Hyppää pääsisältöön

Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

1800-luvun lopulla Tampereella perustettiin Amurin työläiskaupunginosa, jossa asui muun muassa Finlaysonin työntekijöitä. Vaatimattomat asumukset tulivat tunnetuiksi yhteiskeittiöistään. 1960-luvun lopulta alkaen Amurin puutalot saivat väistyä uusien, varakkaammalle väelle tarkoitettujen kerrostalojen tieltä. Satavuotisesta työläisidyllistä jätettiin muistuttamaan vain yksi kortteli.

Alue joka tultiin tuntemaan Amurina, huutokaupattiin vuonna 1869 Tampereen alati kasvavan työläisväestön asuinalueeksi. Amuriksi sitä alettiin kutsua, kun alueen ensimmäisinä rakennusvuosina sanomalehdissä kerrottiin suomalaissiirtolaisten muutosta kaukaiselle Itä-Siperian Amurinmaalle. Työväen korttelit sijaitsivat kaukana keskustasta, joten sinne muuttaneita alettiin kutsua Amuriin menijöiksi. Kaupunginosaan muutti erityisesti Finlaysonin tehtaan työntekijöitä.

Amurista tuli taiteilijoita ja kirjailijoitakin viehättävä, omaleimainen kaupunginosa, jonka asumismuoto yhteiskeittiöineen oli täysin uutta ja ainutlaatuista Suomessa. Jokaisessa yhteiskeittiössä oli neljästä viiteen osakasta ja jokaisella osakkaalla oli oma pieni kamarinsa keittiön yhteydessä.

Yhteiskeittiöt olivat kuitenkin varsin ahtaita. Osakeittiötä kaksikymmentä vuotta käyttänyt Elina Salminen kertoi kokemuksiaan vuoden 1967 dokumentissa Jää hyvästi Amuri. Hän toivoi, että osakeittiöistä päästäisiin eroon, jotta ihmiset eivät olisi jatkuvasti toistensa tiellä.

Tampereen kehittyessä modernimmaksi päätettiin Amurin puutaloalue purkaa lukuun ottamatta yhtä korttelia, joka jätettäisiin muistoksi jälkipolville sellaisenaan. Puutalojen pyyhkiminen kaupungin kartalta uusien kerrostalojen tieltä vahvistettiin asemakaavassa vuonna 1965. Varsinaiset saneeraustoimet alkoivat muutamia vuosia myöhemmin.

Vuoden 1972 ohjelmassa Amuri – ihminen saneerauksen keskellä selvisi, että saneerausta suoritettiin työläisten kustannuksella. Oli syntynyt pakkomuutto-ongelma, jossa Amurissa vuokralla asuva 95 prosentin enemmistö häädettiin kodeistaan – monesti ennen kuin uudesta asunnosta oli tietoa. Puutalojen tilalle rakennettaviin kerrostaloihin ei olisi juuri kellään amurilaisella varaa muuttaa.

"Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat eläkeläiset ja pienituloiset asukkaat", ohjelman selostaja kertoi.

Amurin satavuotiaat puutalot olivat kuitenkin jo myös huonossa kunnossa: ohjelmassa eräs asukas kertoi keittiön lämpötilan laskevan talvella reilusti pakkasen puolelle. Jää hyvästi Amuri taasen päättyikin selostajan toteamukseen, että kortteleiden alkeelliset ja halvat puutalot eivät kelpaa kuin vanhusten asuinnoiksi:

"Nykyajan vaatimuksia ne eivät vastaa, siksi niiden on väistyttävä."

Nykyään Amurista on jäljellä pieni museokortteli, jossa pääsee kurkistamaan, millaisissa oloissa työläiset aikanaan asuivat.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto