Rakentamisen, niin uudis- kuin korjausrakentamisen, laatuongelmista riittää puhetta ja kirjoitettavaa. Syytettyinä ovat lähes kaikki mahdolliset rakentamisen osapuolet, etenkin urakoitsijat ja niiden työntekijät. Tunareita koko ketju, suunnittelijoita ja viranomaisia unohtamatta.
Laatukeskustelussa tulee harvemmin esille alan hankintakulttuuri, jolle on ominaista halvimman tarjouksen valinta kaikissa vaiheissa. Halutaan halvin suunnittelija, halvin rakentaja, halvimmat materiaalit ja halvin valvoja. Ei parasta, pätevintä tai vastuullisinta.
Huomio on vain hankintahinnassa eikä niissä kustannuksissa, mitä yksioikoisesti halvimpien tarjouksien hyväksymisestä pidemmän päälle voi tulla: sutta ja sekundaa, virheiden paikkailua.
Laatukeskustelussa tulee harvemmin esille alan hankintakulttuuri, jolle on ominaista halvimman tarjouksen valinta kaikissa vaiheissa.
Tämä koskee usein myös putkiremontteja. Harva taloyhtiön hallitus uskaltaa valita putkiremontilleen muun kuin halvimman tarjouksen tehneen suunnittelijan tai urakoitsijan. Pelätään osakkaita, jotka haluavat minimoida asumisen kustannukset lyhyellä tähtäimellä.
Asunto-osakeyhtiöihin on juurtunut legendaarisesta ”Tankki täyteen” –tv-sarjasta tutulta Sulo Vileniltä opittu ajattelutapa: ”Ostin kun sain halvalla.” Viisaampaa olisi pohtia EK:n puheenjohtajan ja SRV:n pääomistajan Ilpo Kokkilan heittämää kysymystä: ”Jos joudut sydänleikkaukseen, haluatko halvimman mahdollisen sydänkirurgin?” Tai tunnetko olosi turvalliseksi, jos tiedät olevasi lentokoneessa tai laivassa, jonka jokainen osa on hankittu mahdollisimman halvalla?
Nykytilanteessa on tavallaan on ihan ymmärrettävää, että niin sanotut kevyet putkiremontit ovat monien osakkaiden mieleen. Putkiremontin riesasta halutaan selvitä mahdollisimman nopeasti ja halvalla.
Kilpailuttamisesta ja hankintojen pilkkomisesta on taloyhtiöissä tullut itseisarvo. Putkiremonttien tai muiden korjaushankkeiden suunnittelua ja urakointia ei esimerkiksi haluta ostaa yhdessä paketissa, vaikka muussa rakentamisessa ja monilla muilla aloilla niiden niputtamisella saavutetaan monesti parempaa laatua ja alhaisempia elinkaarikustannuksia.
Kannustava poikkeus on kulosaarelainen As Oy Risto Rytin tie 28 Bostads Ab, joka voitti Vuoden 2014 paras putkiremontti -kilpailun. Sen putkiremontti toteutettiin kokonaisvastuu- eli KVR-urakkana, jossa urakoitsija vastasi myös suunnittelusta. Tämä nopeutti hankkeen läpiviemistä sekä vähensi samalla hankkeen riskejä ja lisätöitä. Hankkeesta voit lukea esimerkiksi täältä.
Rakennusalalla on valitettavan tyypillistä vastakkainasettelu tilaajien ja urakoitsijoiden välillä. Alan yleiset sopimusehdot osaltaan pönkittävät tätä rintamalinjaa. Pikku hiljaa ovat onneksi yleistymässä allianssi- ja yhteistoimintamallit, joissa korostetaan riskien ja hyötyjen jakamista. Ensimmäiset kokeilut ovat hivuttautumassa vuokra-asuntoyhtiöiden remontteihin. Mikä mahtaa olla ensimmäinen asunto-osakeyhtiö, joka uskaltaa lähteä samalle tielle?
Juha Salmi
LUE myös Salmen aiemmat kirjoitukset:
- Pelottava putkiremontti tulee puskista
- Remontti on iso sijoitus
- Onko kykyä kuunnella niitä jotka kaiken maksavat?
- Evakkoreki olisi kehitettävä kevyemmäksi
- Putkikimppa kannattaa
- Asukkaalle yksi viesti kerrallaan
