Kuningaskuluttajan Facebook-ryhmäläisen kotoa löytyy sekä kylpyamme että sähkösauna. Molemmat houkuttavat naista viileinä iltoina. Hän haluaisi tietää, kumpi on isompi rasite ympäristölle: kylpy vai saunakäynti?
Energiatehokkuuteen erikoistunut Motiva teki laskelman sillä oletuksella, että kyseessä on sähkölämmitteinen talo ja löylyihin menee vain yksi ihminen.
Suoran energiankulutuksen kannalta laskelma on varsin helppo tehdä: kylvyssä lilluminen ja saunassa käynti ovat samaa suuruusluokkaa.
- Jos kuitenkin ajatellaan lopullista ympäristökuormaa, asia muuttuu paljon monimutkaisemmaksi, Motivan asiantuntija Sami Seuna kertoo.
Esimerkiksi saunan jälkilämmön hyödyntäminen talon muiden tilojen lämmityksessä vaihtelee hyvin paljon. Kesäaikana sauna aiheuttaa lähinnä tilojen ylilämmitystä. Talvella jälkilämmöstä saadaan parhaimmillaan hyödyksi jopa suurin osa.
Jos talossa on lämmön talteenotto koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä, myös sillä saadaan saunan jälkilämpöä talteen.
Saunottaessa saunan koko ja kuumuus vaikuttavat energian kulutukseen.
Tulokseen vaikuttaa sekin, kuinka kauan seistään juoksevan suihkun alla sekä suihkun lämpötila.
Vertailussa pitäisi huomioida myös vesihuollon energiatalous. Paljonko energiaa menee käyttöveden ja jäteveden puhdistamiseen ja siirtoon? Saadaanko jätevedestä mahdollisesti energiaa talteen? Vedenhankinta ja jäteveden puhdistus vaikuttavat hiilijalanjälkeen monin tavoin.
- Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa, ellei tunne taloa, paikallisia ja tapauskohtaisia oloja, Sami Seuna toteaa.
Selkeätä vastausta Facebook-ryhmäläiselle ei siis löytynyt.
Ympäristöstä välittävä saunoo tai kylpee kohtuudella – ei siis joka ilta. Viluun auttavat myös villasukat ja kuppi kuumaa.