Hyppää pääsisältöön

Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta

Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952
Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952. Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952 Kuva: Dilén Börje/Helsingin kaupunginmuseo aasi

Ensimmäisiä näytillä olleita eläimiä saarella olivat haukat, itse asiassa jo ennen kuin Korkeasaaresta tuli eläintarha.

Korkeasaari oli nimittäin jo vuosisatoja ollut kaupunkilaisten käytössä ensin laidunmaana ja myöhemmin retkeily- ja huvittelukohteena. Siellä oli ennen eläintarhaa mm. krouvari Nikolajeffin ravintola, karuselli ja tanssilava.

Meno oli saarella välillä sen verran villiä, että se oli hieman epämääräisessä maineessa.

Saarelle tuodut haukat herättivät kaupunkilaisissa sen verran kiinnostusta, että ajatus eläintarhasta heräsi.

Samalla kaupungin tarkoituksena oli alueen siistiminen epämääräisestä elämästä. Luutnantti Fabritius sai tehtävän käydä tutustumassa Kööpenhaminan eläintarhaan ja tutkia olisiko sellainen mahdollista avata Helsingissäkin.

Eläintarha aloitti Korkeasaaressa vuonna 1889, ja hyvin pian muun muassa merimiehet alkoivat lahjoittaa sinne kaukaisista maista mukanaan tuomiaan eläimiä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen eläimiä oli jo peräti 90. Aivan ensimmäisiä olivat Karjalasta lahjoitetut Misha- ja Masha-karhut.

Alun perin eläintarhalle oli muitakin sijoituspaikkoja ehdolla, muun muassa Töölönlahden pohjukka. Sen vuoksi aluetta kutsutaan edelleenkin eläintarhaksi, vaikka siellä ei ole koskaan eläintarhaa ollutkaan.

Näin siis Korkeasaaresta tuli yksi suomalaisten lempiretkikohteista. Varmaan meillä kaikilla on muistoja sieltä. Jos haluat, niin artikkelin lopussa olevassa kommenttikentässä voit jakaa muistosi muiden kanssa.

Radio-ohjelma käy läpi Korkeasaaren historiaa

Mitä kaikkea muuta eläintarhan 125 vuoteen mahtuu? Se selviää oheisesta jutusta, jossa Seppo Heikkinen ottaa lautan Korkeasaareen ja käy selvittämässä saaren vaiheita. Oppaana saareen ja sen historiaan toimii Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Elävästä arkistosta löytyy kuvamateriaalia Korkeasaaren eri vuosikymmeniltä

Ilkka Koivisto kertoo radio-ohjelmassakin mainitusta paviaanilauman johtajasta Nikolaista. Tuotanto: Mirja Pyykkö TV1 Viihdetoimitus 1974.

Korkeasaari sai uusia tulokkaita vuonna 1952 kevään myötä mm. hopeaketun ja karhun poikasia. Tuotanto: Hannu Karpo Lii-filmi 1952.

Lisäksi Elävästä arkistosta löytyy mm. ohjelmat Korkeasaaren kissaeläimistä vuodelta 1973 ja Siperiantiikereiden saapumisesta vuodelta 1961 ja paljon muuta


(Ensimmäistä kuvaa klikkaamalla saat kuvagallerian auki)

Kommentit
  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua