Hyppää pääsisältöön

Työn sankarit

Toimittaja Antti Pikkanen
Päätoimittaja, toimittaja Antti Pikkanen Toimittaja Antti Pikkanen Kuva: Yle / Laura Pohjavirta yo-lehti

Toimittaja Antti Pikkasen, 23, elämäntapa on uhattuna. Media-alan työpaikat eivät ole missään suhteessa erilaisten oppilaitosten aloituspaikkoihin. Suurin uhka on printtimedian kriisi, joka ei enää hiillosta pelkästään ilmaisjakelulehtiä, sillä suurin osa niistä kuoli jo, tai siirtyi internetin uumeniin. Siksi itsensä lehdistön töillä elättävä alle kolmekymppinen alkaa olla harvinaisuus. Varsinkin sanomalehdessä työskentelevä alle kolmekymppinen. Antti tosin on pikemminkin kaksikymppinen.

Antti Pikkanen on Ylioppilaslehden uusi päätoimittaja. Ylioppilaslehtiä on Suomessa useita, hyvin eritasoisia, riippuen ylioppilaskuntien varakkuudesta, mutta on vain yksi Ylkkäri. Antin toimittajaura on edennyt nopeasti päätoimittaja-asemaan.

Koko lehti jäi Antin harteille, joka siinä vaiheessa oli ollut lehdessä töissä neljä kuukautta

Vaikka monelle Ylioppilaslehti on ponnistusalusta valtamediaan, on Antin kohdalla tilanne toisinpäin. Hän on jo nähnyt esimerkiksi Helsingin Sanomat sisältäpäin, tehnyt laajoja reportaaseja HS:n Kuukausiliitteeseen ja ollut mukana NYT-liitteen tahdissa. Antti itse inhoaa amerikkalaiselta haiskahtavaa asennetta ja slogania omalla työllä huipulle pääsemisestä, mutta tuo tulevaisuudenuskoa hohkaava hokema pätee häneen. Hän aloitti varsinaisen toimittajauransa ilmaisjakelulehti Cityssä, joka oli yli kahdenkymmenen vuoden ajan kaupunkikulttuurin kuumin aviisi. Sitten iski lehtialan lama ja mainostajat karkasivat. City-lehden pahin aallonpohja koitti vuonna 2011, jolloin lehden omistaja ilmoitti mittavista säästöistä, ja ilmoituksen johdosta toimitus irtisanoutui. Koko lehti jäi Antin harteille, joka siinä vaiheessa oli ollut lehdessä töissä neljä kuukautta – ja City-lehti oli hänen elämänsä ensimmäinen oikea media-alan työpaikka. Kahdeksan numeron verran Antti hoiti kaiken, juttujen kirjoittamisesta ja tilaamisesta siihen saakka, että lehti saatiin ilmaisjakelutelineisiin kaikille niille viidellekymmenelle paikkakunnalle, joissa City parhaimmillaan ilmestyi.

Toimittaja Antti Pikkanen
Päätoimittaja, toimittaja Antti Pikkanen Toimittaja Antti Pikkanen Kuva: Yle / Laura Pohjavirta päätoimittaja
Hämmästyttää, että toimittajien uusi sukupolvi löytää innon olla mukana huolimatta median maanjäristyksestä

Printtimedian alamäki jatkuu kuluvana vuonna 2014: viime viikot jäävät ilmaisjakelulehtityöläisten muistikerroksiin. Ilmaisjakelulehti Voima, joka on tarjonnut yli 11 vuoden ajan vaihtoehtoista ja syvällistä tietoa maailmanpolitiikasta ja kulttuurista natisee liitoksistaan. Päätoimittaja Kimmo Jylhämö sai luottamuspulan vuoksi potkut ja seuraavalla viikolla suuri osa toimituksesta irtisanoutui, joukossa mm. dokumenttiteatteriohjaaja Susanna Kuparinen, joka toimi Voima-lehden toimitussihteerinä.

Yhtä kehnosti menee kultaisten rock-aikojen kruununjalokivellä Rumballa, jonka entinen toimituspäällikkö, toimittaja Janne Flinkkilä avautui Rumbaa kohtaan tuntemastaan angstista ja pettymyksestä Nalle Östermanin blogissa muutama päivä sitten, lokakuun 2014 harmaimpina päivinä. Hämmästyttää, että toimittajien uusi sukupolvi löytää innon olla mukana huolimatta median maanjäristyksestä, totaalisesta tuhovimmasta, joka murskaa alleen niin hienoa työtä kuin valitettavasti myös ihmisiä. Siitä hatunnosto heidän sitkeydelleen ja nuoruuden innolleen.

Freelancer-tekijöitä repivät muun muassa Sanoma -konsernin rajut avustajasopimukset; varsinkin valokuvaajat ovat suivaantuneet vallitsevaan sopimuspolitiikkaan. Tässä valossa Ylioppilaslehti, vuonna 1913 perustettu opiskelijalehti, tarjoaa inspiroivan ympäristön, jossa tekijöiden kunnioitus on arvossaan. Antti Pikkanen jatkaa suurissa saappaissa: aina muistutetaan, että myös presidentti Urho Kekkonen toimi myös aikoinaan Ylkkärin päätoimittajana.

Tietenkään hyvä journalismi ei ole kadonnut mihinkään. Se, maksaako kukaan siitä tai voiko journalismilla elää, on tällä hetkellä kyseenalaista. Antti Pikkasen esimerkki osoittaa, että on mahdollista elää päivä kerrallaan tehden parasta jälkeä mihin pystyy. Edelleenkin tarkka oikoluku, ideoiden pallottelu, taittoratkaisuista keskusteleminen ja yhdessä tekeminen ovat avaimia hyvää lehdentekoon ja kiinnostavaan lopputulokseen. Ohjaamassani Tekijänä Antti Pikkanen -jaksossa tehdään piipahdus Ylioppilaslehden arkeen. Se näyttää, että juuri nämä tekemisen tavat ovat siirtyneet toimittajasukupolvelta toiselle. Ne ovat sitkeyden ja ahkeruuden hyveitä.

Maria Seppälä
toimittaja-ohjaaja Yle Kulttuuri

Uusin Ylioppilaslehti

Journalistiliitto: Kuka Antti Pikkanen

City-lehden kohtalo

Yle Uutiset: Voiman päätoimittajan potkut

Yle Uutiset: Voiman toimituksen irtisanoutuminen

Rocktoimittaja Nalle Östermanin blogi: Janne Flinkkilä avautuu vuosistaan Rumbassa

Kommentit
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.