Hyppää pääsisältöön

Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

1800-luvun lopulla Tampereella perustettiin Amurin työläiskaupunginosa, jossa asui muun muassa Finlaysonin työntekijöitä. Vaatimattomat asumukset tulivat tunnetuiksi yhteiskeittiöistään. 1960-luvun lopulta alkaen Amurin puutalot saivat väistyä uusien, varakkaammalle väelle tarkoitettujen kerrostalojen tieltä. Satavuotisesta työläisidyllistä jätettiin muistuttamaan vain yksi kortteli.

Alue joka tultiin tuntemaan Amurina, huutokaupattiin vuonna 1869 Tampereen alati kasvavan työläisväestön asuinalueeksi. Amuriksi sitä alettiin kutsua, kun alueen ensimmäisinä rakennusvuosina sanomalehdissä kerrottiin suomalaissiirtolaisten muutosta kaukaiselle Itä-Siperian Amurinmaalle. Työväen korttelit sijaitsivat kaukana keskustasta, joten sinne muuttaneita alettiin kutsua Amuriin menijöiksi. Kaupunginosaan muutti erityisesti Finlaysonin tehtaan työntekijöitä.

Amurista tuli taiteilijoita ja kirjailijoitakin viehättävä, omaleimainen kaupunginosa, jonka asumismuoto yhteiskeittiöineen oli täysin uutta ja ainutlaatuista Suomessa. Jokaisessa yhteiskeittiössä oli neljästä viiteen osakasta ja jokaisella osakkaalla oli oma pieni kamarinsa keittiön yhteydessä.

Yhteiskeittiöt olivat kuitenkin varsin ahtaita. Osakeittiötä kaksikymmentä vuotta käyttänyt Elina Salminen kertoi kokemuksiaan vuoden 1967 dokumentissa Jää hyvästi Amuri. Hän toivoi, että osakeittiöistä päästäisiin eroon, jotta ihmiset eivät olisi jatkuvasti toistensa tiellä.

Tampereen kehittyessä modernimmaksi päätettiin Amurin puutaloalue purkaa lukuun ottamatta yhtä korttelia, joka jätettäisiin muistoksi jälkipolville sellaisenaan. Puutalojen pyyhkiminen kaupungin kartalta uusien kerrostalojen tieltä vahvistettiin asemakaavassa vuonna 1965. Varsinaiset saneeraustoimet alkoivat muutamia vuosia myöhemmin.

Vuoden 1972 ohjelmassa Amuri – ihminen saneerauksen keskellä selvisi, että saneerausta suoritettiin työläisten kustannuksella. Oli syntynyt pakkomuutto-ongelma, jossa Amurissa vuokralla asuva 95 prosentin enemmistö häädettiin kodeistaan – monesti ennen kuin uudesta asunnosta oli tietoa. Puutalojen tilalle rakennettaviin kerrostaloihin ei olisi juuri kellään amurilaisella varaa muuttaa.

"Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat eläkeläiset ja pienituloiset asukkaat", ohjelman selostaja kertoi.

Amurin satavuotiaat puutalot olivat kuitenkin jo myös huonossa kunnossa: ohjelmassa eräs asukas kertoi keittiön lämpötilan laskevan talvella reilusti pakkasen puolelle. Jää hyvästi Amuri taasen päättyikin selostajan toteamukseen, että kortteleiden alkeelliset ja halvat puutalot eivät kelpaa kuin vanhusten asuinnoiksi:

"Nykyajan vaatimuksia ne eivät vastaa, siksi niiden on väistyttävä."

Nykyään Amurista on jäljellä pieni museokortteli, jossa pääsee kurkistamaan, millaisissa oloissa työläiset aikanaan asuivat.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.