Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Pitääkö niiden joka paikkaan päästä?

Inhimillinen tekijä, yle tv1
Rita Järvinen (vas.), Sari Valto, Eeva Airikkala ja Olli Norberg perkaavat vammaisiin kohdistuvia asenteita. Inhimillinen tekijä, yle tv1 inhimillinen tekijä

TV1 perjantaina 24.10.2014 klo 22.00 - 22.50, uusinta sunnuntaina 26.10. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Miten asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet vai ovatko muuttuneet lainkaan?

Rita, Olli ja Eeva

Rita Järvinen syntyi 1950-luvulla ja vammautui, kun hän sairastui nelivuotiaana polioon.

Etenevä lihassairaus hankaloitti Olli Nordbergin elämää lapsesta asti ja kolmikymppisenä hän lopulta otti pyörätuolin avukseen. Hän näki, kuinka 70-luvun pikkupaikkakunnalla vammaiset ikään ja vammaan katsomatta suljettiin laitoksiin. Nuoretkin saatettiin laittaa vanhainkoteihin.

Eeva Airikkala on 25-vuotias sosionomiksi opiskellut nuori, joka on ollut syntymästään asti liikuntarajoitteinen. Hän on saanut käydä alusta asti vammattomien kouluja ja kulkea ympäristössä, jossa esteettömyys on otettu Ritan ja Ollin nuoruusaikoja huomattavasti paremmin huomioon. Hänelläkin on kerrottavaa yhteiskunnan asenneongelmista.

Töitä on vammaisena vaikea saada. Ihmisillä on edelleen ennakkoluuloja vammaisia kohtaan.

Ritalla karu lapsuus

Ritan lapsuudesta kului kuusi vuotta sairaalassa. 50-luvun sairaala, jossa hoitajat pitivät polio-osastolle joutumista rangaistuksena, oli lapselle kova ja julma paikka. Rita joutui hengityskoneeseen, joka tuohon aikaan oli tilaa vievä laite. Hän ei päässyt kuuden vuoden aikana kuin pari kertaa käymään kotona.

Hoitajat olivat kylmiä ja ilkeitä. Eräskin piirsi alusastiaa käyttävästä Ritasta pilapiirroksen, jota näytti kaikille. Lapsilla ei oletettu olevan mitään tunteita ja poliolapsiin ei kiinnitetty huomiota, sillä heidän uskottiin kuolevan pian joka tapauksessa.

"Isä oli tukenani. Hän kävi minua katsomassa ja treenasi kanssani hengityskoneesta pois opettelemista. En päässyt kokonaan koneesta eroon, käytän sitä edelleen aina nukkuessani sekä jos haluan rentoutua, " Rita kertoo.

Kun Rita vihdoin pääsi sairaalasta kotiin, yksikään koulu ei suostunut ottamaan hengityskonetta käyttävää oppilasta. Jälleen isä auttoi Ritaa ja opetti tätä tehdastyönsä ohella kotona. Rita pääsi opinahjoon vasta kolmikymppisenä, kun meni miehensä tukemana aikuislukioon.

Olli tapasi kannustavan esimerkin

Nuorena Olli Nordberg näki tulevaisuutensa varsin synkkänä, kunnes tapasi 22-vuotiaana kuntoutuskurssilla pyörätuolissa kulkevan valtiotieteilijän Jouko Lehtiön.

"Tajusin, että hän kulkee autolla, hänellä on tyttöystävä, hän on korkeasti koulutettu ja aktiivinen. Näin, että minullakin voi olla edessä vaikka mitä kivaa. Lehtiön mallin innostamana lähdin järjestötoimintaan mukaan ja vaikuttamaan itse asioihin."

Olli työllistyi myöhemmin Kynnys ry:lle. Hän tekee Turussa paljon töitä sen eteen, että vammaisten näkökulma otetaan huomioon kun tehdään päätöksiä.

Eeva kasvanut pärjäämään

Eeva Airikkala on usein ollut ainoa vammainen ympäristössään, aina päiväkodista lähtien. Tästä on ollut seurauksena itsenäisyys.

"Vanhempani ovat aina kasvattaneet minut niin, että vammani merkitystä ei ole liioiteltu. Minulta on odotettu sisarusteni lailla osallistumista kotitöihin ja muuhun. Minulle myös sanottiin, että en saa käyttää vammaani hyväkseni ja pyytää apua asioihin, jotka pystyn itsekin tekemään. Yksin pärjääminen meni jossain vaiheessa vähän ylikin, kun pelkäsin olevani taakka muille. Asetin itselleni kovia vaatimuksia."

Ihmisten asenteellisuuteen Eeva törmää usein. Hänen "reippauttaan" on ihasteltu Eevan mielestä perusteettomasti.

"Ihastellaan sitä, että asun tavallisessa asunnossa, ulkoilutan koiraani itse ja käyn kaupassa itse. Mikseivät nämä asiat voisi olla minulle mahdollisia? Kun tällaista ylistetään, samalla tullaan sanoneeksi, että minulta ei itse asiassa odoteta minkäänlaisia taitoja," Eeva sanoo.

Vammaispalvelulaki paras saavutus

Vammaisliike sai alkunsa 40 vuotta sitten samoihin aikoihin muun yhteiskunnallisen liikehdinnän kuten nais- ja ympäristöliikkeiden kanssa. Oli uutta, että vammaiset itse alkoivat vaatia oikeuksiaan. Perustettiin muun muassa Kynnys ry, vammaisten ihmisoikeusjärjestö. Sinne työllistyivät aikanaan myös Rita ja Olli.

Heidän mielestään vammaispalvelulaki on näiden vuosikymmenien paras saavutus. Vammaisille pitää taata samanlaiset esteettömät mahdollisuudet koulutukseen, palveluihin ja liikkumiseen kuin muillekin kansalaisille.

"Toki tässä on vielä paljon tekemistä. Henkilökohtaisten avustajien tulo -90-luvulla oli iso muutos. Omassa elämässäni avustaja mahdollistaa minulle sen, että voin käydä töissä ja että ylipäätään pääsen kotoa liikkeelle mieheni lähdettyä aamulla töihin", Rita sanoo. Rita ja Olli kertovat tarinansa myös Heini Sarasteen ja Matti Laitisen kirjoittamassa kirjassa Elämän kynnyksellä - vammaisliikkeen synty (Into 2014).

Pitääkö vammaisten päästä Turun linnaankin?

Olli kehuu, että vammaisten oman aktiivisuuden ansiosta Turussa on otettu jo melko hyvin huomioon pyörätuolia käyttävät ihmiset. Muutama vuosi sitten saatiin Turun linnakin esteettömäksi.

"Kun linnan esteettömyyttä alettiin ajaa, kuulin erään korkean virkamiehen tuhahtavan, että pitääkö niiden nyt linnaankin päästä. Lausahdus kuvaa hyvin asenteita pinnan alla. Mutta niin vain saimme linnankin tältä osin nykyaikaan."

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Karismaattinen uutisikoni Heikki Kahila hurmaa James Bondina

    Uutisikoni Heikki Kahilan ura alkoi viihteestä.

    Muistatko Heikki Kahilan, kun hän esittää hyväsydämistä agenttia englanninkielisessä parodiassa Salaisen agentin äiti? Vai onko muistiisi tallentunut se hetki, kun uutisankkuri Kahila kertoo ensin presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee sitten pöydälle tanssimaan villapöksyissään?

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Keskustele tässä perintöasioista

    Suomalainen perintö: Yhä enemmän yhä harvemmille

    Asuntomarkkinoiden kahtiajakautuminen näkyy myös perinnöissä - siinä missä yksi perii arvokkaan kaupunkiasunnon, toinen saattaa saada vaivoikseen autiotalon syrjäseudulta. Miten perinnönjakoa voi suunnitella? Milloin on syytä tehdä testamentti? Vieraina emeritusprofessori Urpo Kangas ja verolakimies Tuomo Lindholm Veronmaksajat ry:stä.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

  • Valokuvaaja Timo Kirves: "Katukuvat ovat kuin näytelmäkohtauksia"

    Valokuvaajan henkilökuvassa 60 vuoden tarinoita.

    Timo Kirves teki varsinaisen työuransa muoti- reportaasi- ja lehtikuvaajana. Nykyään hän tituleeraa itseään vaatimattomasti katukuvauksen harrastajaksi. Näytelmäkohtauksia muistuttavia katukuvia hän on ottanut neljällä Havannan reissullaan.

  • Keskustele tässä metsäteollisuuden tulevaisuudesta

    Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät

    Puulla voidaan korvata muovia jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän. Puusta voidaan tehdä biokomposiittia, joka on yhtä muovailtavaa kuin muovi ja yhtä kovaa kuin puu. Täysin muoviton pahvimuki on jo keksitty ja se on jo markkinoilla. Kohta rakennetaan tehdas, jossa valmistetaan sellupohjaista rehua.

  • Keskustele tässä pörssisijoittamisesta!

    Kurkistus pörssiin

    Maailman pörssikurssit ovat nousseet vuosikaudet ja nyt niitä heiluttelee koronavirus. Mikä on tuleva suunta? Puhetta pörssistä, kun käsittelyssä kaksi kirjaa sijoittamisesta: alan grand old manin Seppo Saarion 17. laitos teoksesta ”Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” ja nuoren Heikki Keskivälin esikoisteos ”Tähtäimessä osakkeet”. Studiossa Juho-Pekka Rantalan kanssa molemmat kirjoittajat.

  • Näyttelijä Pirkko Mannolan ura on ollut tuhkimotarina

    Näyttelijä Pirkko Mannola kertoo urastaan.

    Pirkko Mannola ei koskaan pyrkinyt mihinkään tuotantoon, vaan hänelle soitettiin ja häntä pyydettiin joko levyttämään musiikkia tai näyttelemään teatteri- ja elokuvarooleja. Pirkko Mannolan elämä estradeilla on jatkunut jo 60 vuotta, ja jatkuu edelleen.

  • Testaa millainen matkakumppani sinulle sopisi!

    Kenen kanssa kannattaa lähteä matkalle.

    Etsitkö elämyksiä betoniviidakosta vai haluatko latautua auringossa lähellä puhdasta uima-allasta? Lähdetkö mieluummin eväsretkelle kaukaisimmalle rannalle vai haluatko syödä tuoretta lähiruokaa promenadin parhaassa ravintolassa?

  • Keskustele tässä vaikuttajamarkkinoinnista

    Mitä on vaikuttajamarkkinointi?

    Kun vaikkapa bloginpitäjä kiittelee jonkun kauneudenhoitofirman erinomaista huulipunaa, kyse saattaa olla vaikuttajamarkkinoinnista. Miten vaikuttajamarkkinointi oikein toimii – ketkä sitä käyttävät ja keitä ovat vaikuttajat? J uho-Pekka Rantalan vieraaksi saapuu vaikuttajamarkkinointiin perehtynyt Misme Halonen.