Hyppää pääsisältöön

Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta

Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952
Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952. Lapsia aasiajelulla Korkeasaaressa 1952 Kuva: Dilén Börje/Helsingin kaupunginmuseo aasi

Ensimmäisiä näytillä olleita eläimiä saarella olivat haukat, itse asiassa jo ennen kuin Korkeasaaresta tuli eläintarha.

Korkeasaari oli nimittäin jo vuosisatoja ollut kaupunkilaisten käytössä ensin laidunmaana ja myöhemmin retkeily- ja huvittelukohteena. Siellä oli ennen eläintarhaa mm. krouvari Nikolajeffin ravintola, karuselli ja tanssilava.

Meno oli saarella välillä sen verran villiä, että se oli hieman epämääräisessä maineessa.

Saarelle tuodut haukat herättivät kaupunkilaisissa sen verran kiinnostusta, että ajatus eläintarhasta heräsi.

Samalla kaupungin tarkoituksena oli alueen siistiminen epämääräisestä elämästä. Luutnantti Fabritius sai tehtävän käydä tutustumassa Kööpenhaminan eläintarhaan ja tutkia olisiko sellainen mahdollista avata Helsingissäkin.

Eläintarha aloitti Korkeasaaressa vuonna 1889, ja hyvin pian muun muassa merimiehet alkoivat lahjoittaa sinne kaukaisista maista mukanaan tuomiaan eläimiä.

Ensimmäisen vuoden jälkeen eläimiä oli jo peräti 90. Aivan ensimmäisiä olivat Karjalasta lahjoitetut Misha- ja Masha-karhut.

Alun perin eläintarhalle oli muitakin sijoituspaikkoja ehdolla, muun muassa Töölönlahden pohjukka. Sen vuoksi aluetta kutsutaan edelleenkin eläintarhaksi, vaikka siellä ei ole koskaan eläintarhaa ollutkaan.

Näin siis Korkeasaaresta tuli yksi suomalaisten lempiretkikohteista. Varmaan meillä kaikilla on muistoja sieltä. Jos haluat, niin artikkelin lopussa olevassa kommenttikentässä voit jakaa muistosi muiden kanssa.

Radio-ohjelma käy läpi Korkeasaaren historiaa

Mitä kaikkea muuta eläintarhan 125 vuoteen mahtuu? Se selviää oheisesta jutusta, jossa Seppo Heikkinen ottaa lautan Korkeasaareen ja käy selvittämässä saaren vaiheita. Oppaana saareen ja sen historiaan toimii Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Elävästä arkistosta löytyy kuvamateriaalia Korkeasaaren eri vuosikymmeniltä

Ilkka Koivisto kertoo radio-ohjelmassakin mainitusta paviaanilauman johtajasta Nikolaista. Tuotanto: Mirja Pyykkö TV1 Viihdetoimitus 1974.

Korkeasaari sai uusia tulokkaita vuonna 1952 kevään myötä mm. hopeaketun ja karhun poikasia. Tuotanto: Hannu Karpo Lii-filmi 1952.

Lisäksi Elävästä arkistosta löytyy mm. ohjelmat Korkeasaaren kissaeläimistä vuodelta 1973 ja Siperiantiikereiden saapumisesta vuodelta 1961 ja paljon muuta


(Ensimmäistä kuvaa klikkaamalla saat kuvagallerian auki)

Kommentit
  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua