Hyppää pääsisältöön

Henrik VIII nai politiikan ja taiteen perusteella

Englantia vuosina 1509–1547 hallinnut kuningas Henrik VIII tunnetaan erityisesti kuudesta avioliitostaan. Eeva Luotosen radio-ohjelmassa ruoditaan Tudor-suvun pitkäaikaisen hallitsijan kahta ensimmäistä avioliittoa. Kai Lehtonen paljastaa, miten kuvataide vaikutti olennaisesti Henrikin naimakauppoihin.

Englannin kuninkaaksi 18-vuotiaana noussut Henrik VIII halusi tulla tunnetuksi sotilaallisista saavutuksistaan.

"Mutta hänet muistetaan etupäässä näistä kuudesta vaimostaan", totesi toimittaja Eeva Luotonen radio-ohjelmassaan vuonna 2009. Hänen kanssaan keskustelemassa Henrikin kahdesta ensimmäisestä avioliitosta oli filosofian tohtori Maria Salenius. Keskustelun ponnahduslautana naiset käyttivät kahta hyvin erilaista teosta Henrikin elämästä: William Shakespearen viimeistä näytelmää Henrik VIII vuodelta 1613 sekä vuonna 2007 alkanutta tv-sarjaa The Tudors.

Henrikin ensimmäinen vaimo oli Katariina Aragonialainen, Espanjan kuningas Ferninand II:n ja kuningatar Isabellan nuorin tytär. Avioliitolla oli selkeä poliittinen tavoite saada linkki Englannin ja Espanjan välille. Saleniuksen mukaan Henrikin kaikki muutkin avioliitot olivat politiikkaa.

Henrikin ja Katariinan avioliittoa hiersi poikalapsien puuttuminen. Kun sitten Henrik rakastui hovineiti Anna Boleyniin 1520-luvulla, hän alkoi järjestää ensimmäisen avioliittonsa mitätöintiä. Paavi Klemens VII ei kuitenkaan antanut lupaa mitätöinnille, ja tämä sysäsi liikkeelle Englannin irtautumisen roomalaiskatolisen kirkon alaisuudesta. Henrikistä tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrik nai Annan salaa 1530-luvun alussa seitsemän vuoden platonisen suhteen jälkeen.

Sekä Katariina että Anna esitetään The Tudors-tv-sarjassa vahvoina naisina. Henrikin kuudesta vaimosta merkittävimmäksi Luotola arvioi Katariinan – kuuluisimmaksi Annan. Salenius muistutti Englannin ja koko maailman muuttuneen merkittäväksi Anna Boleynin aikana. Henrikin rakastuminen protestanttiseen Annaan vähintäänkin vauhditti Englannissa tapahtunutta uskonpuhdistusta, Salenius arvioi. Henrikin ja Annan avioliitosta syntyi myös Elisabet I, josta tuli vahva ja pidetty Englannin kuningatar vuosina 1558–1603.

Kuvataide vaikutti Henrikin neljännen vaimon valinnassa

Anna Boleynin otettua paikkansa kuninkaan rinnalla Katariinan kohtalona oli joutua eristyksiin ja kuolla kaukana hovielämän loistosta vuonna 1536. Samana vuonna Anna Boleyn taasen joutui mestattavaksi aviorikoksesta ja maanpetoksesta syytettynä oltuaan kuningatar vain kolme vuotta. Ainoastaan yksitoista päivää Annan kuoleman jälkeen Henrik avioitui hovineito Jane Seymourin kanssa, joka kuoli seuraavana vuonna lapsivuoteeseen.

Kai Lehtinen paljasti Historiaa pitkin poikin -ohjelmassa vuonna 1986, että Janen kuoleman jälkeen kuvataiteella oli merkittävä rooli Henrikin seuraavan vaimon valinnassa. Silloin Henrik alkoi etsiä uutta vaimoa hovin ulkopuolelta.

Henrik lähetti hovimaalari Hans Holbeinin maalaamaan vaimoehdokkaiden muotokuvia useampaan maahan. Tanskassa Holbein maalasi prinsessa Kristiinan ja Saksassa Kleven prinsessa Annan muotokuvat. Muotokuvien perusteella Henrik allekirjoitti sopimuksen avioliitosta Anna Kleveläisen kanssa vuonna 1539. Kun Henrik sitten kohtasi maalauksen Annan kasvotusten, pettyi hän karvaasti uuden vaimonsa ulkomuotoon.

Näin Lehtinen pohti kuvataiteen merkitystä historian kulkuun:

"Ajatelkaahan jos Holbein olisi sattunut korostamaan Kristiinan silmäin välkettä, puseron nousua taikka tukan kiharaa hiukan toisin, Pohjoismailla ja Englannilla saattaisi olla nyt enemmän yhteistä historiaa."

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat yhä useammin täynnä istumista.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Nykyajan ihmisen symboli on tuoli.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat yhä useammin täynnä istumista.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.