Hyppää pääsisältöön

Voiko lukivaikeutta hoitaa jo vauvana? - Uusi tutkimus alkamassa

Aivosähkökäyrän mittaus vauvalla
Aivosähkökäyrän mittaus vauvalla Kuva: Veikko Somerpuro aivosähkökäyrän mittaus

Dysleksi eli lukivaikeus on oppimisvaikeuksista tavallisin. Jos lapsella on dysleksia, hänen on tavallista vaikeampi oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Uusi tutkimus yrittää selvittää, voisiko lukivaikeutta ehkäistä jo vauvana.

Tutkimusta on aloittamassa professori Teija Kujalan johtama ryhmä Helsingin yliopistossa. Professori kaipaa nyt perheitä, jotka voisivat tulla mukaan tutkimukseen.
- Etsimme perheitä, joille on syntymässä vauva ensi vuoden aikana. Tavoitteena on löytää 200 perhettä, joista mahdollisimman monella on lukivaikeuksia suvussa.

Viitteitä lukihäiriöstä näkyy jo vauvojen aivoissa

Jyväskylän yliopistossa on tutkittu puolen vuoden ikäisten vauvojen kykyä erotella äänteitä. Osa vauvoista kuului riskiryhmään eli vähintään toisella vauvan vanhemmista oli lukihäiriö.
Vauvoille soitettiiin lyhyempiä tai pidempiä ns. pseudosanoja eli merkityksettömiä sanoja. Aivojen vastetta mitattiin aivosähkökäyrillä. Näistä EEG-käyristä näkyi, että riskiryhmään kuuluvien lasten aivot erottelivat
äänteitä heikommin kuin vertailuryhmän lapset.

Yksilötasolla aivosähkökäyrä ei riitä kertomaan, kehittyykö lapselle myöhemmin lukivaikeus. Häiriön syntyyn vaikuttavat monet muutkin aivotason riskitekijät. Mutta ryhmätasolla tulos viittaa aivotoiminnan

Dysleksia = lukivaikeus = lukihäiriö

  • Dysleksia on vaiva, jolla on monta suomenkielistä nimeä. Sitä kutsutaan lukihäiriöksi, mutta alan järjestöt suosivat lukivaikeus-sanaa.
  • Arviolta 6-10 % suomalaisista on jonkinasteinen lukivaikeus.
  • Dysleksia on vahvasti perinnöllinen: jos lapsen lähisuvussa on lukivaikeutta, sama vaiva ilmenee lapsella noin 50% todennäköisyydellä.
  • Dysleksia ei liity muuhun älykkyyteen.
  • Dysleksian taustalla olevia geenejä tunnetaan jo toistakymmentä, mutta niitä etsitään lisää.

poikkeavuuteen.
- Tutkijat olettavat tällä hetkellä, että useimpien lukivaikeuksista kärsivien lasten aivoissa puheäänteiden muistijäljet ovat normaalia heikompia. Lukemaan opetellessa näitä heikkoja muistijälkiä ei saada yhdistetty kirjoitettuihin kirjaimiin, kertoo professori Teija Kujala.
Vauva kuulee äänteitä jo äidin kohdussa, mutta varsinainen herkkyyskausi äänteiden oppimiselle on heti syntymän jälkeen, ensimmäisen elinvuoden aikana.

Vauvat lukitreeniin

Lukivaikeuksista tiedetään, että niitä voi helpottaa treenaamalla. Lukemaan opetteleville on jo olemassa monenlaisia harjoitusmenetelmiä, joilla äänteiden ja kirjainten yhteyttä voi vahvistaa. Professori Heikki Lyytisen Jyväskylän yliopistossa kehittämä Ekapeli on niistä yksi. Ekapelin löytää täältä: www.lukimat.fi/ekapeli.
Professori Kujalan tutkimusryhmä aikoo nyt tutkia, voisiko lukivaikeuksiin puuttua jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Kujala aikoo ryhtyä treenaamaan vauvoja!
- Pyrimme rikastamaan vauvojen äänneympäristöä. Yksi tutkimusryhmä saa kuultavakseen äänteet ja musiikin yhdistäviä lauluja. Toinen ryhmä kuuntelee muita ääniä, esimerkiksi puhetta ja luonnon ääniä. Tarvitsemme myös vertailuryhmän, joka jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan, selostaa professori.
Tutkijoiden oletus on, että kun vauvat kuulevat enemmän ääniä, se edistää kielellistä kehitystä. Erityisesti musiikin ja äänteiden yhdistelmän eli laulujen uskotaan auttavan. Musiikin vaikutuksista on tietoja jo ennestään.
- Esimerkiksi aivohalvauspotilaiden, joilla on puhevaikeuksia, on todettu saavan apua mielimusiikkinsa kuuntelusta. Musiikki lisää aivoissa mielihyvähormoneja, jotka taas ovat yhteydessä oppimiseen, kertoo professori Kujala.

Tutkimukseen voi osallistua

Tutkimukseen mukaan tulevien vauvojen aivosähkökäyriä mitataan heti tutkimuksen aluksi. Mittaukset antavat tietoa siitä, miten vauvojen aivot käsittelevät äänteitä. 2-3-vuotiaina testataan lapsen puhetaitoja.
Lopullinen vastaus siihen, oliko vauvaiän rikastetusta ääniympäristöstä apua lukivaikeuksiin, saadaan seitsemän vuoden kuluttua, kun lapset menevät kouluun 1. luokalle.
Professori Teija Kujala toivoo tutkimuksesta kiinnostuneiden perheiden ottavan sähköpostilla yhteyttä suoraan häneen. Professorin tavoittaa tästä osoitteesta: teija.m.kujala@helsinki.fi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede