Hyppää pääsisältöön

Henrik VIII nai politiikan ja taiteen perusteella

Englantia vuosina 1509–1547 hallinnut kuningas Henrik VIII tunnetaan erityisesti kuudesta avioliitostaan. Eeva Luotosen radio-ohjelmassa ruoditaan Tudor-suvun pitkäaikaisen hallitsijan kahta ensimmäistä avioliittoa. Kai Lehtonen paljastaa, miten kuvataide vaikutti olennaisesti Henrikin naimakauppoihin.

Englannin kuninkaaksi 18-vuotiaana noussut Henrik VIII halusi tulla tunnetuksi sotilaallisista saavutuksistaan.

"Mutta hänet muistetaan etupäässä näistä kuudesta vaimostaan", totesi toimittaja Eeva Luotonen radio-ohjelmassaan vuonna 2009. Hänen kanssaan keskustelemassa Henrikin kahdesta ensimmäisestä avioliitosta oli filosofian tohtori Maria Salenius. Keskustelun ponnahduslautana naiset käyttivät kahta hyvin erilaista teosta Henrikin elämästä: William Shakespearen viimeistä näytelmää Henrik VIII vuodelta 1613 sekä vuonna 2007 alkanutta tv-sarjaa The Tudors.

Henrikin ensimmäinen vaimo oli Katariina Aragonialainen, Espanjan kuningas Ferninand II:n ja kuningatar Isabellan nuorin tytär. Avioliitolla oli selkeä poliittinen tavoite saada linkki Englannin ja Espanjan välille. Saleniuksen mukaan Henrikin kaikki muutkin avioliitot olivat politiikkaa.

Henrikin ja Katariinan avioliittoa hiersi poikalapsien puuttuminen. Kun sitten Henrik rakastui hovineiti Anna Boleyniin 1520-luvulla, hän alkoi järjestää ensimmäisen avioliittonsa mitätöintiä. Paavi Klemens VII ei kuitenkaan antanut lupaa mitätöinnille, ja tämä sysäsi liikkeelle Englannin irtautumisen roomalaiskatolisen kirkon alaisuudesta. Henrikistä tuli anglikaanisen kirkon pää. Henrik nai Annan salaa 1530-luvun alussa seitsemän vuoden platonisen suhteen jälkeen.

Sekä Katariina että Anna esitetään The Tudors-tv-sarjassa vahvoina naisina. Henrikin kuudesta vaimosta merkittävimmäksi Luotola arvioi Katariinan – kuuluisimmaksi Annan. Salenius muistutti Englannin ja koko maailman muuttuneen merkittäväksi Anna Boleynin aikana. Henrikin rakastuminen protestanttiseen Annaan vähintäänkin vauhditti Englannissa tapahtunutta uskonpuhdistusta, Salenius arvioi. Henrikin ja Annan avioliitosta syntyi myös Elisabet I, josta tuli vahva ja pidetty Englannin kuningatar vuosina 1558–1603.

Kuvataide vaikutti Henrikin neljännen vaimon valinnassa

Anna Boleynin otettua paikkansa kuninkaan rinnalla Katariinan kohtalona oli joutua eristyksiin ja kuolla kaukana hovielämän loistosta vuonna 1536. Samana vuonna Anna Boleyn taasen joutui mestattavaksi aviorikoksesta ja maanpetoksesta syytettynä oltuaan kuningatar vain kolme vuotta. Ainoastaan yksitoista päivää Annan kuoleman jälkeen Henrik avioitui hovineito Jane Seymourin kanssa, joka kuoli seuraavana vuonna lapsivuoteeseen.

Kai Lehtinen paljasti Historiaa pitkin poikin -ohjelmassa vuonna 1986, että Janen kuoleman jälkeen kuvataiteella oli merkittävä rooli Henrikin seuraavan vaimon valinnassa. Silloin Henrik alkoi etsiä uutta vaimoa hovin ulkopuolelta.

Henrik lähetti hovimaalari Hans Holbeinin maalaamaan vaimoehdokkaiden muotokuvia useampaan maahan. Tanskassa Holbein maalasi prinsessa Kristiinan ja Saksassa Kleven prinsessa Annan muotokuvat. Muotokuvien perusteella Henrik allekirjoitti sopimuksen avioliitosta Anna Kleveläisen kanssa vuonna 1539. Kun Henrik sitten kohtasi maalauksen Annan kasvotusten, pettyi hän karvaasti uuden vaimonsa ulkomuotoon.

Näin Lehtinen pohti kuvataiteen merkitystä historian kulkuun:

"Ajatelkaahan jos Holbein olisi sattunut korostamaan Kristiinan silmäin välkettä, puseron nousua taikka tukan kiharaa hiukan toisin, Pohjoismailla ja Englannilla saattaisi olla nyt enemmän yhteistä historiaa."

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.