Hyppää pääsisältöön

Henrik VIII nai politiikan ja taiteen perusteella

Englantia vuosina 1509–1547 hallinnut kuningas Henrik VIII tunnetaan erityisesti kuudesta avioliitostaan. Eeva Luotosen radio-ohjelmassa ruoditaan Tudor-suvun pitkäaikaisen hallitsijan kahta ensimmäistä avioliittoa. Kai Lehtonen paljastaa, miten kuvataide vaikutti olennaisesti Henrikin naimakauppoihin.

Englannin kuninkaaksi 18-vuotiaana noussut Henrik VIII halusi tulla tunnetuksi sotilaallisista saavutuksistaan.

"Mutta hänet muistetaan etupäässä näistä kuudesta vaimostaan", totesi toimittaja Eeva Luotonen radio-ohjelmassaan vuonna 2009. Hänen kanssaan keskustelemassa Henrikin kahdesta ensimmäisestä avioliitosta oli filosofian tohtori Maria Salenius. Keskustelun ponnahduslautana naiset käyttivät kahta hyvin erilaista teosta Henrikin elämästä: William Shakespearen viimeistä näytelmää Henrik VIII vuodelta 1613 sekä vuonna 2007 alkanutta tv-sarjaa The Tudors.

Henrikin ensimmäinen vaimo oli Katariina Aragonialainen, Espanjan kuningas Ferninand II:n ja kuningatar Isabellan nuorin tytär. Avioliitolla oli selkeä poliittinen tavoite saada linkki Englannin ja Espanjan välille. Saleniuksen mukaan Henrikin kaikki muutkin avioliitot olivat politiikkaa.

Henrikin ja Katariinan avioliittoa hiersi poikalapsien puuttuminen. Kun sitten Henrik rakastui hovineiti Anna Boleyniin 1520-luvulla, hän alkoi järjestää ensimmäisen avioliittonsa mitätöintiä. Paavi Klemens VII ei kuitenkaan antanut lupaa mitätöinnille, ja tämä sysäsi liikkeelle Englannin irtautumisen roomalaiskatolisen kirkon alaisuudesta. Henrikistä tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrik nai Annan salaa 1530-luvun alussa seitsemän vuoden platonisen suhteen jälkeen.

Sekä Katariina että Anna esitetään The Tudors-tv-sarjassa vahvoina naisina. Henrikin kuudesta vaimosta merkittävimmäksi Luotola arvioi Katariinan – kuuluisimmaksi Annan. Salenius muistutti Englannin ja koko maailman muuttuneen merkittäväksi Anna Boleynin aikana. Henrikin rakastuminen protestanttiseen Annaan vähintäänkin vauhditti Englannissa tapahtunutta uskonpuhdistusta, Salenius arvioi. Henrikin ja Annan avioliitosta syntyi myös Elisabet I, josta tuli vahva ja pidetty Englannin kuningatar vuosina 1558–1603.

Kuvataide vaikutti Henrikin neljännen vaimon valinnassa

Anna Boleynin otettua paikkansa kuninkaan rinnalla Katariinan kohtalona oli joutua eristyksiin ja kuolla kaukana hovielämän loistosta vuonna 1536. Samana vuonna Anna Boleyn taasen joutui mestattavaksi aviorikoksesta ja maanpetoksesta syytettynä oltuaan kuningatar vain kolme vuotta. Ainoastaan yksitoista päivää Annan kuoleman jälkeen Henrik avioitui hovineito Jane Seymourin kanssa, joka kuoli seuraavana vuonna lapsivuoteeseen.

Kai Lehtinen paljasti Historiaa pitkin poikin -ohjelmassa vuonna 1986, että Janen kuoleman jälkeen kuvataiteella oli merkittävä rooli Henrikin seuraavan vaimon valinnassa. Silloin Henrik alkoi etsiä uutta vaimoa hovin ulkopuolelta.

Henrik lähetti hovimaalari Hans Holbeinin maalaamaan vaimoehdokkaiden muotokuvia useampaan maahan. Tanskassa Holbein maalasi prinsessa Kristiinan ja Saksassa Kleven prinsessa Annan muotokuvat. Muotokuvien perusteella Henrik allekirjoitti sopimuksen avioliitosta Anna Kleveläisen kanssa vuonna 1539. Kun Henrik sitten kohtasi maalauksen Annan kasvotusten, pettyi hän karvaasti uuden vaimonsa ulkomuotoon.

Näin Lehtinen pohti kuvataiteen merkitystä historian kulkuun:

"Ajatelkaahan jos Holbein olisi sattunut korostamaan Kristiinan silmäin välkettä, puseron nousua taikka tukan kiharaa hiukan toisin, Pohjoismailla ja Englannilla saattaisi olla nyt enemmän yhteistä historiaa."

Teksti: Sonja Fogelholm

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto