Hyppää pääsisältöön

Työväenlehdet tavoittelivat lisää lukijoita 1950-luvulla

”Tämä on sinun lehtesi, sinä ja lehtesi tarvitsette toisianne. Vain yhdessä rakennamme voimakkaan lehdistön”, julistaa SKDL:n työväenlehtien mainos vuodelta 1955.

Värväävä mainos on vasemmistolaisen yhteistyöpuolueen Suomen Kansan Demokraattisen Liiton eli SKDL:n käsialaa. Mainoksessa vakuutetaan, että juuri työväen omat lehdet kertovat totuuden, ne taistelevat oikeuksien puolesta, ne ovat tulevaisuuden suoja!

SKDL toimi vuosina 1944–1990, jonka aikana se otti osaa useisiin hallituksiin ja oli kahdesti eduskunnan suurin puolue. SKDL perustettiin jatkosodan jälkeen kommunistien, sosialistien ja muiden demokraattisten voimien liitoksi. Puolue lopetti toimintansa keväällä 1990 ja sen seuraajaksi perustettiin Vasemmistoliitto.

Työväenlehdiksi kutsutaan Suomessa poliittisia tai aatteellisia sanomalehtiä, jotka ovat läheisesti sidoksissa työväenliikkeeseen, vasemmistopuolueisiin tai ammattiyhdistysliikkeeseen.

Lehdet tukivat työväenliikkeen tavoitteita muun muassa parempien työolojen ja palkkauksen sekä lyhyemmän työajan puolesta. Tärkeintä oli luokkataistelun tukeminen ja köyhien puolustaminen porvarillista järjestelmää vastaan.

”Demokraattinen lehdistö taistelee työllään elävien oikeuksien puolesta. Uhataanko toimeentuloasi tai oikeuksiasi?”, puhuttelee mainos katsojaansa.

Mainoksen on käsikirjoittanut ja ohjannut kirjailija-runoilija Brita Polttila (1920–2008), joka työskenteli SKDL:n Vapaa Sana -lehden toimittajana. Äänessä on näyttelijä Veikko Sinisalo (1926–2003), joka tunnetaan elokuvista "Tuntematon sotilas" ja "Täällä pohjantähden alla".

Kukin lehti tarjosi oman totuutensa

Artikkelia varten haastateltu Raimo Salokangas, Suomen historian dosentti ja journalistiikan professori kertoo, että työväenliikkeiden lehtien tavoitteena oli kannattajakunnan yhdistäminen.

"Yksinkertaisesti, lehtien avulla yritettiin saada lukijat äänestämään vaaleissa. Ei oltu objektiivisia ja se kuului asiaan", sanoo Salokangas.

Ensimmäiset työväenlehdet syntyivät jo 1800-luvun lopussa. Sanomalehtien poliittisuus kasvoi syksyn 1905 suurlakon myötä.

Suomalaisten työväenlehtien kulta-aikaa olivat kuitenkin sodanjälkeiset vuosikymmenet. Välittömästi sodan jälkeen perustettiin lukuisia kansandemokraattisia lehtiä ja myös sosialidemokraattien lehdet kasvattivat levikkiään.

”Keinot, joilla kannattajia hankittiin, oli tietysti kehumalla omaa puoluetta ja haukkumalla muita. Ilmaisu oli suorasanaista ja samankaltaista ilmaisua löytyy enää verkon keskustelupalstoilta. Myöhemmin kun lehtiä alettiin suunnata kaikille, ilmaisu on ollut kesympää”, Salokangas kertoo.

Poliittisuudesta monipuolisempaan uutisointiin

Haaliakseen laajan kannattajaverkon kaikilla maakunta-alueilla tuli olla oma lehtensä. SKDL:llä ja sen jäsenjärjestöillä oli tietysti oma laaja puoluelehdistönsä, jota filmissäkin markkinoidaan.

Videolla vilahtavat ainakin nämä lehdet: Työkansan Sanomat, Vapaa Sana, Uusi Päivä, Satakunnan Työ, Kansan Ääni, Raivaaja, Keski-Suomen Työ, Kansan Tahto ja Kansan Sana.

Puoluelehdistön kuihtuminen alkoi, kun lehtimarkkinat muuttuivat.Ihmisiä ei enää käännytetty, vaan lehtiin viriteltiin enemmän kaikkia kiinnostavia uutisia.

Levikkikierre nosti yhden lehden maakunnassa ylös ja muut joutuivat ahdinkoon. Kierre jatkui usein aluemonopoliin saakka, jolloin suuret lehdet kasvoivat ja pienet katosivat.

”1950–60-luvuilta lähtien vain puolueen kannattajat lukivat poliittisesti sidonnaisia lehtiä. Muista lukijoista jokin toinen lehti oli kiinnostavampi. Työväenlehtien ilmoitustulot siis kärsivät, kun niitä ei enää tilattu. Nykyiset maakuntalehdet ja Hesari olivat johtavia lehtiä, ja ne eivät olleet vasemmistolaisia. Johtavatkin lehdet tosin olivat sidonnaisia, joten juttuaiheissa saatettiin tehdä valintaa ja työväestöä koskevat aiheet jäivät vähemmälle”, kertoo Salokangas.

Teksti: Emmi Karhiaho

Tietolaatikko

Suomen ensimmäinen lehti Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo ilmestyi 1771. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa.

1800-luvun alkupuoliskolla Suomeen syntyi varsinainen lehdistö Suomen ollessa Venäjän suuriruhtinaskunta.

1800-luvun jälkipuoliskolla suomenkielinen lehdistö kehittyi ruotsinkielisen oheen.

1895 perustettu Työmies oli ensimmäinen työväenlehti.

1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat poliittisen lehdistön suuruuden aikaa.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto