Hyppää pääsisältöön

Kotimainen näköpuhelin oli kaukonäköinen keksintö

Suomessa kehitettiin näköpuhelin jo parikymmentä vuotta ennen Skype-nettipuhelujen aikaa. Laitteet olivat kuitenkin kalliita, eikä kasvokkain käydyistä puheluista tullutkaan toivottua hittiä 1980- ja 1990-luvuilla. Humoristiset toimittajat tarjosivat keksinnölle käyttöä mm. puhelinsensseissä tai hammaslääkärien etätarkastusvälineenä.

Näköpuhelujen mahdollisuutta pohdiskeltiin jo tavallisen puhelimen keksimisestä alkaen. Yhdysvalloissa ja Saksassa videopuhelintekniikkaa alettiin kehitellä jo 1920-luvulla. Saksassa avattiin vuonna 1936 maailman ensimmäinen videopuhelinverkko. Amerikkalaisen AT&T:n Picturephone esiteltiin keväällä 1964 New Yorkin maailmannäyttelyssä.

Kuluttajat eivät innostuneet hintavasta ja kömpelöstä Picturephonesta, mutta huumoria siitä irtosi. Matti Kuuslan Piikkis-ohjelmassa ennusteltiin laitteen aiheuttavan kiusallisia ihmissuhdetilanteita.

1980-luvulla Suomessa alettiin kehitellä puhelinlinjoitse tapahtuvaa kuvaviestintää ensisijaisesti yritysten tarpeisiin. Posti- ja telelaitoksen vuonna 1982 esittelemä teleneuvottelujärjestelmä ei tarjonnut vielä edes liikkuvaa kuvaa vaan perustui hitaasti vaihtuviin stillkuviin. Neuvottelutkin olisi pitänyt käydä telepiirien vuokraamissa erillisissä konferenssihuoneissa.

Ensimmäinen näköpuhelin Euroopassa

Vuonna 1984 Valtion tekninen tutkimuskeskus kehitti elävää kuvaa välittävän siirtolaitteen, jonka kuva tosin hajosi puhujan liikkuessa. Laitteisto, johon kuului puhelin, tietokone, kamera ja monitori, maksoi "alle 100 000 markkaa" (vuoden 2014 rahassa runsaat 34 000 euroa).

Vehjettä luonnehdittiinkin "johtajien huomispäivän välineeksi", olkoonkin että tämä Euroopan ensimmäinen näköpuhelin oli tuntuvasti huokeampi kuin historialliset edeltäjänsä.

Kotimaisilla yrityksillä ei kuitenkaan ollut kiinnostusta VTT:n laitteen teolliseen valmistamiseen. Sen tuotantoa varten perustettiinkin vuonna 1986 VistaCom-niminen yritys, jonka pääosakas oli Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan riskisijoitusyhtiö Ecomen.

Vuonna 1986 arvioitiin optimistisesti, että seuraavalla vuosikymmenellä näköpuhelinten menekki Euroopassa nousisi 25 miljoonaan. Ainakin "puhelinsenssien" tekoa se avittaisi, toimittaja Arto Nurmi ehdotti jutussaan leikillisesti.

Vuonna 1988 VistaCom julkaisi pöytämallisen värikuvapuhelimen prototyypin. Seuraavana vuonna lähetetyn uutisjutun mukaan vantaalainen Rotator Oy otti sen käyttöön ensimmäisenä Suomessa.

VistaComin laitteeseen saattoi kytkeä toisen kameran erillisten kuvien lähettämistä varten, mutta Muutoksen tuulet -ohjelman näytteen perusteella kameran vaihto vaati hieman hankalaa kytkentöjen muuttamista.

Posti- ja telelaitos kehitteli samaan aikaan monipalvelukeskuksia, jotka mahdollistivat kuvapuhelimen, kotimikron, teleksin ja faksin käytön samasta liittymästä.

"Haloo, täällä Boris"

Suurista odotuksista huolimatta kuvapuhelinten kaupallinen läpimurto epäonnistui, eikä edes yritysmaailma ottanut keksintöä omakseen. Ennen konkurssiaan VistaCom valmisti vielä Macintosh-tietokoneeseen yhdistetyn kuvapuhelimen prototyypin. Mallissa oli tietokoneen päälle sijoitettu kamera, mutta puhelut käytiin edelleen perinteisen lankaluurin välityksellä.

Videopuhelimet pysyivät pitkään erikoisuutena, jolla viihdytettiin esimerkiksi Venäjän presidenttiä Boris Jeltsiniä tämän valtiovierailulla Saksassa.

Laitekehittely jatkui vuosikymmenen mittaan. Vuonna 1995 Geneven telemessuilla esiteltiin näköpuhelimen langaton malli.

Kodin uusi lelu

1990-luvun lopulla aiempaa nopeammat tietoliikenneyhteydet alkoivat mahdollistaa kuvapuhelut myös kotipäätteillä. Nopeiden tietoverkkojen kaupungiksi mielivässä Oulussa paikallinen puhelinyhtiö kokeili kuvallista yhteydenpitoa vuonna 2000.

Puhelinyhtiöt olivatkin innolla mukana kehitystyössä. Helsingin puhelinyhdistystä edustava Teppo Turkki visio tulevaisuuden mahdollisuuksia Aamu-tv:n haastattelussa 1998. HPY:n tarjoamien ISDN-liittymien taustalla olevaan verkkoon saattoi rakentaa vaikka oman tv-kanavan.

Ylen aamustudion koneessa on vielä "vanhanaikainen internetyhteys", ja toimittajat sähläävät hieman tuskastuneen oloisesti laitteeseen piuhalla kytketyn minikameran kanssa. Kuvapuhelinta kutsutaan "leluksi", ja toimittaja Leo Riski epäilee, mitä uutta ruudussa näkyvä nykivä kuva oikein tarjosi. ”Onko tämmöinen ISDN-yhteys edes kaikille mahdollinen?" hän epäilee.

Uusi teknologia ohjaa Aamu-tv:n keskustelun ennen pitkää jälleen internetin tarjoamaan aikuisviihteeseen, mutta juontajapari Hilla Blomberg keksii kuvapuhelimelle muitakin sovellutuksia. Kenties potilas saisi sen avulla suuvärkkinsä tarkastetuksi vaivautumatta hammaslääkärin vastaanotolle?

Näköpuhelut alkoivat yleistyä vasta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä internetin ilmaisten kuvapuhelinohjelmien ja halpojen, nopeiden laajakaistayhteyksien myötä. Vuonna 2005 Raahessa asukkaita opetettiin ilmaisten nettipuheluiden käyttäjiksi.

VistaComin myöhemmät vaiheet

Konkurssin tehneen kuvapuhelinyhtiö VistaComin toimintaa jatkoi Vista Communication Instruments Oy, joka vuonna 1991 toi markkinoille maailman ensimmäisen tietokoneeseen asennettavan koodekkikortin. Kortti yhdisti videosignaalin ja puhelinlinjan ohjaten puhelut kotimikroon.

2000-luvun taitteessa Vista teki ISDN-yhteyksille tarkoitettuja ohjelmistoja. Vuonna 1999 se julkaisi oheislaitteista riippumattoman kuvapuhelinohjelman, joka mahdollisti kuvapuhelut ja videoneuvottelut tavallisella kotikoneella tai kannettavalla mikrolla ilman puhelinta. Wicom Communications osti Vistan patentit vuonna 2002.

Artikkelin lähteinä on käytetty mm. seuraavia teoksia ja artikkeleita: Mika Pantzar, Tulevaisuuden koti. Arjen tarpeita keksimässä, Otava 2000; Sami Takala, Suomalaiset keksivät Skypen ennen Skypeä, Helsingin Sanomat 18.10.2014; Maria Korteila, Vistacomin näköpuhelin palasi bittijonona, Tekniikka & Talous 2001.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.