Hyppää pääsisältöön

Työväenlehdet tavoittelivat lisää lukijoita 1950-luvulla

”Tämä on sinun lehtesi, sinä ja lehtesi tarvitsette toisianne. Vain yhdessä rakennamme voimakkaan lehdistön”, julistaa SKDL:n työväenlehtien mainos vuodelta 1955.

Värväävä mainos on vasemmistolaisen yhteistyöpuolueen Suomen Kansan Demokraattisen Liiton eli SKDL:n käsialaa. Mainoksessa vakuutetaan, että juuri työväen omat lehdet kertovat totuuden, ne taistelevat oikeuksien puolesta, ne ovat tulevaisuuden suoja!

SKDL toimi vuosina 1944–1990, jonka aikana se otti osaa useisiin hallituksiin ja oli kahdesti eduskunnan suurin puolue. SKDL perustettiin jatkosodan jälkeen kommunistien, sosialistien ja muiden demokraattisten voimien liitoksi. Puolue lopetti toimintansa keväällä 1990 ja sen seuraajaksi perustettiin Vasemmistoliitto.

Työväenlehdiksi kutsutaan Suomessa poliittisia tai aatteellisia sanomalehtiä, jotka ovat läheisesti sidoksissa työväenliikkeeseen, vasemmistopuolueisiin tai ammattiyhdistysliikkeeseen.

Lehdet tukivat työväenliikkeen tavoitteita muun muassa parempien työolojen ja palkkauksen sekä lyhyemmän työajan puolesta. Tärkeintä oli luokkataistelun tukeminen ja köyhien puolustaminen porvarillista järjestelmää vastaan.

”Demokraattinen lehdistö taistelee työllään elävien oikeuksien puolesta. Uhataanko toimeentuloasi tai oikeuksiasi?”, puhuttelee mainos katsojaansa.

Mainoksen on käsikirjoittanut ja ohjannut kirjailija-runoilija Brita Polttila (1920–2008), joka työskenteli SKDL:n Vapaa Sana -lehden toimittajana. Äänessä on näyttelijä Veikko Sinisalo (1926–2003), joka tunnetaan elokuvista "Tuntematon sotilas" ja "Täällä pohjantähden alla".

Kukin lehti tarjosi oman totuutensa

Artikkelia varten haastateltu Raimo Salokangas, Suomen historian dosentti ja journalistiikan professori kertoo, että työväenliikkeiden lehtien tavoitteena oli kannattajakunnan yhdistäminen.

"Yksinkertaisesti, lehtien avulla yritettiin saada lukijat äänestämään vaaleissa. Ei oltu objektiivisia ja se kuului asiaan", sanoo Salokangas.

Ensimmäiset työväenlehdet syntyivät jo 1800-luvun lopussa. Sanomalehtien poliittisuus kasvoi syksyn 1905 suurlakon myötä.

Suomalaisten työväenlehtien kulta-aikaa olivat kuitenkin sodanjälkeiset vuosikymmenet. Välittömästi sodan jälkeen perustettiin lukuisia kansandemokraattisia lehtiä ja myös sosialidemokraattien lehdet kasvattivat levikkiään.

”Keinot, joilla kannattajia hankittiin, oli tietysti kehumalla omaa puoluetta ja haukkumalla muita. Ilmaisu oli suorasanaista ja samankaltaista ilmaisua löytyy enää verkon keskustelupalstoilta. Myöhemmin kun lehtiä alettiin suunnata kaikille, ilmaisu on ollut kesympää”, Salokangas kertoo.

Poliittisuudesta monipuolisempaan uutisointiin

Haaliakseen laajan kannattajaverkon kaikilla maakunta-alueilla tuli olla oma lehtensä. SKDL:llä ja sen jäsenjärjestöillä oli tietysti oma laaja puoluelehdistönsä, jota filmissäkin markkinoidaan.

Videolla vilahtavat ainakin nämä lehdet: Työkansan Sanomat, Vapaa Sana, Uusi Päivä, Satakunnan Työ, Kansan Ääni, Raivaaja, Keski-Suomen Työ, Kansan Tahto ja Kansan Sana.

Puoluelehdistön kuihtuminen alkoi, kun lehtimarkkinat muuttuivat.Ihmisiä ei enää käännytetty, vaan lehtiin viriteltiin enemmän kaikkia kiinnostavia uutisia.

Levikkikierre nosti yhden lehden maakunnassa ylös ja muut joutuivat ahdinkoon. Kierre jatkui usein aluemonopoliin saakka, jolloin suuret lehdet kasvoivat ja pienet katosivat.

”1950–60-luvuilta lähtien vain puolueen kannattajat lukivat poliittisesti sidonnaisia lehtiä. Muista lukijoista jokin toinen lehti oli kiinnostavampi. Työväenlehtien ilmoitustulot siis kärsivät, kun niitä ei enää tilattu. Nykyiset maakuntalehdet ja Hesari olivat johtavia lehtiä, ja ne eivät olleet vasemmistolaisia. Johtavatkin lehdet tosin olivat sidonnaisia, joten juttuaiheissa saatettiin tehdä valintaa ja työväestöä koskevat aiheet jäivät vähemmälle”, kertoo Salokangas.

Teksti: Emmi Karhiaho

Tietolaatikko

Suomen ensimmäinen lehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyi 1771. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa.

1800-luvun alkupuoliskolla Suomeen syntyi varsinainen lehdistö Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta.

1800-luvun jälkipuoliskolla suomenkielinen lehdistö kehittyi ruotsinkielisen oheen.

1895 perustettu Työmies oli ensimmäinen työväenlehti.

1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat poliittisen lehdistön suuruuden aikaa.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.