitä lukemalla palvotaan Jumalaa. Koraania verrataankin usein raamatun sijasta Jeesuksen persoonaan.

"Koraani on tietyllä tapaa jumalan inlibraatio, samalla tapaa kuin Jeesus Kristus on Jumalan inkarnaatio", kuvaili Koraanin suomentaja Jaakko Hämeen-Anttila Horisontti-ohjelmassa vuonna 2010.

Toisaalta Koraania voidaan osittain verrata myös juutalaisten Tooraan, sillä osa siitä on lakikirjoitusta.

Se on rytmikästä riimiproosaa

Koraani on muodoltaan riimiproosaa, joka toimii loppusointujen varassa. Varhaisimmissa suurissa eli luvuissa on vahva rytmi ja vaihteleva loppusointukaava. Myöhäisemmissä suurissa jakeet venyvät, ja vaikka ne loppusointuvat on niiden muoto jo lähempänä nykyistä proosaa.

Avaussuuraa käytetään rukouksissa ja se on kaikkien osattava. Muutoin oppineet kehottavat koraanista kiinnostunutta aloittamaan lukemisen sen loppupäästä.

Sen naiskuva riippuu tulkinnasta

Koraani on hyvin monitahoinen ja sen tekstiä voidaan tulkita monella eri tapaa. Siksipä sen naiskuvakaan ei ole mitenkään yksiselitteinen.

"Koraanissa on hyvin paljon keskenään ristiriitaista materiaalia. Valitsemalla esimerkiksi naista alistava kohta Koraanista, päästään aivan eri tuloksiin kuin jos valitaan tasa-arvoa korostava kohta", kertoi islamintutkija Sylvia Akar Punainen lanka -ohjelmassa vuonna 2002.

Tämän takia muslimivaltioissakin on niin paljon variaatioita naisten oikeuksien toteutumisessa. Mistään islamin teksteistä ei kuitenkaan löydy perusteita Taleban-hallinnon tyttöjen koulutuskiellolle tai Saudi-Arabian autonajokiellolle.

"Muslimit ovat aina arvostaneet koulutusta ja on myöskin korostettu, että tyttöjen on saatava koulutusta. Ajokielto on Saudi-Arabian johdon oma tulkinta asiasta. Siinä on varmaan taustalla jokin tällainen vanhaan perinteeseen liittyvä halu kontrolloida naista", kertoi Akar

Sitä tulkitaan uudelleen ja uudelleen

Osa Koraanista on kirjoitusaikaansa sidottua, eikä näitä kohtia ole tarkoituskaan soveltaa vuosituhansia kirjoittamisen jälkeen. Koraania voidaankin tulkita uudelleen ihmiselämän muuttuessa. Uudelleen tulkinnan mahdollisuutta käytettiin varsin runsaasti Islamin alkuaikoina.

Myöhemmin, noin 750 jaa, oppien soveltajat joutuivat kiistaan vallanpitäjien kanssa. Heidän ei enää pitänyt etsiä uusia tulkintoja ja uusia juridisia sääntöjä. Sen jälkeen 13 vuosisadan ajan islaminoppineet keskittyivät edeltäjiensä näkemysten toisintamiseen. Syntyi eräänlainen taantuma.

Kolmannen maailman puheenvuoro -ohjelmassa (2007) tutustuttiin Marokon lakiuudistuksiin, jotka uudelleen tulkitseminen mahdollisti.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto