Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Kerroksellista kaupunkia eli kuinka ottaa haltuun jättialue

Kaupunki uusiksi -sarjan ensimmäisessä jaksossa pohditaan kaupunkikehityksen isoja linjoja. Miten yhdistää jättikokoinen uudisrakentamisalue toimivaksi osaksi kasvavaa kaupunkia?

Oulussa Uusi Kaupunki -kollektiivin kuusi tiimiä saivat kaupungilta visioitavaksi laajan ratapiha-alueen ja pienteollisuusalueet sen reunoilta. Alueelle mahtuisi kokonaisuudessaan Oulun nykyinen keskusta. Kaksi tiimeistä pohti asemanseudun kehittämistä ja neljä muuta koko eteläisen ratapihan tulevaisuutta.

Sekä auto- että raskas raideliikenne vievät nykyisellään huomattavan paljon arvokasta tilaa Suomen kaupunkikeskustoissa. Ne jakavat kaupunkialueita ja tukkivat yhteyksiä niiden välillä. Usein maa-alueen omistaa valtion virasto joka tuo maankäytön suunnitteluun omat lisämausteensa. Tämä on tilanne myös Oulussa.

Suurista aluerakentamiskohteista tulee herkästi monotonisia ja yksiulotteisia. Työpajassa haettiinkin eri näkökulmia ja lähtökohtia kehittämiselle eri otsikoilla, kuten “Luova ratapiha” ja “Asumme ratapihalla” yhdessä kunkin teeman paikalliseksperttien avustuksella. Muutoin tiimien toivottiin ideoivan vapautuvan rata-alueen käyttöä lähes puhtaalta pöydältä 48-tuntisen työpajan aikana.

Syntyneissä suunnitelmissa Hukkatila esitti, miten uusien alueiden identiteetti, sekä uudisrakentaminen lähtisi käyntiin alueelta tunnistettujen “kulttuuripisteiden” ympärille. Kiinnostava kehitys saataisiin käyntiin tilojen ja tonttien väliaikaiskäytöillä, minkä kautta olisi mahdollisuus testata eri toimintojen taloudellista kantavuutta.

Rudanko-Kankkusen suunnitelmassa laajalle alueelle saadaan luonnetta tyypittelemällä asuminen erilaisiin typologioihin paikallisliikenteen uusien asemien ympärille - erottuvaa, eri mittakaavojen ja elämäntyylien asumista urbaaneista yhteisökortteleista superjoustaviin lofteihin.

Futudesign tarttui Oulun metropoliunelmiin ja loi näyttävän ja tehokkaan asemanseudun. Toistaiseksi toteutumaton matkakeskus ja uusi juna-asema ovat olleet kuuma puheenaihe Oulussa. Futun loihtima asema tarjoaa pohjoisen pääkaupungille vaikuttavan saapumisen julkisivuissa leikittelevällä Oulun klassikko-sloganilla.

Tv-jaksossa esiintyvien edellisten tiimien lisäksi suunnitelmia työstivät myös kolme muuta Uusi Kaupunki -kollektiivin jäsentä:

Pro Toton ajatuksena oli yhdistää radan jakama kaupunki sitä sitovilla suurilla rakennusmassoilla, sekä eri teemaisilla avoimilla kaupunkitiloilla. Kun alueen skaala on valmiiksi jättimäinen, miksi ujostella sen hyödyntämisessä.

Jadan fokuksena oli ratkoa kahtiajakautuneen kaupungin ongelmaa asemaseudulla, missä kaupunki kurottiin yhteen jatkamalla olemassa olevaa ruutukaavaa.

Studio Puisto tutki junaraiteen uudelleen linjaamista sekä poikittaisia kävely- ja pyöräyhteyksiä ja miten nämä yhdistäisivät alueen olemassa olevia palveluita sekä loisivat uusia. Erityisfokuksena oli liikunnan ja urheilun tukeminen alueella.

Suuruudenhulluutta vai tavoitteellisuutta?

Oulun kaupunki kutsuu itseään “Pohjoisen Skandinavian pääkaupungiksi ja metropoliksi”. Joitakin paikallisia tämä tuntui hieman naurattavan ja jopa puistattavan. Kieltämättä autoväylien halkomia pienteollisuusalueita tai uneliaita ja harmahtavia asuinkortteleita aivan keskustan ytimessä kiertäessä tietynlainen realismi nousi ajatuksiin. Toisaalta Oululla on jo oma pieni mutta leppoisan urbaani keskustansa. Onko siis suuriluontoinen visiointi turhaa ja pitäisikö Oulun tyytyä olemaan tavallinen maakuntakeskus yksi muiden joukossa?

Mielenkiintoista kaupunkia voi luoda monella tapaa ja urbaaniutta voi löytyä pienestäkin mittakaavasta.

Ehkä kyse ei ole pelkästään koosta ja komeudesta. Mielenkiintoista kaupunkia voi luoda monella tapaa ja urbaaniutta voi löytyä pienestäkin mittakaavasta - kunhan asumisen, palveluiden, liikkumisen, kaupunkiympäristön ja -kulttuurin palaset ovat kohdillaan. Vanhan rakennuskannan nivominen uudisrakentamiseen on tähän tehokas, ehkä välttämätönkin keino. Vanhan uudistaminen uudisrakentamisen tasoon tekee kuitenkin korjaamisesta usein mahdottoman kallista. Oulun Kulttuurikasarmit on yksi hyvä esimerkki kiinteistöjen fiksusta uusiokäytöstä. Ehkä vastaavia kokeiluja pitäisi ottaa rohkeammin mukaan uudisrakentamishankkeisiin.

Osallisista aktiivisiksi toimijoiksi

Vaikka osallistavaa kaupunkisuunnittelua tehdään jo maa- ja rakennuslain edellyttämänä, lienee epätietoisuus todellisista kaupunkikehityksen prosesseista yksi tekijä, miksi nykyiselle kaupunkikehitykselle ei välttämättä nähdä vaihtoehtoja tai siihen vaikuttaminen koetaan toivottomaksi. Se on harmi, sillä jolleivät kaupunkien organisaatiot, rakennus- ja sijoitusyhtiöt sekä kiinteistön- ja maanomistajat pysty toimimaan johdonmukaisesti yhteistyössä ja kaupunkilaisille avoimesti, eivät etenkään verrattain pienen kaupungin resurssit tule käytetyksi parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tuloksena on “sitä mitä aina ennenkin”.

Uusi Kaupunki -kollektiivin tärkein viesti on kuitenkin se että joka tapauksessa muutos kohti parempia kaupunkeja syntyy alhaalta ylös. Toivomme että yhdessä paikallisten kanssa luodut visiot innostavat kaupunkien asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä, opiskelijoita, työssäkäyviä, lapsia, eläkeläisiä, niin toreilla viihtyviä poliitikoita, kuin “maan alla” vaikuttavaa kulttuuriväkeä osoittamaan yhdessä että monipuolisemmalle, toimivammalle ja elävämmälle kaupungille on kysyntää. Parempaa kaupunkia pitää osata vaatia!

Jaakko Lehtonen, Hukkatila Oy

Oulun suunnittelua
Oulun suunnittelua Kuva: Hukkatila hukkatila 19

Uusi kaupunki -kollektiivi

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Tee musavideo Pyhimyksen uuteen biisiin!

    Pyhimyksen uudesta biisistä puuttuu video, tee se!

    Pyhimyksen uudesta biisistä puuttuu video, tee se arkistomatskuista! Syksyllä Pyhimys valitsee suosikkinsa. Lataa täältä biisi ja materiaalit omalle koneellesi ja kokeile, millainen video sinun käsistäsi syntyisi. "Kannattaa käydä tsekkaa, siellä on vaik mitä hulluu, hurjaa, hienoo materiaalia", sanoo Pyhimys.

  • Riina Katajavuori: Vihervaaran Anna

    Tyttökirjallisuus oli tärkeä, avartava puheenaihe.

    Olen rypenyt Emiliasta kertovissa Runotyttö-kirjoissa 8-vuotiaasta alkaen, kirjoittaa Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Riina Katajavuori.

  • Matkailua, retroilua, outoja mutkia ja kummallinen vaskinen esine

    Avaruusromun heinäkuussa matkaillaan ja retroillaan.

    Avaruusromun heinäkuun toiveuusinnat tarjoavat matkailua, retroilua ja omituisella tavalla viihdyttävää kesämusiikkia. Trumpetisti Jon Hassell kutsuu elektronis-inhimillistä musiikkiaan futuristis-primitiiviseksi. Thomas Köner matkusti ympäri maapallon ja äänitti koko matkan. Ramp-yhtyeen miehet olivat mukana tuomassa Berliinin 1970-luvun kosmista musiikkia takaisin 2000-luvulle. Alan veteraani Steve Roach ihastui Roger Arrickin suunnittelemaan ja rakentamaan analogiseen syntesoijaan ja palasi sen myötä omaan menneisyyteensä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.