Hyppää pääsisältöön

Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

1800-luvun lopulla Tampereella perustettiin Amurin työläiskaupunginosa, jossa asui muun muassa Finlaysonin työntekijöitä. Vaatimattomat asumukset tulivat tunnetuiksi yhteiskeittiöistään. 1960-luvun lopulta alkaen Amurin puutalot saivat väistyä uusien, varakkaammalle väelle tarkoitettujen kerrostalojen tieltä. Satavuotisesta työläisidyllistä jätettiin muistuttamaan vain yksi kortteli.

Alue joka tultiin tuntemaan Amurina, huutokaupattiin vuonna 1869 Tampereen alati kasvavan työläisväestön asuinalueeksi. Amuriksi sitä alettiin kutsua, kun alueen ensimmäisinä rakennusvuosina sanomalehdissä kerrottiin suomalaissiirtolaisten muutosta kaukaiselle Itä-Siperian Amurinmaalle. Työväen korttelit sijaitsivat kaukana keskustasta, joten sinne muuttaneita alettiin kutsua Amuriin menijöiksi. Kaupunginosaan muutti erityisesti Finlaysonin tehtaan työntekijöitä.

Amurista tuli taiteilijoita ja kirjailijoitakin viehättävä, omaleimainen kaupunginosa, jonka asumismuoto yhteiskeittiöineen oli täysin uutta ja ainutlaatuista Suomessa. Jokaisessa yhteiskeittiössä oli neljästä viiteen osakasta ja jokaisella osakkaalla oli oma pieni kamarinsa keittiön yhteydessä.

Yhteiskeittiöt olivat kuitenkin varsin ahtaita. Osakeittiötä kaksikymmentä vuotta käyttänyt Elina Salminen kertoi kokemuksiaan vuoden 1967 dokumentissa Jää hyvästi Amuri. Hän toivoi, että osakeittiöistä päästäisiin eroon, jotta ihmiset eivät olisi jatkuvasti toistensa tiellä.

Tampereen kehittyessä modernimmaksi päätettiin Amurin puutaloalue purkaa lukuun ottamatta yhtä korttelia, joka jätettäisiin muistoksi jälkipolville sellaisenaan. Puutalojen pyyhkiminen kaupungin kartalta uusien kerrostalojen tieltä vahvistettiin asemakaavassa vuonna 1965. Varsinaiset saneeraustoimet alkoivat muutamia vuosia myöhemmin.

Vuoden 1972 ohjelmassa Amuri – ihminen saneerauksen keskellä selvisi, että saneerausta suoritettiin työläisten kustannuksella. Oli syntynyt pakkomuutto-ongelma, jossa Amurissa vuokralla asuva 95 prosentin enemmistö häädettiin kodeistaan – monesti ennen kuin uudesta asunnosta oli tietoa. Puutalojen tilalle rakennettaviin kerrostaloihin ei olisi juuri kellään amurilaisella varaa muuttaa.

"Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat eläkeläiset ja pienituloiset asukkaat", ohjelman selostaja kertoi.

Amurin satavuotiaat puutalot olivat kuitenkin jo myös huonossa kunnossa: ohjelmassa eräs asukas kertoi keittiön lämpötilan laskevan talvella reilusti pakkasen puolelle. Jää hyvästi Amuri taasen päättyikin selostajan toteamukseen, että kortteleiden alkeelliset ja halvat puutalot eivät kelpaa kuin vanhusten asuinnoiksi:

"Nykyajan vaatimuksia ne eivät vastaa, siksi niiden on väistyttävä."

Nykyään Amurista on jäljellä pieni museokortteli, jossa pääsee kurkistamaan, millaisissa oloissa työläiset aikanaan asuivat.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?