Hyppää pääsisältöön

Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta

Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952
Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952. Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952 Kuva: Dilén Börje/Helsingin kaupunginmuseo aasi

Ensimmäisiä näytillä olleita eläimiä saarella olivat haukat, itse asiassa jo ennen kuin Korkeasaaresta tuli eläintarha.

Korkeasaari oli nimittäin jo vuosisatoja ollut kaupunkilaisten käytössä ensin laidunmaana ja myöhemmin retkeily- ja huvittelukohteena. Siellä oli ennen eläintarhaa mm. krouvari Nikolajeffin ravintola, karuselli ja tanssilava.

Meno oli saarella välillä sen verran villiä, että se oli hieman epämääräisessä maineessa.

Saarelle tuodut haukat herättivät kaupunkilaisissa sen verran kiinnostusta, että ajatus eläintarhasta heräsi.

Samalla kaupungin tarkoituksena oli alueen siistiminen epämääräisestä elämästä. Luutnantti Fabritius sai tehtävän käydä tutustumassa Kööpenhaminan eläintarhaan ja tutkia olisiko sellainen mahdollista avata Helsingissäkin.

Eläintarha aloitti Korkeasaaressa vuonna 1889, ja hyvin pian muun muassa merimiehet alkoivat lahjoittaa sinne kaukaisista maista mukanaan tuomiaan eläimiä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen eläimiä oli jo peräti 90. Aivan ensimmäisiä olivat Karjalasta lahjoitetut Misha- ja Masha-karhut.

Alun perin eläintarhalle oli muitakin sijoituspaikkoja ehdolla, muun muassa Töölönlahden pohjukka. Sen vuoksi aluetta kutsutaan edelleenkin eläintarhaksi, vaikka siellä ei ole koskaan eläintarhaa ollutkaan.

Näin siis Korkeasaaresta tuli yksi suomalaisten lempiretkikohteista. Varmaan meillä kaikilla on muistoja sieltä. Jos haluat, niin artikkelin lopussa olevassa kommenttikentässä voit jakaa muistosi muiden kanssa.

Radio-ohjelma käy läpi Korkeasaaren historiaa

Mitä kaikkea muuta eläintarhan 125 vuoteen mahtuu? Se selviää oheisesta jutusta, jossa Seppo Heikkinen ottaa lautan Korkeasaareen ja käy selvittämässä saaren vaiheita. Oppaana saareen ja sen historiaan toimii Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Elävästä arkistosta löytyy kuvamateriaalia Korkeasaaren eri vuosikymmeniltä

Ilkka Koivisto kertoo radio-ohjelmassakin mainitusta paviaanilauman johtajasta Nikolaista. Tuotanto: Mirja Pyykkö TV1 Viihdetoimitus 1974.

Korkeasaari sai uusia tulokkaita vuonna 1952 kevään myötä mm. hopeaketun ja karhun poikasia. Tuotanto: Hannu Karpo Lii-filmi 1952.

Lisäksi Elävästä arkistosta löytyy mm. ohjelmat Korkeasaaren kissaeläimistä vuodelta 1973 ja Siperiantiikereiden saapumisesta vuodelta 1961 ja paljon muuta


(Ensimmäistä kuvaa klikkaamalla saat kuvagallerian auki)

Kommentit
  • Muodin suuret muutokset 1500- ja 1600-luvuilla

    Muotia 1500-luvun Italiassa ja 1600-luvun Ranskassa

    Renessanssi ja barokki olivat pitkiä ajanjaksoja, jotka toteutuivat Euroopassa hiukan eri aikoina. Kumpikin oli suurenmoinen aalto, joka pyyhkäisi läpi henkisen, esteettisen ja fyysisen maailmankuvan. Taide, arkkitehtuuri ja musiikki syntyivät uudelleen ja sittemmin koristautuivat komeasti. Ne vyöryivät aikalaisten tajuntaan mullistavina ilmiöinä.

  • Supisuomalainen Suviranta on eurooppalaista juurta

    Suviranta syntyi Järnefeltien rakkaudesta suomalaisuuteen.

    Suviranta, Eero ja Saimi Järnefeltin taiteilijakoti Tuusulanjärven rannalla, rakennettiin suurella rakkaudella ja kovalla kiireelläkin v. 1901. Juhani Aho oli houkutellut ystäviään asettumaan vaimonsa, taiteilija Venny Soldan-Brofeltin löytämiin, rauhoittaviin maalaismaisemiin lähellä Helsinkiä. Niin alkoi ainutlaatuinen taiteilijayhteisö syntyä. Talossa asuu edelleen suvun kolmas sukupolvi, Eeron ja Saimin tyttären, taiteilija Laura Järnefeltin poika Juhani Kolehmainen yhdessä puolisonsa Anna-Kaisa Kolehmaisen kanssa. Heillä on paljon lämpimiä, eläviä muistoja ja suoraan kuultuja tarinoita vanhan Suvirannan ajoilta, jolloin yhteisö oli elinvoimaisimmillaan: teki töitä, loi, eli arkeaan, juhli, keskusteli ja tarinoi nuoren Suomen aamunkoitossa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua