Nimimerkki Taisteluun Väsynyt on yrittänyt saada korjauksia kylpyhuoneeseensa ja ratkaisua tilanteeseensa jo pitkään - mutta kaikki tuntuvat asettuvan häntä vastaan:
”Asumme kerrostalossa. Talossamme kaikkien kokouksien ja suunnitelmien jälkeen oli päästy niin pitkälle, että huoneistossamme pidettiin putkiremontin alkukatselmus. Paikalla olivat urakoitsijoiden edustajat, päävalvoja, hallituksen edustus ja isännöitsijä.
Katselmuksessa sovittiin asiat ja osapuolet hyväksyivät, että pyynnöstämme kylpyhuoneessa säilytetään hyväkuntoiset entiset kalusteet entisille paikoilleen asennettuna.
Kylpyhuonetta koskeva työsuunnitelma oli esillä eteisessä taululla ja nähtävänä siinä koko remontin ajan. Sen laati urakoitsija.
Lisäksi lattiakaivo on väärässä kohdassa, suihkun ulkopuolella, joten vesi valuu pitkin lattiaa.
Kun työt olivat edenneet niin pitkälle, että ryhdyttiin asentamaan kalusteita takaisin paikoilleen, asentajatkin yllättyivät, kun suihkuallas ei sopinutkaan enää remontin aikana tiiviisti pyöristettyyn nurkkaan. Suihkun seinät eivät mahtuneet paikalleen, koska kattoa oli laskettu enemmän kuin suunnitelmissa oli ja tarve vaati. Ilmastointiventtiili on väärässä kohdassa, suoraan suihkuseinän keskellä, eli se ei mahdu avautumaan.
Lisäksi lattiakaivo on väärässä kohdassa, suihkun ulkopuolella, joten vesi valuu pitkin lattiaa.
Lopputarkastuksen yhteydessä päävalvojakin totesi, että lattiakaivo on väärässä paikassa. Siinä yhteydessä esitimme heti, että kaikki on mennyt vikaan, pitäisi tehdä uudestaan koko kylpyhuone. Virheitä on paljon ja laatoitus huolimatonta, työnlaatu epäsiistiä.
Päävalvoja huusi, että jos vaadimme seinien ja nurkkien oikaisua, pannaan uutta laattaa päälle eikä mitään pureta. Sitten teillä vasta on pieni kylpyhuone. Tämän pitää teille kelvata.
Remontti oli täysin kesken keittiössä, eteisessä ja kylpyhuoneessa, kun lopputarkastus pidettiin ja meidänkin olisi pitänyt se hyväksyä kirjallisesti allekirjoituksella, ettei urakoitsijalle tulisi viivästyssakkoja.
Emme ole allekirjoittaneet ja hyväksyneet kyseistä asiapaperia. Tästä alkoi prosessi, jolle loppua ei näy.
Korjauksia pyysimme ja vaadimme. Niitä jossain vaiheessa luvattiin, mutta on moneen kertaan siirretty myöhempään. Otimme useasti yhteyttä osapuoliin asian hoitamiseksi, mutta sähköpostiin ja puheluihin ei vastattu. Meidät on jätetty täydelliseen epätietoisuuteen.
Kun mikään ei auttanut, halusimme paikalle puolueettoman tavarantarkastajan kauppakamarista. Osapuolet hyväksyivät sen. Tarkastaja oli virheistä samaa mieltä kuin me – juuri niin kuin aiemmin urakoitsijalle reklamoimme.
Tavarantarkastuskertomuksen lopussa tarkastaja mainitsee: ”Työssä ei ole noudatettu sovittuja ohjeita ja hyvää rakennustapaa.”
Haluamme asuntoomme yleisesti noudatettavaa laatutasoa. Mutta ammattitaito oli heikkoa, asenteet välinpitämättömiä, valvonta ei toiminut.
Kun tässä asiassa ei ole löytynyt ratkaisua omin keinoin - eikä tavarantarkastuskaan tuottanut tulosta - onko osakkaalla vielä jotain apua saatavana? Milloin asia vanhenee ja mitään ei ole enää tehtävissä? Onko taloyhtiön osakas heikossa asemassa tällaisessa tilanteessa?
Lakiasiantuntija Marina Furuhjelm Isännöintiliitosta vastaa:
Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Taloyhtiön on palautettava ne niin sanotulle alkuperäinen perustasolle.
Jos osakkeenomistaja haluaa remontin jälkeen laadukkaammat ja kalliimmat kaapit tai varusteet kuin taloyhtiön tarjoamat standardivarusteet, osakas näiden kaappien hinnanerotuksen. Jos kalliimpien kaappien asennus aiheuttaa taloyhtiölle ylimääräisiä kustannuksia, ne voidaan periä osakkaalta.
Käytännössä tämä voi joskus myös tarkoittaa tilannetta, jossa osakas haluaa pitää alkuperäiset kaappiinsa tai muut varusteensa, mutta niiden takaisin asentaminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä ja siten kustannuksia taloyhtiölle. Tällöin nämä ylimääräiset kustannukset saadaan periä osakkaalta.
Vaikka taloyhtiö olisi minusta ollut oikeutettu perimään osakkaalta mahdollisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka näiden vanhojen kalusteiden jälleenasentamisesta olisi mahdollisesti aiheutunut, taloyhtiö on kuitenkin suostunut niiden jälleenasentamiseen. Työn laadun ja lopputuloksen on pitänyt vastata sovittua ja hyvää rakentamistapaa.
Kysymyksen perusteella voi saada sen käsityksen, että osakas on joutunut neuvottelemaan paljon suoraan taloyhtiön urakoitsijan kanssa. Näkisin kuitenkin tilanteen niin, että kyseessä on ollut taloyhtiön remontti eikä osakkaan.
Osakkeenomistaja on siten oikeutettu vaatimaan taloyhtiöltä, että taloyhtiön työ suoritetaan AsOylain 4 luvun 1 §:n hyvää rakennustapaa noudattaen.
Käytännössä toimenpiteet tulisi siten kohdistaa taloyhtiöön, joka voi harkita vaatimusten esittämistä urakoitsijalle. Taloyhtiöllä on melko hyvät perusteet esittää vaatimuksia urakoitsijalle, varsinkin tuon mainitun tavarantarkastuslausunnon perusteella.
Taloyhtiön tulee omalta osaltaan huolehtia, että reklamaatiot on urakoitsijalle esitetty ja että vaatimukset eivät vanhene.
Mitä tulee vahingonkorvausvaatimuksiin, niin taloyhtiötä kohtaan osakkeenomistaja voi esittää vaatimuksia AOYL:n 24 luvun 6 §:n perusteella. Tällainen vahingonkorvauskanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta.
Kanne on toisaalta esitettävä viimeistään viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin tai toimenpide laiminlyötiin.
Vastaavanlainen vastuu on myös hallituksen jäsenillä ja isännöitsijällä henkilökohtaisesti - edellyttäen, että heidän osaltaan vastuuvapaus on jätetty myöntämättä.
Riiteleminen ei ole yleensä ”kannattava” vaihtoehto kenellekään, joten paras vaihtoehto olisi tässä kyllä sovinto.
Jotta sovinto saadaan aikaan, jokaisen täytyy jostain joustaa. Jos osapuolet eivät ole valmiita tätä hyväksymään ja muutosta nykytilanteeseen toisaalta halutaan, silloin valitettavasti ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin esittää vaatimuksia lakimiehen ja/tai oikeuden kautta.
ja remonttiasiantuntija Heimo Levamo kommentoi:
Syntynyt pattitilanne pitäisi saada purettua ja osakkaan asunnon virheiden korjaukset käyntiin. Se olisi taloudellisesti edullisin ja vaivattomin vaihtoehto osapuolille.
Urakoitsijan edustajan, yhtiön hallituksen edustajan ja osakkaan tulisi vielä tavata toisensa osakkaan asunnossa järjestettävässä katselmuksessa, jossa käydään läpi osakkaan virhe- ja puutelista sekä kirjataan virhe virheeltä korjaustoimenpiteet, korjausaikataulut ja näkemyserot. Katselmusmuistio olisi hyvä laatia ja allekirjoittaa heti paikan päällä. Riitakatselmuksessa käytetään usein myös ulkopuolista rakennusalan asiantuntijaa puheenjohtajana ja sovittelijana.
Mielestäni osakkaan vaatimukset eivät vanhene tässä tilanteessa, koska osakas on ne kirjallisesti esittänyt urakoitsijalle vastaanottotarkistuksessa tai takuuaikana. Jos takuuaika on umpeutumassa, niin taloyhtiön tulee pidättää toistaiseksi urakan takuuajan vakuudesta summa, joka vastaa osakkaan asunnon virheitä ja puutteita.
Jos senkään jälkeen ei synny sopua, niin riidan voi panna vireille käräjäoikeudessa, jolloin olisi varauduttava vähintään yli 10 000 euron kustannuksiin.
OSALLISTU Radio Suomen Putkiremontti-iltaan tiistaina 21. lokakuuta klo 19 alkaen.
LUE myös:
- vastaus kysymykseen miten selvittää putkiremontin oikea ajankohta.
- vastaus kysymykseen miten keittiökaappien hyvitys menee oikein.
- vastaus kysymykseen mitkä ovat vuokralaisen oikeudet putkiremontin aikana.
Lähetä oma kysymyksesi Putkiremontti-sarjan asiantuntijoille sähköpostilla osoitteeseen putkiremontti@yle.fi.
