Hyppää pääsisältöön

Tyttö ja tanssiva karhu on surullinen balladi sirkuksesta

Marja-Leena Mikkolan väkevä ja mieleenpainuva runo tytöstä ja sirkuksen tanssikarhusta kuultiin vuonna 1978 lauluna tv-näytelmässä Kun käki ei enää kuku. Kaj Chydeniuksen sävellyksen esitti siinä Rea Mauranen.

Mikkolan käsikirjoittama ja Kaisa Korhosen ohjaama näytelmä kertoo vanhoista luokkatoveruksista, jotka ovat lähteneet entisen koulunsa juhlista jatkoille rantahuvilalle. Vuorokauden mittaan käydään läpi, mitä kustakin on 15 vuoden aikana tullut.

Työsuojeluinsinööri, puolisoaan pettävä Mara (Eero Melasniemi) on pettynyt elämänvalintoihinsa ja puhkeaa illallispöydässä katkeraan itkuun. Taiteilijaisäntä Jokke (Tom Wentzel) ehdottaa, että kiusalliseksi muuttunutta tunnelmaa nostatettaisiin laululla.

Tehtävä lankeaa Sinille (Rea Mauranen) ja kitaraa soittavalle Sashalle, seurueen ikuiselle pellelle (Esa Pakarinen jr). Kaksikko tapailee ensin paria iloisempaa ikivihreää, mutta sen jälkeen Sini virittää surullisen tarinan tytöstä ja karhusta.

Raskasta ja keveää

Marja-Leena Mikkolan vuonna 1976 kirjoittama Tyttö ja tanssiva karhu on kansanballadimainen, monitasoinen laulu rakkaudesta, maailmasta, elämästä, unelmista ja taiteesta.

Alussa kohdataan tyttö, ilmeisesti ison talon kasvatti, joka on elänyt turvattua ja huoletonta elämää. Markkinoilla hän katsoo karhua silmiin ja hylkää siitä paikasta kotinsa lähteäkseen sirkuslaisten matkaan. Ilveilijät tuovat edes hitusen valoa ja iloa synkkään "tulen ja sauhun" aikaan. Markkinatiellä tyttö oppii, "mikä on raskasta ja mikä keveää".

Laulu on myös tarina kiduttavasta, onnettomasta lemmestä. Tytön soiton tahtiin tanssiva karhu riutuu rakkaudesta kumppaniinsa, joka ei koskaan voi tulla hänen omakseen. Lopussa rakastettu antaa heikoksi käyneelle eläimelle armoniskun.

Sasha uskoo laulun kertovan hänestä, sirkustaiteilijasta ja nykyisestä strippiravintolan pitäjästä. Juopunut Mara tulkitsee sen kuitenkin itselleen suunnatuksi. "Ei tuollaisia lauluja olekaan!" hän huutaa suuttuneena. Myöhemmin Mara löydetään upoksissa rantavedestä, mutta hänet pelastetaan viime tingassa.

"Saa jäädä salaperäiseksi"

Vuonna 2005 tehdyssä haastattelussa Marja-Leena Mikkola sanoo runonsa voivan sijoittua mihin maailmanaikaan hyvänsä, sillä "aina on tulta ja sauhua, kauhua ja kuolemaa". Silti taide – runo, laulu, teatteri, sirkus – jatkaa kulkuaan vuosisadasta toiseen. Sen markkinatie on olevinaan keveä, mutta se vaatii veronsa.

Syvempään tulkintaan kirjailija ei antaudu, sillä runo "saa jäädäkin vähän salaperäiseksi". Keittiönpöydän ääressä se joka tapauksessa syntyi.

Vahvapoljentoista ja vaikuttavaa tekstiä on kuulijoiden toivomuksesta esitetty moneen otteeseen radio-ohjelmassa Tämän runon haluaisin kuulla. Sen ovat laulaneet levylle mm. Rea Mauranen, Anneli Saaristo, Taru Nyman, Susanna Haavisto ja Heikki Lund. Runo antoi nimen myös Ylen vuonna 1993 perustamalle Tanssiva karhu -runopalkinnolle.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto