Hyppää pääsisältöön

Huolehdi vahingoittuneesta eläimestä

Peura
Peuroja. Peura Kuva: JupiterimagesBrandX. peura

Törmäsitkö tiellä lintuun, joka loukkaantui? Löysitkö mökkitieltä sairaan luonnoneläimen, etkä tiedä mitä teet? Eläinsuojelulain mukaan jokainen on vastuullinen huolehtimaan loukkaantuneesta tai sairaasta eläimestä. Neuvoa voi kysyä useilta eri tahoilta ja apua on saatavissa.

Milloin luonnoneläin tarvitsee apua?

Anne Kietäväinen kertoi Yle Luontoillan Facebook-sivulla nähneensä mansikkamaallaan yhdellä jalalla hyppelevän kurjen, jonka toinen jalka oli hervoton. Poliisi ei ehtinyt auttamaan, käski vain ampua kurjen ja antoi neuvoksi, että metsästysseurasta voi pyytää apua. Seuraavana päivänä kurki oli kadonnut.

Kaikkia eläimiä pitää auttaa, jos niillä on avuntarve.

Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori neuvoo vastaavassa tilanteessa varmistumaan siitä, onko eläimellä hätä vai pärjääkö se vajavuutensa kanssa. Hän toteaa, että sellainen lintu pärjää, jonka on mahdollista päästä lentoon ja joka pystyy yksijalkaisena hankkimaan ruokaa.

- Kurki voi lähteä lentoon yhdelläkin jalalla, mutta esimerkiksi joutsenen pitää juosta päästäkseen lentoon ja silloin yksijalkaisuus on ongelma. Siivet eivät voi korvata puuttuvaa jalkaa. Toisaalta vesilinnun uiminen voi vaikeutua yksijalkaisena, Vuori lisää.

Vuori toteaa, että yksijalkainen sorsa voi kyllä pärjätä paikassa, jossa ihmiset ruokkivat lintuja tai jossa ruokaa on muutoin hyvin saatavilla.

- Suuren petolinnun puolestaan täytyy pystyä tarttumaan saaliiseen ja lisäksi syömään se niin, että se pitää toisella jalalla kiinni puusta ja toisella saaliista.

- On aina varmistuttava siitä, tarvitseeko lintu apua vai ei. Esimerkiksi talvella paikallaan kyhjöttävä lintu saattaa vain kerätä energiaa. Linnun siipiongelma tulee selvittää: hervoton siipi on poikki, mutta jos siipi roikkuu, ei se välttämättä vielä ole ongelma.

- Kun eläin tarvitsee apua, se on lähtökohtaisesti vietävä ammattilaisen tutkittavaksi, eikä sitä pidä automaattisesti lopettaa, huomauttaa Vuori.

Apua tarvitsevat vahingoittuneiden lintujen ja nisäkkäiden lisäksi esimerkiksi auton yliajaman emon poikaset, maahan pudonneet tervapääskyt (autettava maasta lentoon, syövät lennossa) ja talven tullen liian pieniin suliin vesiin jääneet linnut.

Kysy neuvoa ja auta loukkaantunutta eläintä

Eläinpelastus kuuluu kunnallisille pelastuslaitoksille
Epäselvissä tilanteissa kysy neuvoa. Loukkaantuneen eläimen kohdalla tulee aina pohtia, voidaanko se hoitaa kuntoon. Eläinpelastustehtävät kuuluvat kunnallisille pelastuslaitoksille, älä siis soita oikopäätä yleiseen hätänumeroon. Kunkin pelastuslaitoksen suorista puhelinnumeroista voi kysyä apua, kuten esimerkiksi Helsingissä eläintenpelastusyksiköstä.

Kun eläin tarvitsee apua, se on lähtökohtaisesti vietävä ammattilaisen tutkittavaksi, eikä sitä pidä automaattisesti lopettaa.

Milloin soitetaan yleiseen hätänumeroon?
Jos eläin aiheuttaa vaaraa ihmisille tai eläimen pelastamisessa tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa, voi soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi moottoritiellä juokseva hirvi, jumissa oleva suuri kotieläin, jonka irrottaminen ei onnistu omin keinoin tai jäihin pudonnut peura.

Luonnonvaraisten eläinten hoitopaikat auttavat
Jos mahdollista, soita asiantuntevaan eläintenhoitopaikkaan kuten eläintenhoitolaan, eläinsairaalaan, kunnalliseen eläinlääkäriin, eläinpuistoon, eläinsuojeluyhdistykselle, eläinsuojeluneuvojalle/–valvojalle tai kunnalliselle pelastuslaitokselle. Selvitä lähin luonnonvaraisten eläinten hoitopaikka, jonne eläimen voi viedä hoitoon tai tarvittaessa myös lopetettavaksi. Myös poliisi voi auttaa eläimen hoitoon toimittamisessa. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitosta saa eri paikkakunnilla toimivien yhdistysten ja neuvojien yhteystiedot.

Määritä eläimen tila ja toimi sen mukaan
Eläinsuojelulain mukaan eläintä tulee aina auttaa toipumaan, ellei se ole liian vaikeasti loukkaantunut tai sairas. Hätätilanteissa kaikki eläinlääkärit auttavat eläimen tilan määrityksessä. Eläimelle ei saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä, joten tarpeen vaatiessa lopettaminen on hoidettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Apua voi pyytää myös paikallisesta metsästysseurasta. Poliisi vastaa isompien loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten auttamisesta esim. suurriistavirka-avun kanssa (mm. jälkikoirien avulla).

Muista turvallisuus
Eläintä auttaessasi älä vaaranna omaa terveyttäsi ja tiellä ollessasi huomioi myös muut tienkäyttäjät. Suojaa kädet eläintä käsitellessäsi esimerkiksi muovipusseilla. Loukkaantunut eläin voi kokea ihmisen uhkaavana ja saattaa puolustautua, joten lähesty sitä rauhallisesti. Eläin voi myös paeta loukkaantuneena.

Kuolleelta näyttävä eläin voi myös tarvita apua, sillä se voi olla liikuntakyvytön tai halvaantunut. Mikäli eläin on kuollut, se olisi hyvä siirtää tien sivuun, koska raato houkuttelee muita eläimiä tielle.

Eläimiä hoitavia tahoja, joilta saa apua

Paikallisesta ELY-/ympäristökeskuksesta voi kysyä, miten loukkaantuneiden lintujen ja muiden eläinten hoito on alueella järjestetty.

Voit hoitaa luonnonvaraisen eläimen myös itse, mutta se on päästettävä vapaaksi heti, kun se pystyy huolehtimaan itsestään. Muista kysyä neuvoa eläimen ruokinnan suhteen, sillä vääränlainen ravinto aiheuttaa poikasille kehityshäiriöitä. Eläin tulee lopettaa, mikäli se ei kuntoudu, sitä ei voida vapauttaa tai sen hoitoa ei voida järjestää, sillä luonnonvaraista eläintä ei saa pitää vangittuna hoitojaksoa pidempään.

Loukkaantunut lintu voidaan hoitaa kuntoon

Heinolan Lintutarhan hoitaja Olli Vuori kehottaa ottamaan loukkaantuneen linnun kiinni takaapäin. Erityisesti petolinnun kynsiä tulee varoa. Hän suosittelee heittämään takin tai peitteen linnun päälle ja nostamaan sen mytyssä autoon. Linnun tulee saada ilmaa ja se rauhoittuu parhaiten hämärässä tai pimeässä ja mahdollisimman hiljaisessa ja turvallisen oloisessa paikassa. Loukkaantunut lintu on sokissa ja silloin se ei syö mitään.

Vuori kehottaa aina viemään linnun hoitopaikkaan, jossa ammattilainen arvioi, voiko linnulla olla vielä elinkelpoinen tulevaisuus. Tähän saatetaan tarvita esimerkiksi röntgenkuvan ottamista siivestä. Kuljetukseen sopii useimmiten pahvilaatikko, jossa on ilmareikiä. Laatikkoon ei tule laittaa ruokaa eikä vettä.

- Kaikkia eläimiä pitää auttaa, jos niillä on avuntarve, huomauttaa Vuori. Mikäli kyseessä on uhanalainen lintu, kuten metsähanhi, hoidetaan sitä Heinolan lintutarhalla kaikin keinoin, esimerkiksi lastoittamalla siivet. Jokaisella uhanalaisen lajin yksilöllä on merkitystä lajin säilymisen kannalta.

Vuori kertoo, että rengastetuista linnuista kannattaa lisäksi tehdä ilmoitus yliopiston Hatikka-järjestelmän kautta.

Kun löydät poikasen luonnosta

Linnunpoikaset
Hylätyltä vaikuttava linnunpoikasen emo tarkkailee usein lähistöllä ja palaa poikasen luo ihmisen poistuttua. Esim. nuoret lokinpojat lähtevät pesästä jo muutaman päivän ikäisinä, mutta emot ruokkivat maastossa olevia poikasiaan tunnistaen ne äänen perusteella.

Jos siipisulat ovat jo alkaneet kasvaa, pärjää poikanen todennäköisesti omin avuin. Mikäli emolintuja ei näy ja linnunpoikanen tai -poikaset näyttävät olevan selvästi hädässä, on ne vietävä hoitoon.

Pesästä pudonneen poikasen voi yrittää nostaa takaisin pesään. Lintuemo ei niin todennäköisesti hylkää ihmisen koskemia kuoriutuneita poikasia kuin munia. Isompien lintujen kuten rastaiden, varisten ja harakoiden poikaset jättävät pesänsä varhain ja ovat lentokyvyttömiä vielä pitkään pesästä lähtemisen jälkeen.

- Varjoon ja pensaan suojaan nostaminen voi olla riittävä apu, sanoo Olli Vuori.

Muut poikaset - pohdi hetki onko poikanen varmasti avun tarpeessa
Rusakon, jäniksen ja oravan poikasiin ei pidä koskea, ellei ole todellista selvää syytä. Jänikset ja rusakot jättävät poikasensa yksin vuorokauden ajaksi ja imettävät niitä hämärän tultua. Jos poikasta on jostain syystä hoidettava, on se toimitettava ammattimaiseen eläinhoitolaan. Huomioitavaa on myös se, että aikuinen loukkaantunut jänis kärsii aina kiinniotosta.

Pienikokoinen siilinpoikanen iltahämärissä voi olla vieroitettu poikanen, jota ei pidä häiritä. Vie siilinpoikanen asiantuntevaan luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkaan, mikäli se selvästi näyttää tarvitsevan apua.

Mikäli olet epävarma, soita luonnonvaraisten eläinten hoitolaan ja kysy neuvoa.

Lähteet ja linkkejä

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos: Miten toimia luonnonvaraisten eläinten kanssa ja
Eläinten pelastaminen
Korkeasaaren villieläinsairaala
Ähtärin eläinpuiston ohjeet vahingoittuneiden eläinten auttamiseksi
Hätänumero 112
Heinolan lintutarha
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto
Eläinsuojelulaki
Luonnonsuojelulaki
Metsästyslaki
Birdlife Suomi
Helsingin pelastuslaitos, eläinpelastusyksikkö, Ilmoitus tilannekeskukseen, puh. (09) 310 30150
Helsingin kaupunki, eläinten hoito
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu Ympäristö.fi
Hatikka.fi - Kuolleiden, sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten seuranta Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla

    Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa.

    Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä.

  • Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä

    Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.

    Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä Suomeen palaavalla Itämeren lohella ei ole montaa jokea, johon kutea kallisarvoinen mäti. Jäljellä on enää neljä Itämereen laskevaa jokea, joissa lohen lisääntyminen onnistuu. Ennen kalojen häviäminen korvattiin istuttamalla jokiin ja meriin viljeltyjä lohen poikasia.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.

  • Kesämökillä kannattaa pönttöillä

    Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

    Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Mikä Suomen pönttölintu olet?

    Tee leikkimielinen testi!

    Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.