Hyppää pääsisältöön

Porvarilehtien valta-asema huolestutti 1960-luvun lopulla

Kuinka puolueettomuus ja sananvapaus toteutuu, kun vain porvarilehdet jyräävät myynneissä? ”Sanan vapaus – rahan vapaus” -reportaasissa ruoditaan lehdistön muuttumista suurteolliseksi toiminnaksi.

Huolimatta siitä, että sanomalehdet ovat kaupallisia liikeyrityksiä, niille on tunnustettu julkisen instituution asema. TV-reportaasi pohtii, kykeneekö sanomalehdistö tuottamaan tasapuolista journalismia 1960-luvun lopun yhteiskunnassa. Tuon ajan yleisradiolaiseen henkeen haluttiin puuttua lehdistön kyseenalaiseen vapauteen ja puolueettomuuteen mainosmarkkojen ja teollisuuden kahleissa.

Ykköslehdet keskittyivät selvästi porvarilliselle puolelle ja samaan aikaan pienet vasemmistolaiset lehdet taistelivat hengissä pysymisestään.

Puolet lehdistä julistautui poliittisesti riippumattomaksi. Ohjelman mukaan lehtien takana toimivat kaupalliset yrittäjät olivat kuitenkin selvästi poliittisesti latautuneita. Yhdelläkään riippumattomalla lehdellä ei ollut vasemmistolaista alkuperää.

Ilmoittajia ja lukijoita ei riittänyt kaikille. Tuohon aikaan 70 prosenttia tuloista saatiin ilmoituksista. Suurilevikkiset lehdet saivat enemmän ilmoitustuloja, joten niillä oli enemmän varoja lehtien valmistukseen. Näin ne pystyivät tarjoamaan myös monipuolisempaa luettavaa. Tämä levikkikierre takasi alueiden suurten ykköslehtien johtoaseman.

Puoluelehdistön kuihtuminen alkoi lehtimarkkinoiden muuttuessa. Ihmisiä ei enää yritetty käännyttää, vaan lehtiin kirjoitettiin enemmän kaikkia kiinnostavia uutisia. Lukijat eivät tilanneet lehtiä puolueen mukaan, vaan selkeä puolueväritteisyys oli ennemminkin lehdelle haitaksi.

Ristiriitaisesti, suurin osa vasemmistoa äänestävistä tilasi jotain porvarillista lehteä. Esimerkiksi teollisuus- ja työläiskaupunki Tampereella luettiin eniten Aamulehteä, joka on kokoomuslainen.

Lehtikuolemia yritettiin välttää monin keinoin. Vuonna 1969 mietittiin jopa maanantai-numeron poistamista, sillä sen teko oli kalleinta sunnuntailisien vuoksi. Ohjelman tekijöiden mielestä maanantain lehteä ei myöskään koettu uutisvälineenä tärkeimmäksi. Ehdotettiin, että lehtien julkaisupäiviä supistettaisiin seitsemästä kuuteen päivään viikossa, kuten esimerkiksi Norjassa oli tehty.

Ohjelmassa ovat haastateltavina Aamulehden päätoimittaja Väinö Peltonen, Kansan Lehden päätoimittaja Vilho Halme, Sanomalehtien liiton toimitusjohtaja Heikki V. Vuorinen, kokoomuksen pääsihteeri Harri Holkeri, SKDL:n pääsihteeri Aimo Haapanen ja apulaisprofessori Olavi Borg, joka edustaa Liberaalista Kansanpuoluetta.

Teksti: Emmi Karhiaho

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto