Hyppää pääsisältöön

Petja Peltomaa: Syke on oodi sairaanhoitajille

Käsikirjoittaja Petja Peltomaa
Käsikirjoittaja Petja Peltomaa petja peltomaa

Olen ansainnut elantoni käsikirjoittajana yli 12 vuotta. Syke on seitsemäs sarja, jota olen saanut olla tekemässä. Jo kymmenen vuotta sitten haaveilin, että saisin joskus kirjoittaa sairaalasarjan. Ehdottelin sitä joskus hulluuspäissäni tuottajille mutta sain osakseni vain vinoja hymyjä, Suomessako? Tuskin. Tänään kiitän onneani, että vastaanotto oli silloin nihkeä. Miksi? Koska en olisi osannut kirjoittaa Sykettä silloin. Olen tarvinnut nuo vuodet ja sivut oppiakseni sen, minkä pystyin nyt Sykettä kirjoittaessani käyttämään hyödykseni.

Syke koostuu pienistä paloista todellisuutta. Se koostuu niistä tarinoista, joita kuulimme hoitajilta, lääkäreiltä ja omaisilta. Hetkistä, joita näimme kun olimme tutustumassa eri sairaaloihin. Se koostuu hetkestä jolloin nukutuksesta heränneen potilaan katse tavoitti katseeni ja kysyi hämmentyneenä että miten kävi. Hetkestä, jolloin kerroin vitsin 25 sydänkirurgille ja kukaan ei nauranut. Tai siitä hetkestä, jolloin kuulin tarinan anestesialääkäristä, joka yli-innokkaalle kirurgille suututtuaan täräytti potilaan sydämen käyntiin kun kirurgi oli vielä kiinni potilaassa. Kirurgi sai kunnon tällin. Kaikista niistä mielettömän jännittävistä ja koskettavista tarinoista, joita kuulimme.

Sarjaa suunnitellessamme päätimme, että sen alatekstinä, rivien väliin kirjoitettuna teemana on hierarkia. Hierarkia on olennainen osa sairaalamaailmaa ja näkyy sairaanhoitajien työssä konkreettisesti. Siihen oli helppo löytää monta lähestymistapaa. Se mitä en osannut yhtä teoreettisesti ennakoida, oli toinen teema, joka kirjoitti itse itsensä sarjan sisään: elämän hauraus. Siitä miten jokainen meistä tarvitsee toista ihmistä hädän hetkellä.

Vasta sarjan kirjoittamisen loppupuolella aloin tunnistaa tuon teeman olemassaolon, nähdä kuinka se pyrki kirjoittamaan itseään sisään. Teema käsittelee sitä kuinka suuri ero on sen hetken, jolloin kaikki on hyvin ja sen, jolloin kaikki romahtaa, välillä. Harva osaa ennakoida sitä. Siksi niin moni myös kohtaa sen hetken yksin. Vaan onneksi ei aivan yksin. Vieraillessani sairaalassa minuun teki suuren vaikutuksen se, kuinka kauniisti henkilökunta potilaita kohteli. Hoitaja, jolla kerrankin oli aikaa vain istua uurteisen vanhuksen vieressä, pitää tätä kädestä ja jutella. Vanhus näytti jo olevan puoliksi toisella puolella. Hoitaja kertoi meille, että aina kun hän on saattamassa potilasta rajan yli, hän hipaisee tätä hellästi poskesta ja toivottaa hyvää matkaa. Noissa hetkissä on Sykkeen ydin.

Joitakin kohtauksia kirjoittaessani itkin niin, että en edes nähnyt kannettavan ruutua. Minun oli pakko kirjoittaa ajatus ja tunne nopeasti ylös, jotta en hukkaisi sanaakaan siitä dialogista, jota henkilöt pääni sisällä tuottivat. Pelkäsin saavani sähköiskun, niin ehjänä virtana kyyneleeni näppäimistön kohtasivat. Se oli mahtavaa. Se oli kamalaa. En ole ikinä ennen tavoittanut vastaavaa tunnetta kirjoittaessani.

Joskus kirjoittamisen loppuvaiheella, kun sarjan henkilöt ja maailma olivat jo minulle tuttuja, mietin, että koneen ääreen istuminen tuntui samalta kuin lennolle lähtö. Se nousu, kun pakolliset rutiinit on suoritettu ja edessä on pelkkä tyhjä kiitotie. Kun sarjan maailma ja henkilöt ovat tarpeeksi tuttuja, rakenne kirkas ja edessä tarpeeksi aikaa perille pääsyyn. Silloin ajattelin, että suljen silmät, nojaan taakse ja hyppään kyytiin. Annan tarinan viedä.

Olen katsonut jokaisen jakson leikkausversion. Jaksot, jotka käsikirjoitusvaiheessa koskettivat syvästi tunteita, tekevät sen monikertaisena lopullisessa kuvatussa versiossa. Minä olen järjettömän ylpeä tästä sarjasta ja sen jokaisesta tekijästä!

Petja Peltomaa
Syke-sarjan pääkäsikirjoittaja

Sarja alkaa Yle TV2-kanavalla keskiviikkona 29.10. klo 21.00

Syke netissä

Syke Yle Areenassa

Yle TV2