Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

DNA oli nopein Nettitutkan 4G-mittauksissa - Elisalla kattavin verkko

Videopuhelu kännykällä
Videopuhelu kännykällä Kuva: Yle videopuhelu

Suomalaiset operaattorit myyvät entistä hanakammin 4G-yhteyksiä, kun uusimmat puhelinmallit pystyvät entistä nopeampaan tiedonsiirtoon. 3G-tekniikka on tekemässä tietä 4G:lle, joka mahdollistaa moninkertaiset nopeudet kännyköiden verkkosurffailussa.

Aalto yliopiston tietotekniikan laitoksella kehitetty Nettitutka on sovellus, jonka voi ladata omaan matkapuhelimeensa. Sen avulla jokainen matkapuhelimen käyttäjä voi mitata oman puhelimensa dataliittymän nopeuden. Tulokset kootaan kartalle. Liittymän nopeuteen vaikuttavat monet asiat mm. sijainti, puhelimen tai tabletin malli sekä mittauksen ajankohta, eli kuinka ruuhkainen verkko juuri tuolloin on.

Jukka Manner, Aalto-yliopisto
Jukka Manner, Aalto-yliopisto Jukka Manner, Aalto-yliopisto Kuva: Yle jukka manner

Nettitutkatiimin vetäjän, Aalto-yliopiston professorin, Jukka Mannerin mukaan sovelluksen avulla saadut tulokset antavat suuntaa operaattorien 4G-verkkojen laadusta.

- Nettitutka kertoo sen todellisuuden, mikä on käyttäjän todellinen nopeus, jonka hän verkosta saa, eli liittymän lataus- ja lähetysnopeudet, Manner avaa.

- Operaattorien omat peittokartat ovat matemaattisesti laskettuja ja suuntaa-antavia. Nettitutkan tulokset myös näyttävät kartalla, missä nopeuksia on mitattu.

Kuningaskuluttaja kertoi viime syksynä Nettitutka-palvelun mittaustuloksista 3G-verkoissa. Nyt selvitimme yhdessä Aalto yliopiston tiimin kanssa, millaisia tuloksia sovelluksen ladanneet ovat saaneet 4G-verkkojen nopeuksista.

Nettitutkan käyttäjät ovat tehneet reilusti yli 100 000 nopeusmittausta 4G-yhteyksillä eri puolilla Suomea. Mittaustuloksia on saatu yhteensä yli 6000:lta eri käyttäjältä.

Tutustu myös: Nettitutka kertoo 4G-verkon todelliset nopeudet

Operaattorien välillä löytyi jälleen nopeuseroja.

Operattorien 4G-nopeuskeskiarvot 2014
Operattorien 4G-nopeuskeskiarvot 2014 Operattorien 4G-nopeuskeskiarvot 2014 Kuva: Yle 4g nopeuskeskiarvot

Tuloksissa latausnopeus kertoo siitä, kuinka vauhdikkasti tieto liikku internetistä kännykkään päin. Lähetysnopeus taas kertoo, miten vauhdikkaasti tieto liikkuu kännykästä verkkoon päin. Kun lataat puhelimeesi esimerkiksi Youtube-videota, on kyse latausnopeudesta. Lähetysnopeus on taas oleellista silloin, kun esimerkiksi lataat itse kuvaamaasi videota vaikkapa Facebook-sivullesi.

DNA on nopeuksissa ykkönen

Nettitutkan tulosten mukaan operaattoreista DNA:lla oli selkeästi parhaat keskiarvot 4G-tiedonsiirtonopeuksissaan.

DNA:n ero selittyy todennäköisesti sillä, että heillä on verkossaan paljon sellaisia käyttäjiä, joilla ei ole rajoituksia 4G-yhteydessään.

Nettitutkan Jukka Mannerin mukaan DNA:n ero selittyy todennäköisesti sillä, että heillä on verkossaan paljon sellaisia käyttäjiä, joilla ei ole rajoituksia 4G-yhteydessään.

- Joko DNA:n asiakkaat ovat valinneet sellaisen, tai sitten heille on ehdotettu rajoittamatonta liittymää. Toisaalta sekin on mahdollista, että DNA:n verkko on vaan parempi. Heillä on riittävästi tukiasemia siellä, missä käyttäjiä on, Manner pohtii.

Rajoitettu yhteys tarkoittaa, että kännykkänetin maksiminopeus on rajoitettu johonkin tiettyyn lukemaan, esimerkiksi 50 megabittiin sekunnissa, jota liittymällä ei voi ylittää. Rajoittamattomalla liittymällä voidaan päästä, ainakin teoriassa, jopa 150 megabitin nopeuksiin datan siirrossa.

Soneran 4G-liittymien alhaiset nopeudet yllättivät

Soneralla oli Nettitutkan mittaustulosten perusteella alhaisimmat keskiarvot sekä lataus- että lähetysnopeudessa. Jukka Manneria yllätti erityisesti lähetysnopeuden hitaus.

- 4G-teknologia mahdollistaa jopa 50 megabitin lähetysnopeuden. Soneran tulokset olivat yllättävänkin matalia jopa 3G:n tasolla. Se kertoo joko siitä, että Soneran verkko on ihan tukossa siellä, missä sitä yritetään Nettitutkalla mitata, tai sitten Sonera rajoittaa näitä lähetysnopeuksiaan teknisesti, Manner pohtii.

Näkymä kännykän näytöltä
Näkymä kännykän näytöltä Kuva: Yle verkon valinta

TeliaSoneran verkoista vastaavan johtajan Sami Siikin mielestä 4G:n lähetysnopeus on vähemmän tärkeä perinteisemmässä kännykkänetin käytössä.

- Tällä hetkellä 4G:n käyttö on enimmäkseen netistä lataamista, videoiden suoratoistoa ja TV:n katselua. Silloin lähetysnopeudella on vähemmän merkitystä, Siiki toteaa.

- Esimerkiksi valokuvien siirtämisessä nettiin lähetysnopeus on tärkeämpää, mutta ehkä suurimmassa osassa tapauksissa latausnopeus on tärkeämpi.

Vaikka mittaustuloksista löytyy selkeitä eroja, oli jokaisen operaattorin 4G-tuloksien keskiarvot yhtiöiden lupaamissa, varsin väljissä, vaihteluväleissä, jotka liikkuvat 5-80 Mbit/s haarukassa.

- Saamanne tulos kuvaa tietyllä tavalla vallitsevaa tilannetta, mutta voi olla joku kattavampikin tapa mitata nopeuksia, Soneran Siiki toteaa.

4G toimii erityisesti kaupungeissa

Soneralla on alettu rakentaa 4G-verkkoa noin neljä vuotta sitten, ja painopiste rakentamisessa on ollut suurimpien kaupunkien keskustoissa. Sami Siiki kertoo, että verkkoa laajennetaan uusien 800 megahertzin taajuslisenssien myötä.

- Lähdimme tänä vuonna rakentamisessa liikkeelle ehkä vähän jälkipainoitteisesti. Kesälomien jälkeen verkkoa on laajennettu kovalla vauhdilla, Siiki vakuuttaa.

4G-verkko ei vielä tavoitakaan läheskään koko Suomea.

Kuningaskuluttaja tiedusteli operaattoreilta 4G tukiasemien määriä sähköpostikyselyllä. Täysin tarkkoja lukemia emme saaneet, mutta suuntaa-antavia määriä operaattorit kertoivat.

Elisa/Saunalahdelta kerrottiin, että heillä tukiasemia on jo yli 2500. DNA:lla tukiasemien määrä on yli 2000. Kolmesta isoimmasta operaattorista Soneralla on tällä hetkellä vähiten 4G-tukiasemia. Soneran tavoitteena on 1500-2000 4G-tukiasemaa vuoden 2014 loppuun mennessä.

4G-verkko ei vielä tavoita läheskään koko Suomea. Esimerkiksi Karkkilassa asuva Mira Ahjoniemi käyttää 4G:tä työpaikallaan Vantaalla, mutta kotona se ei toimi:

- Täällä Karkkilassa ei ole 4G-verkkoa ainakaan Soneralla. Kuulin, että Elisa 4G:tä johonkin tällä alueella jo tarjoaa, mutta varsinaisesti Karkkilassa ei voi ajatella, että täällä olisi 4G-peittoa.

Mira Ahjoniemi
Mira Ahjoniemi Mira Ahjoniemi Kuva: Yle mira ahjoniemi

Soneran 4G-verkon alueella asuu noin 75 % suomalaisista, Elisa/Saunalahden verkko kattaa 90 % maamme asukkaista. DNA:lla kattavuus on huonoin. DNA:n 4G-yhteyksien alueella asuu noin 70 % suomalaisista.

- OIemme valinneet pikkuisen erilaisen strategian. Me lähdemme siitä, että rakennamme verkkoa kaupunki kerrallaan ja tarjoamme siellä kyseisessä kaupungissa hyvän signaalivoimakkuuden ja hyvän sisäpeiton, kertoo DNA:n tuotekehityspäällikkö Ville Partanen.

- Kun verrataan meitä kilpailijoihin, niin meillä on ihan yhtä paljon tukiasemia kuin kilpailijoilla, ne ovat vain pikkaisen enemmän keskittyneet kaupunkialueille. Tulevaisuudessa siirrymme myös merkittävästi kaupunkialueiden ulkopuolelle.

4G-yhteyden laatu vaihtelee

Operaattorit ovat luvanneet Viestintävirastolle, että vuoteen 2019 mennessä 4G:n peittoalue kattaa 97% suomalaisista. Asuminen 4G-alueella ei kuitenkaan välttämättä vielä takaa yhteyden hyvää laatua.

Matkapuhelintukiasema
Matkapuhelintukiasema Kuva: Yle tukiasema

Milloin kuluttaja voi sanoa, että 4G-yhteydessä on virhe?

- Mikäli asiakas ei saa kuuluvuutta, niin me onnistutaan asiakkaan luvalla näkemään tämä meidän asiakaspalvelutyökalusta. Asiakaspalvelusta nähdään, että 4G-verkkoa ei ole saatu ja pyritään katsomaan voidaanko asialle tehdä jotain. Sitten jos käy tällä tavalla, ettei asiakkaan nopeuden vaihteluväli täyty, niin pyydetään, että asiakas testailee sitä yhteyttään illan aikana. Sen jälkeen seuraavana päivänä soitetaan ja katsotaan millaisia nopeuksia asiakas on saanut, Ville Partanen toteaa.

4G-yhteyksien latausnopeuden alaraja on operaattoreilla erilainen. Sonera lupaa 4G:lleen vähintään 10 megabitin latausnopeutta, mutta Elisa/Saunalahti ja DNA puolet vähemmän. Partasen mukaan kyse on siitä, ettei DNA halua vahingossakaan tuottaa asiakkailleen pettymyksiä.

- Jos asiakkaalle kävisikin siten, että hän saisikin vain seitsemän tai kahdeksan megabittiä sekunnissa, niin kyllähän me sanotaan, ettei se [4G] varmasti ole niin hyvä kuin asiakas toivoisi ja pyritään se nostamaan.

Mihin 4G:tä tarvitaan?

Kokeilimme testimielessä, minkälainen nopeusero videon suoratoistossa tulee 3G:llä ja 4G:llä.

Erot eivät olleet Helsingin kaupunkialueella päiväsaikaan kovin merkittäviä, vaikka 4G olikin piirun nopeampi. Kokeilu tehtiin Soneran yhteyksillä, puhelin oli Nokian Lumia 920.

Molemmilla yhteyksillä Netflix-video lähti alle minuutissa pyörimään, ja kuvanlaatu oli kännykän ŕuudulla siedettävä.

Aalto-yliopiston Jukka Mannerin mielestä 4G ei olekaan välttämättömyys. Esimerkiksi Netflix lupaa teräväpiirtotasoista kuvalaatua jo viiden megabitin nopeuksilla, joten videon katsomisen pitäisi onnistua mainiosti jo hitaammassa 3G-verkossakin.

- Videoiden suoratoistoon ei kuluttaja saakaan hirveitä hyötyjä 4G:stä verrattuna 3G-verkkoon. Ehkä se lähtysnopeus onkin se iso juttu, nimenomaan jakaminen, Manner miettii.

Videoiden ja kuvien lähettäminen 3G-verkossa on kyllä tuskaisen hidasta.

- Kun ajatellaan, että kameroita on joka paikassa ja laitteessa, ja sosiaalinen media, niin videoiden ja kuvien lähettäminen 3G-verkossa on kyllä tuskaisen hidasta. Mutta jos 4G:ssä ei ole rajoituksia liittymässä, niin sen avulla kuvien lähettäminen onnistuu huomattavasti paremmin, jopa kymmenen kertaa nopeammin.

4G-yhteydellä voi siis saada reilusti nopeutta kännykän nettiin, mutta ilmankin pärjää varsin hyvin.

Mikäli aikoo nopeamman yhteyden hankkia, kannattaa vertailla, minkä operaattorin yhteydet pelittävät omalla alueella parhaiten.

Myös käytettävällä laitteella on suuri merkitys 4G-yhteyden nopeuteen. Alla Nettitutkan mittausten perusteella 10 nopeinta 4G-laitetta.

LTE-laitteiden TOP 10:

Laite Latausnopeus Mbit/s
Samsung Galaxy S5 127,6
LG G2 122,4
Samsung Galaxy Note 3 120,8
Samsung Galaxy S4+ 114,3
Huawei MediaPad M1 8.0 112,6
Nokia Lumia 1520 105,0
Sony Xperia Z1 96,6
Nokia Lumia 925 96,5
Nokia Lumia 920 96,2
Samsung Galaxy S4 95,8

Juttua muokattu 23.10.2014: Jukka Mannerin sukunimen taivutus korjattu
Juttua muokattu 27.1.2014: Ulkoasukorjauksia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.