Hyppää pääsisältöön

Yksityisautoilu oli kasvavan Tampereen mörkö

Dokumentissa Muuttuvan kaupungin kuvat (1976) pohditaan Tampereen kehitystä. Erityisen kritiikin kohteena on alati kasvava yksityisautoilu. Ohjelmaa siivittää ajoittain pahaenteiseltä kuulostava musiikki.

Ihmisvilinää, uusia kerrostaloja ja paljon autoja – Tampere vuonna 1976. Näin alkaa dokumentti Muuttuvan kaupungin kuvat. Ja muuttunut Tampere onkin.

Muutama vuosisata aiemmin Tampereen paikalla oli vain kuohuva koski ja muutamia matalia mökkejä. Kyläpahasesta tuli kaupunki vuonna 1779, ja siitä lähtien paikka vilkastui ja kasvoi. Tampereelle nousi tehtaita ja niiden työntekijät virtasivat kaupunkiin. Maan suurin teollisuuskaupunki siitä tuli 1800-lopulla.

Kehitys on seurannut ihmismäärän kasvua uusine puistoineen, julkisine rakennuksineen ja kaupunginosineen.

"Kaupunki ei ole tullut valmiiksi, sitä rakennetaan alati, se on aina keskeneräinen ja se kasvaa koko ajan", selostaja Juhani Niemelä kertoo.

Mitä vanhemmaksi kaupunki tulee, sitä uudemmaksi ja modernimmaksi se samalla muuttuu. Kaikki eivät tästä kehityksestä hyödy. Nopeassa ja rajussa muutoksessa ihminen voi kärsiä orpouden ja epävarmuuden tunteista. Tampereen ongelmiksi dokumentissa katsottiin erityisesti kasvava autoliikenne, joka paitsi jarruttaa julkisen liikenteen kehitystä myös saastuttaa ilmaa.

”Yhä paisuva autoliikenne saastuttaa ja kuluttaa kaupunkia, se lohkoo toreja ja aukioita, pienentää puistoja, nielaisee puita ja nurmikoita ja pyöristää kadunkulmia miltei huomaamatta”, Niemelä luettelee.

Dokumentin kuvausta onkin suoritettu ympäristöystävällisesti hevosvaljakon kyydissä sekä kadulla jalan kuvaten. Ohjelman ajoittain pahaenteisestäkin musiikista vastaa Risto Hiltunen.

Tamperelaisten kadunmiesten mielestä tavallinen kaupunkilainen ei pysty vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun tarpeeksi. Päätöksiä ei tehdä enemmistön – lapsien, heidän perheiden ja vanhusten – tarpeita ajatellen, dokumentissa pohditaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto