Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Pitääkö niiden joka paikkaan päästä?

Inhimillinen tekijä, yle tv1
Rita Järvinen (vas.), Sari Valto, Eeva Airikkala ja Olli Norberg perkaavat vammaisiin kohdistuvia asenteita. Inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 perjantaina 24.10.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 26.10. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Miten asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet vai ovatko muuttuneet lainkaan?

Rita, Olli ja Eeva

Rita Järvinen syntyi 1950-luvulla ja vammautui, kun hän sairastui nelivuotiaana polioon.

Etenevä lihassairaus hankaloitti Olli Nordbergin elämää lapsesta asti ja kolmikymppisenä hän lopulta otti pyörätuolin avukseen. Hän näki, kuinka 70-luvun pikkupaikkakunnalla vammaiset ikään ja vammaan katsomatta suljettiin laitoksiin. Nuoretkin saatettiin laittaa vanhainkoteihin.

Eeva Airikkala on 25-vuotias sosionomiksi opiskellut nuori, joka on ollut syntymästään asti liikuntarajoitteinen. Hän on saanut käydä alusta asti vammattomien kouluja ja kulkea ympäristössä, jossa esteettömyys on otettu Ritan ja Ollin nuoruusaikoja huomattavasti paremmin huomioon. Hänelläkin on kerrottavaa yhteiskunnan asenneongelmista.

Töitä on vammaisena vaikea saada. Ihmisillä on edelleen ennakkoluuloja vammaisia kohtaan.

Ritalla karu lapsuus

Ritan lapsuudesta kului kuusi vuotta sairaalassa. 50-luvun sairaala, jossa hoitajat pitivät polio-osastolle joutumista rangaistuksena, oli lapselle kova ja julma paikka. Rita joutui hengityskoneeseen, joka tuohon aikaan oli tilaa vievä laite. Hän ei päässyt kuuden vuoden aikana kuin pari kertaa käymään kotona.

Hoitajat olivat kylmiä ja ilkeitä. Eräskin piirsi alusastiaa käyttävästä Ritasta pilapiirroksen, jota näytti kaikille. Lapsilla ei oletettu olevan mitään tunteita ja poliolapsiin ei kiinnitetty huomiota, sillä heidän uskottiin kuolevan pian joka tapauksessa.

"Isä oli tukenani. Hän kävi minua katsomassa ja treenasi kanssani hengityskoneesta pois opettelemista. En päässyt kokonaan koneesta eroon, käytän sitä edelleen aina nukkuessani sekä jos haluan rentoutua, " Rita kertoo.

Kun Rita vihdoin pääsi sairaalasta kotiin, yksikään koulu ei suostunut ottamaan hengityskonetta käyttävää oppilasta. Jälleen isä auttoi Ritaa ja opetti tätä tehdastyönsä ohella kotona. Rita pääsi opinahjoon vasta kolmikymppisenä, kun meni miehensä tukemana aikuislukioon.

Olli tapasi kannustavan esimerkin

Nuorena Olli Nordberg näki tulevaisuutensa varsin synkkänä, kunnes tapasi 22-vuotiaana kuntoutuskurssilla pyörätuolissa kulkevan valtiotieteilijän Jouko Lehtiön.

"Tajusin, että hän kulkee autolla, hänellä on tyttöystävä, hän on korkeasti koulutettu ja aktiivinen. Näin, että minullakin voi olla edessä vaikka mitä kivaa. Lehtiön mallin innostamana lähdin järjestötoimintaan mukaan ja vaikuttamaan itse asioihin."

Olli työllistyi myöhemmin Kynnys ry:lle. Hän tekee Turussa paljon töitä sen eteen, että vammaisten näkökulma otetaan huomioon kun tehdään päätöksiä.

Eeva kasvanut pärjäämään

Eeva Airikkala on usein ollut ainoa vammainen ympäristössään, aina päiväkodista lähtien. Tästä on ollut seurauksena itsenäisyys.

"Vanhempani ovat aina kasvattaneet minut niin, että vammani merkitystä ei ole liioiteltu. Minulta on odotettu sisarusteni lailla osallistumista kotitöihin ja muuhun. Minulle myös sanottiin, että en saa käyttää vammaani hyväkseni ja pyytää apua asioihin, jotka pystyn itsekin tekemään. Yksin pärjääminen meni jossain vaiheessa vähän ylikin, kun pelkäsin olevani taakka muille. Asetin itselleni kovia vaatimuksia."

Ihmisten asenteellisuuteen Eeva törmää usein. Hänen "reippauttaan" on ihasteltu Eevan mielestä perusteettomasti.

"Ihastellaan sitä, että asun tavallisessa asunnossa, ulkoilutan koiraani itse ja käyn kaupassa itse. Mikseivät nämä asiat voisi olla minulle mahdollisia? Kun tällaista ylistetään, samalla tullaan sanoneeksi, että minulta ei itse asiassa odoteta minkäänlaisia taitoja," Eeva sanoo.

Vammaispalvelulaki paras saavutus

Vammaisliike sai alkunsa 40 vuotta sitten samoihin aikoihin muun yhteiskunnallisen liikehdinnän kuten nais- ja ympäristöliikkeiden kanssa. Oli uutta, että vammaiset itse alkoivat vaatia oikeuksiaan. Perustettiin muun muassa Kynnys ry, vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Sinne työllistyivät aikanaan myös Rita ja Olli.

Heidän mielestään vammaispalvelulaki on näiden vuosikymmenien paras saavutus. Vammaisille pitää taata samanlaiset esteettömät mahdollisuudet koulutukseen, palveluihin ja liikkumiseen kuin muillekin kansalaisille.

"Toki tässä on vielä paljon tekemistä. Henkilökohtaisten avustajien tulo -90-luvulla oli iso muutos. Omassa elämässäni avustaja mahdollistaa minulle sen, että voin käydä töissä ja että ylipäätään pääsen kotoa liikkeelle mieheni lähdettyä aamulla töihin", Rita sanoo. Rita ja Olli kertovat tarinansa myös Heini Sarasteen ja Matti Laitisen kirjoittamassa kirjassa Elämän kynnyksellä - vammaisliikkeen synty (Into 2014).

Pitääkö vammaisten päästä Turun linnaankin?

Olli kehuu, että vammaisten oman aktiivisuuden ansiosta Turussa on otettu jo melko hyvin huomioon pyörätuolia käyttävät ihmiset. Muutama vuosi sitten saatiin Turun linnakin esteettömäksi.

"Kun linnan esteettömyyttä alettiin ajaa, kuulin erään korkean virkamiehen tuhahtavan, että pitääkö niiden nyt linnaankin päästä. Lausahdus kuvaa hyvin asenteita pinnan alla. Mutta niin vain saimme linnankin tältä osin nykyaikaan."

Kommentit
  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

  • Taiteilija Hannu Väisänen seisoo päällään ja unelmoi oopperan tekemisestä

    Päällään seisova taiteilija rakastaa keltaista

    Säveltäjäksi Hannu Väisänen ei rupea, mutta oopperalibrettoja syntyy kyllä. Kuvataiteilijana ja kirjailijana palkittu monipuolinen taiteilija Hannu Väisänen elää kutsumustaan todeksi joka päivä. Kirjailijanura alkoi aikoinaan Ranskassa hyvin dramaattisissa merkeissä.