Hyppää pääsisältöön

Olipa ihana juttu

Minna Suuronen ja Ylermi Rajamaa Ryhmäteatterin Supernaiivissa.
Minna Suuronen ja Ylermi Rajamaa Ryhmäteatterin Supernaiivissa. Minna Suuronen ja Ylermi Rajamaa Ryhmäteatterin Supernaiivissa. Kuva: Ryhmäteatteri/ Janne Siltavuori supernaiivi

Nyt tulee paljon adjektiiveja! Ryhmäteatterin Supernaiivi on nimittäin mainio esitys, hauska, vikkelä, lämpöinen ja viisas. Tiina Lymi on dramatisoinut ja ohjannut esityksen Erlend Loen samannimisen hittiromaanin pohjalta. Itse en ole lukenut kirjaa – luultavasti teatterielämyksen eduksi. Monesti on nimittäin käynyt niin, että teatteriesitys on kärsinyt siitä, että alkuteos on ollut tuoreessa muistissa. Etenkin jos kyseessä on komedia. Huumori kun perustuu paljolti yllätyksiin.

Sain katsella Supernaiivin kipuilua tyhjyyden, tylsyyden ja tarpeettomuuden tunteidensa kanssa - ilman aavistustakaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Ylermi Rajamaa. Kuva Janne Siltavuori.

Ylermi Rajamaa on täydellinen roolissaan Supernaiivina, 25-vuotiaana journalismin opiskelijana, joka on täysin hukassa, jo aikuinen, mutta silti lapsi. Mikään ei tunnu miltään. Perhe on henkisesti kauempana kuin universumin kaukaisin tähti. Tyttöystävää ei ole, kaikki mittarit elämässä näyttävät nollaa. Todellisuus pysyy jotenkuten kasassa vain laatimalla loputtomia listoja. Rajamaa on luonteva, herkkä, hömelö, huvittava, ja silti uskottava ahdistuksessaan.

Ylermi Rajamaa ja Robin Svartström. Kuva Janne Siltavuori.

Muutenkin Supernaiivissa näytellään herkullisesti. Ryhmäteatterin näyttelijät ovat tottuneet vaihtamaan tulipalokiireellä koomisesta tyypistä toiseen, ja Tiina Lymin ohjaus ottaa tuosta kokemuksesta ilon irti. Robin Svartström on esimerkiksi eskarilainen Börre,  tapsarautavaaramaisen vakaa vaari ja lipevä bisnesmies-isoveli - kaikki kokonaisia, täysiä ihmisiä. Teatterissa mukana ollut ystäväni hämmästeli nimenomaan tätä: miten helppo olikaan hyväksyä Svartströmin olevan milloin pikkupoika, milloin vanha mies. Minna Suuronen naurattaa muun muassa kolmena erilaisena äitinä, ja varsinkin Supernaiivin sisäisenä Albert Einsteinina, joka näyttää nuorelle miehelle olemassaolon valtavuuden. Anna-Riikka Rajanen on hurmaava koomikko, suorastaan pirskahteleva monissa rooleissaan. Rajasen nauravainen Lise on niin valloittava tyttö, että häneen ihastui varmasti Supernaiivin lisäksi vähintään puoli katsomoa.

Anna-Riikka Rajanen ja Ylermi Rajamaa. Kuva Janne Siltavuori.

Videoita käytetään ketterästi synnyttämään erilaisia tiloja: on kyseessä sitten avaruus tai New York. Videopuhelut, googlehaut, musiikkivideot ja muut piirtyvät seinille luontevana osana päähenkilön elämää. Esitys saa taitavasti ja suorastaan fyysisesti kiinni ajan suhteellisuudesta. Siitä, miten erilaiselta aika eri tilanteissa, eri ihmisille tuntuu. Ja siitä, miltä tuntuu, kun itse on eri ajassa ja rytmissä kuin maailma ympärillä.

Minusta sekä ohjauksesta että näyttelijäntyöstä henki tämän pöhkön ihmislajimme syvä tuntemus. Ja mikä parasta: loppu on onnellinen. Mutta ei imelä.  

Ryhmäteatteri: Supernaiivi. Ohjaus ja dramatisointi Tiina Lymi
Lavastus ja pukusuunnittelu Janne Siltavuori, valosuunnittelu: Tomi Tirranen, äänisuunnittelu: Jussi Kärkkäinen, videosuunnittelu Ville Vierikko, maskeeraussuunnittelu Riikka Virtanen. Rooleissa Ylermi Rajamaa, Minna Suuronen, Robin Svartström, Anna-Riikka Rajanen, Ville Vierikko. Ensi-ilta Ryhmäteatterissa 9.10.2014. Esityksiä 20.12.2014 saakka.


Penkkitaiteilija

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.