Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Arkkitehtuuri pääkuva

Paikan henki lisää viihtymistä - ja nostaa hintoja

Joogaa Highlinen kulmilla New York
Joogaa Highlinen kulmilla New York Joogaa Highlinen kulmilla New York Kuva: Inari Virkkala highline

Mitä täytyy ottaa huomioon, kun suunnitellaan viihtyisiä ja ihmisten välistä kanssakäymistä vahvistavia kaupunkitiloja? Yksi keino on paikkojen hengen luominen, niin kutsuttu placemaking. Maailmalla se on yhä tärkeämpi osa uusien alueiden kehittämistä. Tosin hyvä henki nostaa myös kiinteistöjen hintoja, jolloin köyhimmät joutuvat usein muuttamaan pois.

Sanotaan, että arkkitehtuuri on elämän näyttämö. Rakennetun ympäristön rooli ei kuitenkaan ole näin passiivinen, vaan tutkimus on osoittanut, miten usoraan rakennettu ympäristö vaikuttaa käyttäytymisemme ja hyvinvointiimme.

Ympäristöpsykologi Robert Ulrichin klassikkotutkimuksen (1984) mukaan sairaalassa ne potilaat, joiden ikkunoista aukesi vehreitä näkymiä parantuivat nopeammin ja tarvitsivat vähemmän kipulääkettä, kuin sairaalan tiiliseinää katsoneet verrokkipotilaat.

Suurin rooli rakennetulla ympäristöllä on kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen mahdollistajana, tai vaihtoehtoisesti estäjänä. Tämä näkyy erityisesti julkisissa ulkotiloissa, joissa viihtyisät paikat saavat ihmiset pysähtymään ja ylipäänsä mahdollistavat sosiaalisten kontaktien syntymisen.

Berliinin Kreuzbergin oleskelupaikka
Berliinin Kreuzbergin oleskelupaikka Berliinin Kreuzbergin oleskelupaikka Kuva: Inari Virkkala kreuzbergin oleskelupaikka

Ovatko esimerkiksi uusien suomalaisten asuinalueiden kaupunkitilat sosiaalisesti kestäviä? Ja mitkä seikat on tärkeää ottaa huomioon suunniteltaessa viihtyisiä tiloja?

Miellyttävä mikroilmasto on lähtökohta kaikelle muulle: tuulensuojainen, aurinkoinen puupenkki houkuttelee istujia myös kirkkaana talvipäivänä, kun taas viimalle altistuvalle kivipaadelle istahtaminen ei innosta ketään. Ilmapiiristä saadaan rauhallinen hiljentämällä ajonopeuksia ja siirtämällä tilaa autoilta pyöräilijöille ja kävelijöille, mistä New Yorkin Times Squaren muutos on viime vuosien näkyvimpiä esimerkkejä.

Autoilta vapautunut Times Square, New York
Autoilta vapautunut Times Square New York Autoilta vapautunut Times Square, New York Kuva: Inari Virkkala times square
Ihmiset myös käyttäytyvät edelleen pitkälti kuin esi-isämme savannilla: suosimme paikkoja missä selusta on suojattu, mutta joista avautuu kuitenkin pitkiä näkymiä.
Tämä näkyy selkeästi kahviloissa ja ravintoloissa: seinien viereiset pöydät viedään aina ensimmäisenä ja “turvattomat” keskilattialla sijaitsevat paikat jäävät viimeisiksi. Tai puistossa penkkejä: kummat ovatkaan suositumpia: ne joiden takana on suojana pensaikkoa, vai ne, joiden selustat avautuvat avoimelle nurmikentälle?

Selustan suojaamiseen perustuu myös portaiden miellyttävyys oleskelupaikkana. Kuuluisimmat istuskeluportaat ovat löytyvät Roomasta, missä Espanjalaiset portaat, Scalinata della Trinità dei Monti, keräävät kaupunkilaisia ja turisteja ympäri vuorokauden. Soulissa hauskan istuskelupaikan muodostavat Dominique Perraultin suunnitteleman Ehwa -yliopiston jättiportaat. Helsingissä Tuomiokirkon portaat sekä Musiikkitalon rinne muodostavat vapaita, epäkaupallisia paikkoja monenlaisille kaupunkilaisille. Tiiviissä Hong Kongissa hengähdyspaikaksi riittää rinteeseen jäänyt tasanne.

Hong Kongin kadun hengahdyspaikka
Hong Kongin kadun hengahdyspaikka Hong Kongin kadun hengahdyspaikka Kuva: Inari Virkkala levähdyspaikka
Hong Kongin kadun hengahdyspaikka
Hong Kongin kadun hengahdyspaikka Hong Kongin kadun hengahdyspaikka Kuva: Inari Virkkala levähdyspaikka

Fyysisen suunnittelun lisäksi tärkeää on paikkojen henki. Tähän on panostettu esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa, jossa väliaikaiset toiminnat kuten Ihana-konttikahvila, kaupunkiviljely ja kaikille avoin ja ilmainen Sompasauna ovat tehneet alueen tutuksi tuhansille kaupunkilaisille ja luoneet paikalle positiivisen identiteetin eläväisenä paikkana, ennen kuin yhtäkään asunintaloa oli vielä pystyssä. Toivottavasti samaan strategiaan uskalletaan luottaa myös Jätkäsaaren L3-makasiinin kohdalla ja säilyttää se kulttuuritilana hotelliksi muuttamisen sijaan.

Tämä hengenluominen, niin kutsuttu placemaking on maailmalla yhä tärkeämpi osa uusien alueiden kehittämistä. Paikkojen positiivinen henki tuottaa suoraa taloudellisena hyötyä kun kiinteistöjen hinnat nousevat. Placemakingin kääntöpuoli onkin keskiluokkastuminen: hyvätuloisemmat asukkaat valtaavat kehittyviä naapurustoja usein köyhemmiltä alkuperäisasukkailta.

Joogaa Highlinen kulmilla New York
Joogaa Highlinen kulmilla New York Joogaa Highlinen kulmilla New York Kuva: Inari Virkkala highline

Parhaimmillaan hyvän hengen luominen tuo merkittäviä ekologisia etuja. Ilmastonmuutoksen edetessä on yksinkertaisesti kestämätöntä, että kaikki omistavat oman auton, porakoneen, sähköpianon sekä ruokailuhuoneen. Asuintalojen ja -alueiden yhteisöllisyys on tärkeä jakamistalouden mahdollistaja. Kun luottamus naapuriin on olemassa, on hyödykkeiden lainaaminen ja jakamisen ylipäänsä mahdollista.

Samoin naapurisovun mahdollistajana hyvä suunnittelu on avainroolissa. Ihminen on valmis sosiaalisiin kontakteihin vain, kun yksityisyyden ja julkisen suhde on itse säädeltävissä.

Naapuria ei tee mieli tervehtiä, jos huonon ääneristyksen takia tiedät hänen petipuuhistaan enemmän kuin haluisit.
Omakotitaloissa paras aita on juuri riittävän korkea, että asukkaat voivat halutessaan vaihtaa kuulumiset aidan ylitse, mutta vilvoitellessa terassille saunan jälkeen naapuri ei osu näköpiiriin.

Sosiaalista kaupunkitilaa rakennetaan myös osallistavalla suunnittelulla. Kun asukkaat ja kaupunkilaiset otetaan aidosti mukaan suunnitteluun ja rakentamiseen alkuvaiheista lähtien, luo vaikutusmahdollisuus omaan ympäristöön omistajuuden tunteen. Se taas tarkoittaa esimerkiksi vähentyneen ilkivallan myötä pienpiä ylläpitokustannuksia..

Maailmanlaajuisesti laadukkaisiin julkisiin ulkotiloihin panostetaan ja kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Useimmilla arkkitehdeillä sosiaalisesti kestävän ympäristön suunnittelu tulee onneksi selkäytimestä, mutta muutama ympäristöpsykologian oppitunti tekisi hyvää varmasti koko ammattikunnalle.

arkkitehti Inari Virkkala
Inari Virkkala arkkitehti Inari Virkkala Kuva: Yle / Anna Tulusto inari virkkala

Inari Virkkala, arkkitehti

Berliinin Tempelhofin lentokentta
Berliinin Tempelhofin lentokentta Berliinin Tempelhofin lentokentta Kuva: Inari Virkkala tempelhofin lentokenttä

Lyhyt oppimäärä Ihmisläheiseen suunnitteluun on tulossa 13.11. kun Yle Teema näyttää alan tanskalaisen huippuosaajan, Jan Gehlin arkkitehtitoimiston Human Scale -dokumentin.

Guangzhoun juuri avattu kanava
Guangzhoun juuri avattu kanava Guangzhoun juuri avattu kanava Kuva: Inari Virkkala kanava

Inari Virkkala on arkkitehti, joka on viimeisen vuoden aikana työskennellyt Askon säätiön apurahalla arkkitehtuurin sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvissä toimistoissa San Franciscossa (http://www.architectureforhumanity.org/), Kambodzassa (http://www.buildingtrustinternational.org/) ja Berliinissä (http://www.raumlabor.net/) Jutun kuvituksessa on valokuvia tutkimusvuoden varrelta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri