Hyppää pääsisältöön

Tv-judolla houkuteltiin nuoria harrastamaan jo 1970-luvulla

"Tällaista tää nyt oli. Me yritettiin parhaamme mukaan esittää, mitä tää judo on, niinku junioritasolla", päätettiin Liikkuen kuntoa -ohjelmasarjan ainoa säästynyt osa, jossa käsiteltiin tietysti judoa. Viisiosainen tv-sarja esitteli vuonna 1977 vähemmän huomiota saaneita ja tuntemattomampia urheiluharrastuksia junioreille.

Muina lajeina sarjassa käsiteltiin uintia, trial-ajoa, uppopalloa ja pöytätennistä. Judo-osa oli sarjan ensimmäinen jakso.

Näemme kolmen aikuisohjaajan opissa kymmeniä varsin eri-ikäisiä ja -kokoisia junioreita. Asetelma ei kuitenkaan ole judon harjoittelussa tavatonta, koska taitava ottelija pyrkii kamppailussa aina hyödyntämään vastustajansa voimaa omissa liikkeissään. Näin myös kevyemmällä ja pienemmällä ottelijalla on hyvä mahdollisuus päihittää ennakkoon vahvempi vastustajansa.

Tärkeintä lajissa on hallita liikeradat ja osata ennakoida vastustajan iskut. Helsingin Kisahallissa kuvatussa ohjelmassa tilanteita havainnollistetaan useilla esimerkeillä.

Arviolta noin seitsemänvuotias juniori näyttää ohjaaja Yrjö "Yjä" Ekholmin kustannuksella oikeaoppisen seoi nage -heiton, eli olkapääheiton. Poika tarraa hyökkäävään vastustajaansa ensin nopealla otteella ja pyörähtää heittäen ohjaajan olkansa yli tatamiin.

Judon perusliikkeiden, eri liikeratojen, japaninkielisten termien ja lajin etikettisääntöjen lisäksi ohjelmassa kerrotaan judon osaamisen tasoista. Judokan taitavuudesta kertoo hänelle myönnetyn vyön väri.

Tietolaatikko

Japanilainen Jigoro Kano kehitti kamppailulaji judon jujutsutekniikoiden pohjalta ja perusti sille Kodokan -niminen koulun Tokioon kesäkuussa 1882. Suomalaiset pääsivät näkemään lajia ensimmäisen kerran jo lokakuussa 1890, jolloin Kano kävi Euroopan-matkallaan myös Suomessa. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1954.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto