Hyppää pääsisältöön

Lepakko – Helsingin rockpäämaja

Helsingin Ruoholahden vanhasta rähjäisestä maalivarastosta tuli ensin alkoholistien yömaja Liekkihotelli ja sitten elävänmusiikin yhdistys Elmun toimitalo Lepakko, jossa toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko ehti olla pari vuosikymmentä Helsingin rockkulttuurin tärkein keskus.

Olin itse Lepakossa töissä lähes yhtäjaksoisesti loppuvuodesta 1984 kesään 1991. Kahdeksan vuoden tauon jälkeen palasin sinne muutamaksi kuukaudeksi ohjaamaan dokumenttia purettavasta talosta.

Minulle voimakkaimmin muistiin jäivät ne haastattelut, joissa käytiin läpi Lepakon historian niitä vaiheita, joiden aikana vaikutin itse talossa, lähinnä Radio Cityssä mutta myös jossain vaiheessa Elmun hallituksessa.

Tässä nähtävistä haastatteluista keskeisin on Chrisse Moustgaardin Lepakon kuppilassa vain pari viikkoa ennen rakennuksen purkamista marraskuussa 1999 kuvattu haastattelu. Chrisse oli Elmun ja Lepakon vahva mies, joka osasi johtaa välillä hyvin sekasortoistakin yhteisöä tarvittaessa omavaltaisestikin. Bonuksena samalla julkaistaan pari vuotta aiemmin tehty Chrisse Moustgaardin haastattelu, jossa Elmu-vuosien sijaan keskitytään enemmän 1970-luvun helsinkiläiseen alakulttuuriin ja rock-piireihin, joissa Chrisse voimakkaasti vaikutti veljensä Jensin kanssa.

Keskeinen hahmo Lepakossa ja näkyvä ilmestys kaupungilla ennen sitä oli Stadin tunnetuin punkkari Panda Nikander. Hänen irokeesinsa symboloi nousevaa nuorisoa useissa lehtikuvissa. Myöhemmin Pandasta tuli legendaarisen Musta Paraati -yhtyeen basisti ja hän vaikutti pari vuosikymmentä Lepakossa erilaisissa töissä ja luottamustehtävissä.

Samoihin aikoihin Pandan kanssa itsensä Elmun hallitukseen pelasi pohjalaispoika Juha "Richie" Mattila. Vuosiksi Lepakkoon töihin juuttunut Richie toimi Elmun dynaamisena puheenjohtaja kauden, jonka aikana yhdistys haki ja sai toimiluvan paikallisradioasema Radio Citylle.

Oman mausteensa tähän julkaisuun tuo kaupungin virkamiesten näkymä Elmun Lepakkoon sen alku- ja purkuvaiheista. Kari Naalisvaara oli kaupungin Nuorisoasiankeskuksen johtaja, jolla oli suuri merkitys siihen, että kaupunki llopulta lähti tukemaan Elmun toimintaa Lepakossa talon valtauksen jälkeen 1979. Ilman tätä päätöstä yhdistys ei olisi pystynyt pyörittämään taloaan.

Toisesta kulmasta asiaa katsovat kaupunginjohtajat Pekka Korpinen ja Eeva-Riitta Siitonen, joidenka virkakausien aikana Lepakko lopulta purettiin 1999 Nokian toimitalon alta.

Vaikutusvaltainen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen halusi 1990-luvulla menestysvuosiaan eläneelle Nokialle lisää toimintoja Helsinkiin. Yhtiölle osoitettiin Ruoholahdesta tontti, josta piti purkaa Lepakko alta pois. Lopulta Nokia ei koskaan muuttanut paikalle nouseeseen toimistorakennukseen, vaan myi talon suoraan eteenpäin.

Purkamisen aikainen Helsingin ylipormestari Eeva-Riitta Siitonen oli seurannut Elmun ja Lepakon toimintaa kaupunginvaltuutettuna jo useita kausia. Hänen suhtautumisensa Lepakkoon pari viikkoa purkutöiden alkua oli viileän käytännönläheinen.

Teksti: Axa Sorjanen

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?