Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Talon energiatodistus: mikä se on?

Pientalon energiatodistus
Pientalon energiatodistus Kuva: Yle rakennuksen energiatodistus

Vuoden 1980 jälkeen rakennetut omakotitalot eivät ole 1.7.2013 jälkeen voineet vaihtaa omistajaa ilman energiatodistusta. Näin sanoo tällä hetkellä voimassa oleva laki, joka perustuu EU-direktiiviin. Vuonna 2008 jälkeen rakennetuissa taloissa energiatodistus on ollut pakko teettää jo rakentamisvaiheessa.

Todistuksen maksaa talon omistaja. Energiatodistusten hinnat vaihtelevat noin sadasta eurosta miltei tuhanteen euroon.

Mitä todistuksessa on?

Energiatodistuksen pitäisi kertoa kuinka energiatehokas talo laskennallisesti on. Tähän laskennalliseen energiatehokkuuteen vaikuttavat esimerkiksi talon lämmitysmuoto, eristysten paksuus, ilmastointi ja ikkunoiden koko. Energiatehokkuuden perusteella talolle määritellään energialuokka, kuten kodinkoneillekin.

Energialuokka A on paras ja G huonoin. Uudisrakennusten pitäisi yltää vähintään C-luokkaan. Vanhojen pientalojen energialuokka sijoittuu tyypillisesti luokkiin D tai E.

Lisäksi energiatodistuksessa listataan mahdolliset suositukset, joilla talon energiatehokkuutta voisi parantaa. Suosituksissa voidaan mainita esimerkiksi ilmalämpöpumpun hankkiminen tai talon eristysten parantaminen.

Kertoimet kritiikin kohteena

Viranomaisten mukaan "energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa. Todistus antaa tärkeää ja luotettavaa tietoa ostopäätöksessä, joka on useimmille meistä elämän suurin hankinta."

Erityisesti omakotitalojen omistajat ovat kuitenkin eri mieltä ja suorastaan raivoissaan. Heidän mielestään nykyinen energiatodistus ja sen teoreettisiin laskelmiin perustuva energialuokka eivät kerro totuutta kotien energian kulutuksesta tai siitä, miten hyvin talo on rakennettu.

Energialuokkaa laskettaessa suositaan mm. uusiutuvilla energiamuodoilla lämmittämistä. Sähköllä lämmitettävät pientalot saavatkin ison energialuokkaa huonontavan kertoimen jo lähtötilanteessa.

Energiamuodon kertoimet:

Sähkö 1,7
Fossiiliset polttoaineet 1
Kaukolämpö   0,7
Uusiutuvat polttoaineet 0,5
Kaukojäähdytys 0,4

Kuka saa tehdä ja miten?

Energiatodistuksen laatijalta vaaditaan erityinen pätevyys. Listaa pätevöityneistä energiatodistuksen laatijoista valvoo ja pitää yllä Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA.

Lain mukaan energiatodistuksen laatijan pitää käydä paikan päällä kohteessa toteamassa, että rakennus on tehty niin kuin paperit ja omistaja antavat ymmärtää.

Ympäristöministeriön viranomaisen mielestä energiatodistuksen teko vaatii aina myös talon sisällä käymistä. Pelkkä ulkoapäin tarkastelu ei riitä siihen, että tarkastus on lainmukainen.

Viranomaisen mukaan talon energialuokan ei pitäisi olla tekijästä kiinni ja kirjainten perusteella taloja pitäisi pystyä vertailemaan puolueettomasti.

Uudet ja vanhat todistukset

Omakotitalon ostaja saattaa myös törmätä energiatodistuksiin, jotka eivät ole verrannollisia keskenään, eli vanhoihin ja uusiin.

Tarkista, onko energiatodistus uuden vai vavanhan lain mukainen.

Ennen kesäkuuta 2013 annetuissa todistuksissa nimittäin hyvän energialuokan on saanut paljon helpommin kuin nyt. Esimerkiksi A-luokan energialuokkaan ei juuri mikään suomalainen talo enää nykyvaatimuksilla yllä.

Tarkista aina onko energialuokka nykyisten vain vanhan lain vaatimusten mukainen. Vanhoissa todistuksissa energialuokan alapuolella pitäisi lukea 2007.

Muutos tulossa?

Omakotiliitto teki eduskunnalle keväällä 2014 kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin lakia vanhojen pientalojen energiatodistuksista muutettavaksi.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on jo tehnyt aloitteen EU-komissiolle direktiivin muuttamiseksi.

Kuningaskuluttajalle Viitanen kertoo, että Suomen tavoite on saada energiatodistukset pakollisiksi vain 2013 ja sen jälkeen rakennetuille taloille.

Lue myös: Energiatodistuksen merkitys jäänyt kuluttajalle hämäräksi

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.