Hyppää pääsisältöön

Kotimainen näköpuhelin oli kaukonäköinen keksintö

Suomessa kehitettiin näköpuhelin jo parikymmentä vuotta ennen Skype-nettipuhelujen aikaa. Laitteet olivat kuitenkin kalliita, eikä kasvokkain käydyistä puheluista tullutkaan toivottua hittiä 1980- ja 1990-luvuilla. Humoristiset toimittajat tarjosivat keksinnölle käyttöä mm. puhelinsensseissä tai hammaslääkärien etätarkastusvälineenä.

Näköpuhelujen mahdollisuutta pohdiskeltiin jo tavallisen puhelimen keksimisestä alkaen. Yhdysvalloissa ja Saksassa videopuhelintekniikkaa alettiin kehitellä jo 1920-luvulla. Saksassa avattiin vuonna 1936 maailman ensimmäinen videopuhelinverkko. Amerikkalaisen AT&T:n Picturephone esiteltiin keväällä 1964 New Yorkin maailmannäyttelyssä.

Kuluttajat eivät innostuneet hintavasta ja kömpelöstä Picturephonesta, mutta huumoria siitä irtosi. Matti Kuuslan Piikkis-ohjelmassa ennusteltiin laitteen aiheuttavan kiusallisia ihmissuhdetilanteita.

1980-luvulla Suomessa alettiin kehitellä puhelinlinjoitse tapahtuvaa kuvaviestintää ensisijaisesti yritysten tarpeisiin. Posti- ja telelaitoksen vuonna 1982 esittelemä teleneuvottelujärjestelmä ei tarjonnut vielä edes liikkuvaa kuvaa vaan perustui hitaasti vaihtuviin stillkuviin. Neuvottelutkin olisi pitänyt käydä telepiirien vuokraamissa erillisissä konferenssihuoneissa.

Ensimmäinen näköpuhelin Euroopassa

Vuonna 1984 Valtion tekninen tutkimuskeskus kehitti elävää kuvaa välittävän siirtolaitteen, jonka kuva tosin hajosi puhujan liikkuessa. Laitteisto, johon kuului puhelin, tietokone, kamera ja monitori, maksoi "alle 100 000 markkaa" (vuoden 2014 rahassa runsaat 34 000 euroa).

Vehjettä luonnehdittiinkin "johtajien huomispäivän välineeksi", olkoonkin että tämä Euroopan ensimmäinen näköpuhelin oli tuntuvasti huokeampi kuin historialliset edeltäjänsä.

Kotimaisilla yrityksillä ei kuitenkaan ollut kiinnostusta VTT:n laitteen teolliseen valmistamiseen. Sen tuotantoa varten perustettiinkin vuonna 1986 VistaCom-niminen yritys, jonka pääosakas oli Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan riskisijoitusyhtiö Ecomen.

Vuonna 1986 arvioitiin optimistisesti, että seuraavalla vuosikymmenellä näköpuhelinten menekki Euroopassa nousisi 25 miljoonaan. Ainakin "puhelinsenssien" tekoa se avittaisi, toimittaja Arto Nurmi ehdotti jutussaan leikillisesti.

Vuonna 1988 VistaCom julkaisi pöytämallisen värikuvapuhelimen prototyypin. Seuraavana vuonna lähetetyn uutisjutun mukaan vantaalainen Rotator Oy otti sen käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

VistaComin laitteeseen saattoi kytkeä toisen kameran erillisten kuvien lähettämistä varten, mutta Muutoksen tuulet -ohjelman näytteen perusteella kameran vaihto vaati hieman hankalaa kytkentöjen muuttamista.

Posti- ja telelaitos kehitteli samaan aikaan monipalvelukeskuksia, jotka mahdollistivat kuvapuhelimen, kotimikron, teleksin ja faksin käytön samasta liittymästä.

"Haloo, täällä Boris"

Suurista odotuksista huolimatta kuvapuhelinten kaupallinen läpimurto epäonnistui, eikä edes yritysmaailma ottanut keksintöä omakseen. Ennen konkurssiaan VistaCom valmisti vielä Macintosh-tietokoneeseen yhdistetyn kuvapuhelimen prototyypin. Mallissa oli tietokoneen päälle sijoitettu kamera, mutta puhelut käytiin edelleen perinteisen lankaluurin välityksellä.

Videopuhelimet pysyivät pitkään erikoisuutena, jolla viihdytettiin esimerkiksi Venäjän presidenttiä Boris Jeltsiniä tämän valtiovierailulla Saksassa.

Laitekehittely jatkui vuosikymmenen mittaan. Vuonna 1995 Geneven telemessuilla esiteltiin näköpuhelimen langaton malli.

Kodin uusi lelu

1990-luvun lopulla aiempaa nopeammat tietoliikenneyhteydet alkoivat mahdollistaa kuvapuhelut myös kotipäätteillä. Nopeiden tietoverkkojen kaupungiksi mielivässä Oulussa paikallinen puhelinyhtiö kokeili kuvallista yhteydenpitoa vuonna 2000.

Puhelinyhtiöt olivatkin innolla mukana kehitystyössä. Helsingin puhelinyhdistystä edustava Teppo Turkki visio tulevaisuuden mahdollisuuksia Aamu-tv:n haastattelussa 1998. HPY:n tarjoamien ISDN-liittymien taustalla olevaan verkkoon saattoi rakentaa vaikka oman tv-kanavan.

Ylen aamustudion koneessa on vielä "vanhanaikainen internetyhteys", ja toimittajat sähläävät hieman tuskastuneen oloisesti laitteeseen piuhalla kytketyn minikameran kanssa. Kuvapuhelinta kutsutaan "leluksi", ja toimittaja Leo Riski epäilee, mitä uutta ruudussa näkyvä nykivä kuva oikein tarjosi. ”Onko tämmöinen ISDN-yhteys edes kaikille mahdollinen?" hän epäilee.

Uusi teknologia ohjaa Aamu-tv:n keskustelun ennen pitkää jälleen internetin tarjoamaan aikuisviihteeseen, mutta juontajapari Hilla Blomberg keksii kuvapuhelimelle muitakin sovellutuksia. Kenties potilas saisi sen avulla suuvärkkinsä tarkastetuksi vaivautumatta hammaslääkärin vastaanotolle?

Näköpuhelut alkoivat yleistyä vasta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä internetin ilmaisten kuvapuhelinohjelmien ja halpojen, nopeiden laajakaistayhteyksien myötä. Vuonna 2005 Raahessa asukkaita opetettiin ilmaisten nettipuheluiden käyttäjiksi.

VistaComin myöhemmät vaiheet

Konkurssin tehneen kuvapuhelinyhtiö VistaComin toimintaa jatkoi Vista Communication Instruments Oy, joka vuonna 1991 toi markkinoille maailman ensimmäisen tietokoneeseen asennettavan koodekkikortin. Kortti yhdisti videosignaalin ja puhelinlinjan ohjaten puhelut kotimikroon.

2000-luvun taitteessa Vista teki ISDN-yhteyksille tarkoitettuja ohjelmistoja. Vuonna 1999 se julkaisi oheislaitteista riippumattoman kuvapuhelinohjelman, joka mahdollisti kuvapuhelut ja videoneuvottelut tavallisella kotikoneella tai kannettavalla mikrolla ilman puhelinta. Wicom Communications osti Vistan patentit vuonna 2002.

Artikkelin lähteinä on käytetty mm. seuraavia teoksia ja artikkeleita: Mika Pantzar, Tulevaisuuden koti. Arjen tarpeita keksimässä, Otava 2000; Sami Takala, Suomalaiset keksivät Skypen ennen Skypeä, Helsingin Sanomat 18.10.2014; Maria Korteila, Vistacomin näköpuhelin palasi bittijonona, Tekniikka & Talous 2001.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.