Hyppää pääsisältöön

Tv-judolla houkuteltiin nuoria harrastamaan jo 1970-luvulla

"Tällaista tää nyt oli. Me yritettiin parhaamme mukaan esittää, mitä tää judo on, niinku junioritasolla", päätettiin Liikkuen kuntoa -ohjelmasarjan ainoa säästynyt osa, jossa käsiteltiin tietysti judoa. Viisiosainen tv-sarja esitteli vuonna 1977 vähemmän huomiota saaneita ja tuntemattomampia urheiluharrastuksia junioreille.

Muina lajeina sarjassa käsiteltiin uintia, trial-ajoa, uppopalloa ja pöytätennistä. Judo-osa oli sarjan ensimmäinen jakso.

Näemme kolmen aikuisohjaajan opissa kymmeniä varsin eri-ikäisiä ja -kokoisia junioreita. Asetelma ei kuitenkaan ole judon harjoittelussa tavatonta, koska taitava ottelija pyrkii kamppailussa aina hyödyntämään vastustajansa voimaa omissa liikkeissään. Näin myös kevyemmällä ja pienemmällä ottelijalla on hyvä mahdollisuus päihittää ennakkoon vahvempi vastustajansa.

Tärkeintä lajissa on hallita liikeradat ja osata ennakoida vastustajan iskut. Helsingin Kisahallissa kuvatussa ohjelmassa tilanteita havainnollistetaan useilla esimerkeillä.

Arviolta noin seitsemänvuotias juniori näyttää ohjaaja Yrjö "Yjä" Ekholmin kustannuksella oikeaoppisen seoi nage -heiton, eli olkapääheiton. Poika tarraa hyökkäävään vastustajaansa ensin nopealla otteella ja pyörähtää heittäen ohjaajan olkansa yli tatamiin.

Judon perusliikkeiden, eri liikeratojen, japaninkielisten termien ja lajin etikettisääntöjen lisäksi ohjelmassa kerrotaan judon osaamisen tasoista. Judokan taitavuudesta kertoo hänelle myönnetyn vyön väri.

Tietolaatikko

Japanilainen Jigoro Kano kehitti kamppailulaji judon jujutsutekniikoiden pohjalta ja perusti sille Kodokan -niminen koulun Tokioon kesäkuussa 1882. Suomalaiset pääsivät näkemään lajia ensimmäisen kerran jo lokakuussa 1890, jolloin Kano kävi Euroopan-matkallaan myös Suomessa. Varsinainen judotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1954.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto