Hyppää pääsisältöön

Talvinen Korkeasaari 1937

Julkaistu 24.10.2014 - 14:25. Päivitetty 29.10.2014 - 14:43

Aho & Soldanin kantaaottava lyhytfilmi esittelee eläinten arkipäivää Korkeasaaressa talvella 1937. Eläimet ovat valppaita vankeudessakin, mutta "hirvikin muistanee joskus", millaista oli elämä erämaassa.

Talvehtiminen vuonna 1889 perustetussa eläintarhassa sujuu rauhallisesti. Ketut ovat virkeitä, biisoni utelias, karhu perso makealle ja "kameeli kumma elukka". Ilves on saanut seurakseen kotikissan.

Tuuheaturkkinen susi köllii hangessa. "Siinä uinahdellessa tulee kenties mieleen...". Myös hirvi saattaa muistaa, millaista elämä vapaudessa oli vaikkapa silloin, kun kevätaurinko paistoi ja purot solisivat. Sinne saukkokin kaivannee.

Hienovarainen, mutta selvän sanoman sisältävä mykkäfilmi päättyy yläilmoihin vaaramaisemiin. "Kotka, ilmojen kuningas, on luotu näkemään maailma korkealta."

Teksti: Petra Himberg

Katso myös

Kun soul tuli Suomeen – Samin ja Daven showpaketti hurmasi "wagneriaanisilla tunnehuipentumilla" vuonna 1967

Yle taltioi Soul Timen vahvan konserttivierailun.

Soul Time -seurueen tähtiin kuuluivat mm. Sam & Dave, Lee Dorsey, Arthur Conley ja Linda Carr. Elävä arkisto julkaisee makupaloja Ylen vahvatunnelmaisesta konserttimateriaalista.
Sirkuspelle Hermannista tuli koko kansan suosikkipelle – 70-luvulla luotu hahmo ei jäänyt vain yhden sukupolven lastenohjelmaksi

Pelle Hermannin tarina alusta loppuun.

Kun televisiosta kuului Johann Strauss vanhemman Radetzky-marssi posetiivilla soitettuna, lähes kaikki tiesivät, mitä se tarkoittaa.

Kommentteja 8
Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!
Karvakuonot reissaavat vesillä, autolla ja hevoskyydilläkin

Videonoutajat seikkailevat

Ensin oli keskikokoinen videonoutaja Ransu, joka toimi apujuontajana ja myöhemmin vähän isommissakin tehtävissä Pikku Kakkosen ohjelmissa. Pian Ransu sai seurakseen myös muita lajitovereita, Eno-Elmerin ja Rikun.

Neljän laudaturin ylioppilas asui teltassa Vuosaaren kuusikossa – Karpo haastatteli

Risto Kauppila opiskeli iltalukiossa ja asui teltassa.

Risto Kauppila valmistui iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä 1972. Hän asui tuolloin Vuosaaren metsässä, teltassa. Hannu Karpo haastatteli Kauppilaa tämän ylioppilasvuonna ja kuusi vuotta myöhemmin 1978.

Kommentteja 7
Ruoveteläisten nuorten tulevaisuus oli muualla

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971).

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Kommentteja 5
Tietoisku: Kesäkissa

Tietoisku: Kissan heitteillejättö on rangaistava teko.

Suomalaisia valistettiin vuonna 1978 kissojen kohtelusta. Uutisfilmi muistutti, että kissan heitteillejättö on rangaistava teko. Filmillä painotettiin, että kissaa ei saa jättää luontoon, kun kesälomanvietosta mökiltä palataan takaisin kotiin.
Mukavasti matkaan junalla

VR:n esittelyfilmissä kiidetään junalla suvena ja talvena

Halki vehreiden Suomen suvimaisemien ja lumisten talvinäkymien porhaltavat junat Valtionrautateiden vuonna 1972 valmistuneessa esittelyfilmissä, jossa luodaan myös katsaus VR:n henkilöliikenteen uudistuksiin ja parannuksiin.

Kommentteja 15

2023

Luonnossa on tiettyjä eläimiä, joiden varassa on suuri osa ekosysteemistä

Kaikilla lajeilla on luonnossa jokin tarkoitus, mutta jotkut lajit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Avainlajien suojelussa on saatu pieniä voittoja luontokadon suitsimiseen.

Kommentteja 22

2022

Metsästäjä Juha Landin ymmärtää sutta ja seuraa tiiviisti Kannuksen lauman elämää: “En ymmärrä, miksi petoeläimistä yritetään maalata kuvaa pahoina eläiminä”

Miten metsästäjä pitää koiransa turvassa susialueella

Miten metsästäjä pitää koiransa turvassa susialueella

2020

Kalevalassa ja kansanperinteessä eläimillä oli tunteet ja taikavoimia

Eläinmyytit kertovat tarua ja totta eläinten mahdista.

Suomalainen kansanrunous on täynnä myyttisiä eläimiä, joiden valtakunta uloittui paljon nykymaailmaa laajemmalle – "veden alle, tähtitaivaisiin, aikojen taakse ja elämän rajan yli". Eläimet nähtiin kumppaneina ja auttajina, mutta myös vihollisina, joita tuli kunnioittaa.

2019

"Kraa, kraa" ja "uah, uah" – tunnistatko eläimen sen äänen perusteella?

Eläinten ääntelyllä on monta merkitystä.

Eläimet viestivät ääntelyllään mitä erilaisimmista asioista, kuten reviirinsä rajoista tai vaaratilanteista. Lintujen äänet ovat monelle tuttuja, mutta harva on kuullut esimerkiksi hirven mylvintää. Testaa, miten hyvin tunnistat eläimen sen äänen perusteella!

2023

Sällsynt tillökning på Högholmen – överraskande födsel av myskoxe

Första myskoxen som föds i parken på 20 år.

För första gången på tjugo år föddes en myskoxe på Högholmens djurpark. Födseln var oväntad då mammans tjocka päls dolde graviditeten.
Skogens djur i Bromarv får en egen bok

Bromarvbon Jörgen ”Wibbe” Wibergs bilder på skogens djur ges ut i bokform i höst.
Vargar, älgar och mårdhundar poserar framför Bromarvbon Jörgen Wibergs viltkamera

Han har över 20 viltkameror på strategiska platser i Rilaxskogarna i Bromarv. Bilderna från kamerorna delar Jörgen ”Wibbe” Wiberg frikostigt med sig på sin Facebooksida.

Kommentteja 2

2022

Amurtigerungarna på Högholmen mår bra – "Ovanligt att ungar föds på hösten", säger djurparkens direktör

Tigerungarna är inte det enda nya på Högholmen.

Den stora amurtigerhanen ligger i sin inhägnad och tuggar på ett stycke kött. Ibland höjer han det väldiga runda huvudet och lyssnar. Snart stiger han upp och börjar vanka av och an bakom plexiglaset. Hans enorma tassar kliver tyst och mjukt.